Taidan olla vanhan ajan poliitikko. Uskon, että faktat voittavat lopulta. Siksi olen luottanut pääradan pärjäämiseen raideinvestointikilpailussa. Päärata ei voi jäädä mopen osille. Se olisi vahinko koko Suomelle.
Investoinnit päärataan, sen kehittämiseen ja parantamiseen on kolme kertaa suuremmat aluetaloudelliset hyödyt kuin suoran ratalinjauksen rakentamisella. Suomessa ei ole miljoonakaupunkeja..Siksi matkustajia on otettava kyytiin suurten kaupunkien välissä.
Työmatkustaminen päivittäin Järvenpäästä, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Janakkalasta, Hämeenlinnasta ja Akaasta Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle on seitsemän kertaa yleisempää kuin Tampere- Helsinki/Vantaa -välinen pendelöinti.
Tamperelaiset, helsinkiläiset ja vantaalaiset liikkuvat päivittäin väliasemille – noin kaksi kertaa useammin kuin pääteasemille.
Suoran ratalinjauksen rakentamiskustannukset ovat yli kaksinkertaiset nykyisen pääradan kehittämiseen verrattuna.
Suomella on korjausvelkaa rautatieverkollaan noin 1,1 miljardin euron arvosta. Rinteen hallitus käynnisti ensimmäisten kuukausiensa aikana useita tärkeitä raideinvestointeja ja niiden suunnittelua.
Hallitus on kesäkuun lisätalousarviossa ja vuoden 2020 talousarviossa osoittanut raideliikenteen parantamiseen yhteensä 691 miljoonaa euroa, josta pääradalle 205 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi Rinteen hallitus on aloittanut ja Marinin hallitus jatkanut 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun sekä käynnistänyt suurten raidehankkeiden suunnitteluun tähtäävien hankeyhtiöiden valmistelut.
Nämä ovat kaikki erittäin oleellisia ja tervetulleita panostuksia Suomen raideliikenteeseen ja erityisesti päärataväylälle, jonka liikennöinti kasvaa, mutta joka on erittäin häiriöherkkä ja matka-ajoiltaan ongelmallinen.
TEN-T -verkko on Euroopan laajuinen kaksitasoinen liikenneverkko, joka muodostuu ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkon on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä ja kattavan verkon taas vuoden 2050 loppuun mennessä. Lisäksi ydinverkossa on yhdeksän Euroopan tasoista multimodaalista ydinverkkokäytävää, joita priorisoidaan Verkkojen Eurooppa (CEF) -investointien valinnoissa.
Päärata on osa TEN-T-ydinverkkoa ja tätä kautta Suomi on sitoutunut pääradan valmiiksi saattamiseen vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi päärata on tulossa osaksi Pohjanmeri-Itämeri-ydinverkkokäytävää tulevalla EU:n ohjelmakaudella, mikä entisestään parantaa radan EU-rahoitusmahdollisuuksia.
EU:n nykyisellä 2014-2020 -rahoituskaudella on vielä kaksi ns. CEF-häntähakua liikennehankkeille. Näistä ensimmäinen haku on nyt auki. Se on euromäärältään merkittävin, jaossa on n. 750 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa, n. 500 miljoonaa euroa, on osoitettu ratahankkeille. Hakuaika päättyy pian.
Euroopan komissiosta on kannustettu Suomea hakemaan 2019 CEF-häntähausta pääradan suunnitteluun tukea - joka suunnitteluhankkeissa voi olla jopa 50 % hankkeen kustannuksista - pääradan kehittämisen vauhdittamiseksi. Mikä tärkeintä, CEF-häntärahoituksesta saataisiin vetoapua EU:n seuraavan ohjelmakauden hyödyntämiseksi pääradan toteutushankkeisiin. Tämä on ollut komission viesti Suomelle.
Suomen liikennehallinnon edustajien puheenvuoroissa on aiemmin tullut esille, ettei Suomella olisi valmiutta hakea CEF-suunnittelurahoitusta nyt auki olevassa haussa. Onneksi viime päivänä on ääni kellossa on muuttunut. On välttämätöntä, että CEF-haku toteutetaan
On esitetty arvioita, että valmiudet hakea EU-rahoitusta pääradan eri osien toteutukseen vuoden 2021 alussa alkavalla EU:n ohjelmakaudella olisivat minimaaliset.
Pääradasta suurin osa on jo nyt sellaisessa vaiheessa, että suunnittelu, ja osin myös toteutus, voidaan käynnistää nopealla aikataululla. Pääradalla on esimerkiksi Pasila-Riihimäki 2. vaiheesta jo valmiit toteutuskelpoiset suunnitelmat, ja lähes kaikkialla muuallakin radan kehittämiselle on varaukset maakunta- ja kuntakaavoissa. Muiden osuuksien suunnittelutarve vaihtelee muutaman vuoden suunnittelutarpeesta vaativampiin monien vuosien suunnitteluhaasteisiin.
Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen liikenneministerille,.Miten Suomi varmistaa sen, että saamme rahoitusta pääradan suunnitteluun vuoden 2020 CEF- häntähaussa? Minkä verran ja mille rataosuuksielle rahotusta haetaan ja miten hallitus perustelee haettavan rahoituksen suuruuden? Ja miten hallitus aikoo varmistaa sen, että pääradan hankkeiden toteutukseen tullaan hakemaan EU-rahoitusta ohjelmakaudella 2021-2027?
Näihin kysymyksiin ei voi vastata, että ei haeta rahaa. Toivon ja uskon, että ministeri Harakan vastaus on kyllä.