Tarja Filatov: ”Uusi ei synny umpiossa”

Jo muinaiset luolaihmiset koristelivat taiteella kotejaan. Silloin hengissä pysymisen tarve oli suuri ja vaati ponnisteluja. Olisi luullut, ettei taiteen harrastamiselle olisi ollut aikaa, mutta tarinoiden kertomisen tarve on ollut ilmeisen suuri jo varhain.

Kulttuurilla ja taiteella on itseisarvo. Kulttuurilla ja luovuudella on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnin, Suomen elinvoiman, jopa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta. 

Kulttuuripoliittisen selonteon visio lähtee siitä, että selonteon 2040-luvulla taide ja kulttuuri ovat Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. 

Onnistuneen kulttuuripolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa yhteistyössä muiden politiikan alojen kanssa. Kerrassaan hieno tavoite!

Hallitus vie kuitenkin kulttuuripolitiikkaa väärään suuntaan. 

Kulttuurista halutaan jokaisen oikeus, mutta riskinä on, että kulttuurialan tuen leikkaukset ja ALV:n korotus nostavat lippujen hintaa ja vie kulttuuria ja taidetta kauemmas pienituloisista ihmisistä.

Kulttuurileikkaukset heikentävät kulttuurin alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta. 

Jos museo joutuu luopumaan lasten työpajoista, tai maakuntakeskuksen teatterit supistavat ohjelmistoaan yleisö supistuu.

Valtionosuutta saavien teattereiden leikkaukset ovat jopa yli 10 % viime vuodesta. Leikkaukset osuvat erityisesti maakuntateattereihin sekä helsinkiläisiin puheteattereihin. 

Monet teatterit ovat aloittaneet muutosneuvotteluita ja joutuvat irtisanomaan taiteen tekijöitä.

Onneksi sentään lastenteatterit, tanssi- ja sirkustoimijat sekä kiertueteatterit on suojattu suuremmilta leikkauksilta.

Tämän ohella tulevaisuuden taivaalla on mustia pilviä. Mihin ja kuinka suurina iskevät ensi vuoden leikkaukset? Teattereissa yhden miljoonan leikkaus tarkoittaa 40 henkilötyövuoden vähennystä. Koska työsuhteet ovat lyhyitä käytännössä puhutaan 100 hengestä. 

Ristiriita sinänsä hyvän selonteon ja leikkausten kohdentamisen välillä on suuri. Ja se surettaa. 

Nyt olisi tärkeää luopua tulevista leikkauksista. Netflix ei tuo Imatralle suomalaista kulttuuria. Max ei turvaa Kainuussa suomalaista kulttuuria. Jos rakenteet murtuvat, niitä on vaikea saada takaisin.

Suomi kaipaa kipeästi uudistumista teatterikorkeakoulun professori Elina Knihtilä on sanonut viisaasti, että uusi ei kasva umpiossa.

Kulttuuri rikkoo rajoja, yhdistää yllättäviä asioita, luo oivalluksille pohjaa. Juuri nyt tarvitsemme tätä, jotta osaamme luoda uutta.

Tarja Filatov: Nyt PAMahti - Pienipalkkainen ala ansaitsee korotuksen

Palkan pitää riittää ruokaan ja asumiseen.

Ruokakauppojen lakko alkaa keskiviikkona. Lakko ei koskaan ole toivottu asia. Siihen ei lähdetä kevyin perustein. Edessä on kolmen vuorokauden lakko.

On varsin ymmärrettävää, että työssäkäyvät ihmiset haluavat pitää kiinni siitä, että raha riittää ruokaan ja asumiseen ja vielä vähän vapaa-aikaankin.  Duunari on palkkansa ansainnut. 

Kaupan alalla monen toimeentulo on heikentynyt, koska työttömyysturvan ja asumistuen heikennykset osuvat vajaata työaikaa tekeviin kipeästi ja samoin pienituloisiin. 

Kaupassa tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Työttömyysturvan suojaosan poistaminen ja sovitellun päivärahan leikkaukset sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaus tiputtaa ihmisiä köyhyyteen, vaikka he tekevät työtä.  

Ihmisten ansioista suurin osa menee asumiseen ja ruokaan. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ruuan hinta on noussut kahdessa vuodessa noin  yhdeksän prosenttia. Hintojen nousun huippu oli 2023 helmikuussa, jolloin nousua oli jopa 16 prosenttia. 

Ei siis ole mikään ihme, että myyjät, tarjoilijat, siivoojat, kokit, kiinteistöhoitajat ja muut yksityisellä palvelualalla työskentelevät ovat valmiita lakkoon saadakseen kohtuullisen palkankorotuksen. 

Palvelualoilla voidaan hyötyä uudesta teknologiasta ja tekoälystä paljon enemmän ja saada näin tuottavuus hyötyä, kunhan mahdollisuuksia ollaan valmiita käyttämään.  

Työn pilkkominen ei edistä kestävää kasvua. Se tuhlaa ihmistä ja aiheuttaa työssäkäyvien köyhyyttä. 

Kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että työelämän lait ja lakko-oikeus on olemassa, jotta ne suojelevat heikompaa osapuolta ja yhteiskunnan valtatasapainoa. 

Vahva yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus sekä toimivat neuvottelukäytännöt varmistavat sen, että työnantajat ja työntekijät ovat yhdenvertaisia neuvotteluissa. 

Näin neuvottelujen lopputulos on mahdollisimman oikeudenmukainen. Kun tasapaino varmistetaan, voidaan välttää kalliita ja repiviä työriitoja.

Lakko-oikeus on yhdeksi tärkeimmistä keinoista, joilla työntekijät ja heidän järjestönsä voivat laillisesti edistää ja puolustaa taloudellisia ja sosiaalisia etujaan.

Tarja Filatov: Tarvitaan rohkeita ihmisiä

Tulevissa vaaleissa on kyse Suomen suunnasta. Ihmisistä 2/3 on sitä mieltä, että Suomi menee väärään suuntaan. Niin minustakin.

Alue- ja kuntavaaleissa voimme yhdessä näyttää, että suuntaa pitää muuttaa. SDP julkaisi vaalitavoitteensa tänään lauantaina.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle vauvasta vaariin ja muksusta mummoon!

Me haluamme yhteiskunnan, joka on reilu kaikille. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa kenenkään taakka ei kasva liian suureksi kantaa. 

Me haluamme, että hyvinvointivaltion perusta säilyy vahvana. Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista. 

Me haluamme, että hyvinvointialueilla pääsee kiireettömään hoitoon kahdessa viikossa. 

Nopea hoitoon pääsy on inhimillisesti oikein ja se on talousviisasta. Pahetessaan vaivat ja sairaudet tulevat kalliimmiksi hoitaa. 

Ihmisen ei tarvitse tietää onko hän perusterve vai erikoissairas.  Riittää kun apua saa tarvitessaan. 

Koko hyvinvointialueuudistuksen idea on se, että vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. Inhimillisistä ja taloudellisista syistä. 

Haluamme, että kahden viikon sääntö koskee myös mielenterveyttä.  Mielenterveys on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. 

Omppu ja lenkki auttavat hyvinvointiin, mutta mielen järkkyessä ne eivät riitä. On päästävä ammattilaisen avun piiriin.

Haluamme luoda omalääkäri ja omahoitajamallin, koska tutussa ympäristössä ihmistä on helpompi hoitaa. Kun lääkäri ja hoitaja tuntevat potilaan historian, lääkärillä ei mene aikaa perehtymiseen eikä potilaan tarvitse aina aloitta kertomaan asioita alusta. 

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa. 

Haluamme pitää huolta osaamisesta ja opetuksesta kaupungeissa ja kunnissa. 

Me haluamme panostaa lapsiin ja nuoriin ja vahvistaa oppimistuloksia. Haluamme huolehtia, että ryhmäkoot kouluissa on riittävän pienet. 

Me haluamme, että koulu on rauhallinen ja turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tarvitsemme älylaitteiden käytölle selvät säännöt ja opettajille keinot puuttua häiriötilanteisiin. 

Työllisyys on kaiken avain. Me haluamme vahvistaa työttömäksi joutuvien palvelua, jotta ihmiset pääsevät mahdollisimman pian takaisin työhön. 

Tässä kunnilla on aiempaa suurempi rooli. Vaikeimman työttömyyden katkaisemiseksi tarvitaan kuntien ja hyvinvointialueiden kiinteää yhteistyötä, koska monella työhön pääsyn esteenä on terveydellisiä syitä.  

Me haluamme paljon ja me olemme valmiita tekemään vielä enemmän töitä, jotta saamme sanat muuttumaan teoiksi. 

Maailmaa voi muuttaa, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. 

Tarja Filatov: Silpomisen on loputtava - Jokaisella tytöllä on oikeus kasvaa ilman väkivaltaa!

Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää.  

Maailmalla joka vuosi jopa yli 4 miljoonaa tyttöä joutuu hengenvaarallisen ja täysin tarpeettoman toimenpiteen uhriksi. Noin 44 000 tyttöä ja naista menettää henkensä silpomisen seurauksena vuosittain. 

Silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus ja sukupuolittuneen väkivallan muoto, joka aiheuttaa elinikäisiä fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Vaikka ilmiö on kielletty monissa maissa, se on yhä todellisuutta miljoonille tytöille. 

Ollessani eduskunnan Kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana päätimme käyttää ns. joululahjarahoja siihen, että Suomessa tartutaan silpomisen vastaiseen työhön. Tarkkoja lukuja Suomessa asuvista tytöistä, joilla on riski joutua silpomisen uhriksi, on vaikea arvioida. Arvio vaihtelee noin 600 - 3000 hengen välillä. Kyseessä ei ole asia, joka tapahtuu vain siellä jossakin, uhriksi voivat joutua Suomessa asuvat tytöt. 

Suomessa silpominen on ollut pitkään rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten mukaan. Nykyisin asiasta on erillislaki, joka tuo asian näkyvämmäksi. 

Miten silpominen saadaan loppumaan?

- Tietoisuuden lisääminen – mitä useampi ymmärtää silpomisen vaarat, sitä harvempi haluaa altistaa tyttöjä sille.
- Asennemuutokset – perinteet muuttuvat, kun ihmiset oivaltavat, ettei silpominen määritä tytön arvoa.
- Naisten aseman vahvistaminen – kun naisilla on mahdollisuus päättää omasta elämästään ja hankkia toimeentuloa, perheen paine silpomiseen vähenee. Suomen tulee jatkaa työtään globaalin tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien puolustajana. 

Esimerkiksi Solidaarisuus työskentelee Keniassa, Etiopiassa ja Somalimaassa silpomisen ehkäisemiseksi – ja jokainen voi tukea tätä tärkeää työtä. 

Loppu silpomiselle | Solidaarisuus

Tarja Filatov: Sairaan kallista lääkärissä käyntiä

Monen hyvinvointialueen talous meni miinukselle viime ja toissa vuonna.

Hyvinvointialueiden lainsäädäntö edellyttää, että kertyneet alijäämät katetaan vastaavilla ylijäämillä tänä ja ensi vuonna. Tämä edellyttää monella alueella isoja menoleikkauksia. Käynnissä on tyly urakka. 

Palveluiden turvaamisen ja uudistamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Nyt joudutaan leikkaamaan olemassa olevista palveluista ennen kuin on ehditty luoda tilalle uutta.

Tänään talouspolitiikan arviointineuvosto suositteli tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille. Demarit ovat vaatineet tätä jo pitkään. 

Lisäaika antaisi mahdollisuuden uudistaa palveluja talousviisaasti. Panostaa tulevia kustannuksia hillitseviin toimiin. 

Lisäaika mahdollistaisi paremmin ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen panostamisen. Esimerkiksi liikkuviin, ihmisen luokse tulevien  palveluisen ja digitaalisen palvelun kehittäminen. Näistä esimerkkinä OmaHämeen alueelta voi mainita digivastaanoton, gerbiilin ja kotisairaalan. 

Nyt joudutaan leikkaamaan palveluverkkoa ilman, että tilalle tuleva palvelu on valmista tai riittävän kattavaa.

Arviointineuvoston mielestä hyvinvointialueiden alijäämät eivät kerro sote-uudistuksen epäonnistumisesta, vaikka hallitus tätä mantraa toistaa. Tähän on helppo yhtyä.

Menojen kasvun ja alijäämien taustalla on hyvinvointialueista riippumattomia syitä, kuten inflaation kiihtyminen ja palkkojen suhteellisen nopea nousu. Tämän todisti valtiovarainvaliokuntakin omassa mietinnössään.  

Kelakorvausten suhteen arviointineuvoston tutkijat ja talousviisaat olivat samoilla linjoilla demareiden kanssa.

Neuvoston mukaan vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle. 

”Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisää lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla.”

Kelakorvauksen nostolla saatiin miljoonan terveyskeskuskäynnin sijaan 37 000 käyntiä yksityisellä. Käynneistä suurin osa kohdistui varakkaiden ihmisten terveydenhuoltoon.

Yksityisistä lääkärikäynneistä tuli yhteiskunnalle kalliita. Jokaisen lisääntyneen käyttäjän lääkärissä käynnin hinnaksi tuli 1500 euroa.

Julkisen puolen terveyskeskuksissa viime vuonna 20 euron lisäksi terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärikäynnin nettokustannus on 60 euroa. Tällä hinnalla olisi saatu miljoona lääkärikäyntiä ja valtion kustannus olisi ollut sama.

Tarja Filatov: Kulttuuri pitää koossa

Me olemme kaikki jonkun synnyttämiä, hoivaamia ja kasvattamia. 

Kukaan ei kykene elämään toisen puolesta eikä toisen elämää. Ilman toisiamme meillä ei ole kieltä, ei kulttuuria eikä historiaa. 

Silti olemme yksilöitä, joilla on oma ainutkertainen yhtä arvokas elämä ja joilla on oikeus arvokkaaseen oman näköiseensä elämään.

Teatterin viehätys on siinä, että se on yhteisöllinen taidelaji. Se vaati läsnäoloa, pysähtymistä hetkeksi ja keskittymistä.  Se opettaa käsittelemään erilaisia tunteita. 

Multitaskaamisen maailmassa, jossa tuntuu, että emme keskity mihinkään ja olemme aina jo toisaalla, teatteri opettaa läsnäoloa. Ehkä myös sitä, että olemme itsellemme enemmän läsnä. 

Neurotieteen tutkija  Hanna Poikonen on sanonut, että “TAIDEKOKEMUKSET synnyttävät paljon tunteita, kuten iloa, surua, liikutusta, hellyyttä, haltioitumista ja yhteenkuuluvuutta. Useimmiten taiteen herättämiä tunteita pidetään miellyttävinä. 

Aivotutkimuksissa taidekokemusten on todettu aktivoivan empatiaa ja halua toimia muiden hyväksi. Ajattelen, että tämä jos mikä on tärkeää ajassamme, jossa erilaiset kuplat eriyttävät meitä toisistamme ja synnyttävät perusteettomia viholliskuvia ihmisten ja eri ryhmien välille.”

Kulttuurilla ja taiteella on ehdottomasti arvonsa itsessään. Joskus kuitenkin tuntuu, että elämme aikaa, jona elämisen tarkoitus typistetään talouden tasapainoon, on syytä muistuttaa, että kulttuuri vahvistaa taloutta.

Kotitaloudet ostivat kulttuuripalveluita lähes kuuden miljardin euron arvosta vuonna 2020. Julkinen talous sai yli 3 miljardia euroa maksuja ja verotuloja kulttuurista. Kulttuurin tuki on pienempi, vaikka laskemme yhteen kunnat ja valtion tuet.

Kulttuuriala on työvoimavaltainen, kerrannaisvaikutuksin kulttuuriala työllistää yli 120 000 henkilöä, vaikka kulttuurin parissa työskentelevien määrä on ollut laskussa. Kulttuuri ei ole taloudellisestikaan ajateltuna menoerä vaan vahvistaa talouttamme. 

Kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista on puhuttu paljon, niiden määrää on yritetty vähätellä. Eikä säästöt euroissa ole suuren suuret. Mutta leikkausten merkitys kulttuurille on suuri.  

Näyttelijöiden työttömyys on noussut koronan jälkeen. Nyt monet teatterit käyvät vaikeita yt-neuvotteluita. Työttömyysturvan leikkaukset näkyvät erityisesti freelancereiden elämässä hankalasti. 

ALV:n korotus iskee kulttuurialan tuloihin. Ja samaan aikaan työttömyyden nousu ja muut leikkaukset vaikuttavat siihen, että kotitalouksilla  on vähemmän rahaa pääsylippuihin.

Kulttuurissa kyse se ei ole hyväntekeväisyydestä ja marginaali-ilmiöstä. Kyse on henkisen hyvinvointimme perusasioista. Nopeasti muuttuvassa maailmassa luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys korostuu. 

Luovuutta on vaikea antaa toiselle, mutta voi luoda luovuutta tukevat olosuhteet. Vaikka luovuuden antaminen on vaikeaa, sen tuhoaminen on helppoa. 

Leikkaukset lyövät alas kulttuuritoimijoita ja niistä käyty keskustelu vähättelee kulttuurin merkitystä.

Kannattaa muistaa, että juuri kulttuuri synnyttää henkistä resilienssiä ja kriisinsietokykyä. Ja sitä tämä aika tarvitsee.

Vaikka kuvasin kulttuurin synnyttämiä arvokkaita sivuvirtoja kannattaa muistaa, että kulttuuri ei todellakaan ole mikään luksustuote. 

Bo Carpelan on sanonut, että “kulttuuri on jokapäiväistä leipäämme. Se auttaa meitä elämään. Mitä enemmän kulttuuria on, sitä helpompi meidän on elää. Taide jollain tavoin pitää meidät koossa, ilman sitä leijailisimme sinne tänne. Luulisin”. Viisaasti sanottu.

Taiteella ja kulttuurilla on arvo itsessään. 

Lisäksi ne auttavat vaikeina aikoina käsittelemään ahdistusta, analysoimaan tapahtunutta, luomaan uutta ja tuomaan toivoa. 

Tarvitsemme kulttuuria juuri nyt. 

Korona löi kulttuuria alas, mutta se myös lisäsi yksinäisyyttä. Siksi on tuettava keinoja, joilla ihmiset erityisesti nuoret löytävät polun takaisin sosiaalisemman elämän pariin. 

Yli 90 prosenttia kulttuurin harrastajista on löytänyt uusia kavereita harrastuksen myötä. Vielä useampi kulttuurin harrastajista on kokenut voivansa harrastuksellaan ilahduttaa muita. 

Siksi kulttuuria tarvitaan juuri nyt. 

Kulttuurin ja taiteen potentiaali on otettava tosissaan, koska juuri se voi auttaa meitä toipumaan aikamme viheliäisistä kriiseistä ja luomaan toivoa. 

Kannattaa muistaa, että tieteen alojen Nobel-palkinnon saajat ovat olleet keskimäärin aktiivisempia taiteen harrastajia kuin ihmiset tai muut tieteentekijät keskimäärin. Ei ehkä sattumaa.

Lapsilla ja nuorilla ohjattu kulttuurin harrastaminen on vahvistanut luovaa ja kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja päättelytaitoja. 

Esimerkiksi teatteriharrastus on parantanut luku- ja kirjoitustaitoa sekä musiikki matemaattisia taitoja. Panostamalla kulttuuriin vahvistamme juuri niitä taitoja, jotka koulussa tällä hetkellä puhuttavat.

Taide on arvokasta ihmiseksi kasvamisessa, koska se vahvistaa positiivista käyttäytymistä, empatiaa, kärsivällisyyttä, toisten arvostamista ja tarpeiden huomioimista, keskittymiskykyä, itseluottamusta, elämänhallintaa jne.

Taide tuo terveyttä.

Iso-Britanniassa tehty tutkimus osoittaa, että museoissa käyminen, taiteisiin osallistuminen ja taiteen kokeminen on positiivisessa yhteydessä onnellisuuteen ja koettuun terveyteen. 

Siellä jopa määrätään lääkkeeksi krooniseen kipuun ja lieviin mielenterveyden häiriöihin osallistavaa taidetta.

Tästä ajasta huolimatta uskon, että vielä tulee aika jolloin kulttuuriin ja taiteeseen panostetaan  kunnolla sekä ymmärretään sen arvo. Ihminen ilman kulttuuria ei ole ihminen. Kulttuuri todella pitää koossa! 

Tarja Filatov: Täyttä elämää kaikenikäisenä

Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori? Tätä pohdiskeli kirjailija Eeva Kilpi. Totta, vuodet juoksevat.

Sanotaan, että kun ihminen on kahdenkymmenen, hän tietää kaiken. Ollessaan kuudenkymmenen hän toivoo, että olisi jotain, mitä hän todella tietäisi. Elämän muutoksessa meidän kaikkien tulee oppia uutta koko ajan.

Elämme terveellisemmin ja terveydenhoito kehittyy koko ajan. Sairauksia ja niiden parannuskeinoja tutkitaan paljon. Lääkkeet kehittyvät ja kallistuvat.

Edistyksen keskellä olemme panostaneet liian vähän elämän laadun parantamiseen.

Koska elämme kauemmin, saamiemme lisävuosien tulisi olla laatuaikaa. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään hoivan puutteita.

Elämäänsä tyytyväisiä iäkkäitä yhdistää joukko toimintatapoja ja asenteita. Moniin näistä asioista voi itse tietoisesti vaikuttaa. Esimerkiksi leikillisyys, toivo ja aloitteellisuus, myönteinen suhtautuminen, iän myötä tulevien vaivojen sietäminen, sosiaalisuus, avoimuus uudelle, muista välittäminen ja heidän auttamisensa sekä halu antaa anteeksi ja olla kiitollinen.

Mielen hyvinvoinnille on tärkeää elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen.

Nämä suhtautumistavat synnyttävät elämäniloa, joka saa ihmisen voimaan hyvin.

Mielen hyvinvoinnille on tärkeää elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen.

Huomio voi olla lyhytaikaisissa onnen hetkissä ja kestävämmissä, syvää tyydytystä tuovissa elämään suhtautumisen tavoissa.

Kannattaa olla itsellensä armollinen, ei murehtia sitä, että jotain jäi ehkä tekemättä, vaan hyväksyä itsensä ja hyväksyä myös menneisyytensä.

Jokainen meistä haluaa elää mahdollisimman terveen elämän, siksi meidän täytyy edistää tervettä ikääntymistä. Haasteemme on terveydenhoidon riittävyyden ja laadun takaaminen ikäihmisten määrän kasvaessa.

Ennaltaehkäisy lisää terveitä elinvuosia. Se on myös talousviisasta, koska se pidentää työkykyisyyttä, mikä osaltaan vahvistaa taloutta, mikä puolestaan lisää hyvinvointia.

On tärkeä varmistaa, että palvelut vastaavat iäkkäiden asukkaiden tarpeisiin ja ovat helposti käytettävissä tukien ikäihmisten mahdollisimman itsenäistä ja mielekästä elämää.

Se miten bussit kulkevat, onko kävelyreiteillä tuoleja, joilla voi huilata, kuinka hyvin lumet luodaan teiltä ja jalankulun väyliltä ei ole yhdentekevää. Niillä myös säästetään terveydenhuollon kuluja.

Ennaltaehkäisy ei aina riitä, hoitoon on päästävä, kun apua tarvitsee.

Onnistuimme OmaHämeessä ehkäisemään maan hallituksen suunnitelman heikentää hoitotakuuta kolmeen kuukauteen. Asiasta jouduttiin äänestämään, mutta onneksi aluevaltuuston enemmistö ymmärsi, että ei ole viisasta irtisanoa 8 prosenttia lääkäreistä tai 3 prosenttia hoitajista. Tarvitsemme heistä jokaista.

Tavoitteena on oltava pysyvä ratkaisu viikon hoitoon pääsystä kiireettömässä hoidossa perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta.

Perusterveydenhuollossa tarvitaan omalääkäri- ja omahoitajamalli. Kun ihmistä hoitaa sama työparina työskentelevä lääkäri ja hoitaja sekä tarvittaessa muut tiimiin kuuluvat ammattilaiset, hoidon laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat ja kustannukset vähenevät.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 17.1.2025)

Tarja Filatov: Nyt leikataan köyhistä köyhimmiltä

Hallituksen leikkaukset ovat lisänneet toimeentulotuen tarvetta. Tämä ei ole yllätys. THL on arvioinut, että ensisijaisten etuuksien mm. työttömyysturvan, asumistuen ja muiden etuuksien leikkaukset siirtäisivät noin 100 000 ihmistä toimeentulotuen piiriin.

Hallitus on leikkaustoimena päättänyt 70 miljoonaan säästöstä toimeentulotukeen. Leikkaus kohdistuu köyhistä köyhimpiin. Hallitus on lisäksi päättänyt leikata 100 miljoonaa sosiaalihuollosta. Niistä toimista, jotka voisivat auttaa toimeentulotukiasiakkaita eteenpäin elämässään.

Työryhmä on etsinyt keinoja, joilla säästö toteutuisi. Ryhmä esittää muun muassa, että toimeentulotuesta poistetaan ns. suojaosa. Nyt toimeentulotukea saava henkilö on voinut ansaita 150 euroa kuussa ilman, että ansio leikkaa toimeentulotukea. Alle 18-vuotiaan lapsen kesätuloja ei leikattaisi eikä vähäisiä lahjoja, mutta miten kävi vaikkapa jo 18 täyttäneen nuoren ylioppilaslahjalle? Se ilmeisesti voitaisiin kokonaan leikata kotitalouden toimeentulotuesta pois. 

Toimeentulotuesta voitaisiin leikata jopa puolet, jos henkilö ei hakeudu kokoaikatyöhön hakijaksi tai täytä ehtoja, jotka vaaditaan ensisijaisen etuuden saamiseksi. Nykyisellään etuutta on mahdollista leikata, mutta ei näin paljon.

Hallituksella on tiukka linja painostaa ihmisiä kokoaikatyöhön. Logiikka näkyy jo tehdyissä työttömyysturvan leikkauksissa. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, jos ihminen on terve ja jos hänellä on mahdollisuus tehdä kokoaikatyötä. Ei ole perusteltua, että yksilö voi vapaaehtoisesti keventää työkuormaansa verorahoin maksettavan toimeentulotuen piikkiin. Mutta monen kohdalla yhtälö ei ole näin yksinkertainen. Vapaaehtoisen osa-aikatyön syitä on monia. 

Suomessa on OECD:n tutkimusten mukaan poikkeuksellisen paljon ihmisiä, joilla terveys rajoittaa työn saamista. Jos kokoaikatyöhön hakeutuminen on jatkossa edellytys täyden toimeentulotuen saamiselle, saatetaan joutua maksamaan isommat kustannukset terveydenhuollon puolella.

Sekin tavoite, että ihmiset olisivat ensisijaisten etuuksien piirissä eikä viimesijaisen toimeentulotuen varassa, on kannatettava. Tiukempi velvoittavuus on hyväksyttävää, jos rinnalla on palvelua, jolla autetaan eteenpäin. Mutta palvelu maksaa. Nyt jälleen rakennetaan ”kannustavaa mekanismia” pelkillä leikkauksilla. Kannatettava tavoite muuttuu tuhoisaksi toteutukseksi.

Hallitus on päättänyt, että sosiaalipalveluihin suunnataan 100 miljoonan euron säästö. Juuri näitä palveluita tarvittaisiin lisää, jotta tukiriippuvuudesta päästäisiin työhön.

Esitys on työryhmän esitys, mutta hallitus on asettanut ryhmälle säästöraamin. 

Sosiaaliturvakomitean keskusteluissa suurimmaksi puutteeksi järjestelmässämme on hyvin laajasti nähty tarvittavien palvelujen puute olipa kyse pitkään työmarkkinatuella olleista ihmisistä tai toimeentulotuella olevista ihmisistä. 

Vanhassa laulussa Menee huonosti lauletaan, että ensin täällä tehdään sairaita ja sitten sairaala. Säästötoimet ovat lisänneet toimeentulotukiasiakkuuksia ja ratkaisuna leikataan toimeentulotukea. Nyt ei rakenneta sairaalaa, vaan lisätään epävarmuutta, pahaa oloa ja köyhyyttä. 

Tarja Filatov: Suomen kansallismaisema minun silmin

Minut kutsuttiin Helsingin päärautatieaseman "Näköaloja kansallismaisemaan" -kuvakeräykseen ja pitämään pieni puhe omasta kuvastani.

Ohjelma alkoi Hassan Maikalin musiikkivideolla. Hassan lauloi Vexi Salmen ja Kassu Halosen Maailma on kaunis kappaleen Kolin klassisissa lumisissa maisemissa ja ympäri Suomea. Koskettava esitys. Tuntui julmalta mennä pitämään omaa puhetta upean esityksen jälkeen.

Suo, metsä ja vesi on kaikki minua puhuttelevia elementtejä. Ja tietenkin valo. 

Valitsin blogissa olevan kännykkäräpsyn kuvaksi tuohon tapahtumaan.

Erityisesti suot ovat aina kiehtoneet minua. Suomesta 1/3 on alun perin ollut suota.  

Ehkä viehätys juontaa juurensa lapsuuden karpaloretkiin. 

Suo oli jännittävä, ehkä vähän pelottavakin ja karpalot suurta herkkuani. 

Suo on ikoninen elementti monelle Pohjantähtensä lukeneelle.

Alussa oli suo kuokka ja Jussi. Kovalla työllä suosta sai leivän lähteen. 

Myöhemmin turve oli energiana ja kotienkin lämmittäjänä merkityksellinen. 

Suo on luonnon supervoima ja aikojen vaihtuessa se käyttää voimaansa eri asioihin.

Nyt elämme uutta aikaa. 

Suot toimivat hiilinieluina, jotka sitovat ilmakehän hiilidioksidia ja hidastavat ilmastonmuutosta. 

Suot toimivat vesien suodattajina, puhdistaen ja pidättäen valumavesiä. 

Suot suojelevat tulvilta ja tasapainottavat vesistöjemme tilaa, mikä on erityisen tärkeää muuttuvassa ilmastossa.

Valitettavasti suot ovat uhanalainen kansallismaisemamme osa. Yli puolet Suomen alkuperäisistä soista on ojitettu ja erityisesti Etelä-Suomen suot ovat kärsineet. Jopa 80 % suotyypeistä on Etelä-Suomessa uhanalaisia.

Nyt haasteenamme on soiden ennallistaminen eli soiden palauttaminen luonnontilaan. Ennallistaminen on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta.

Ennallistaminen ei tapahdu itsestään. Se vaatii poliittista tahtoa, taloudellisia resursseja ja ennen kaikkea ymmärrystä siitä, että suo on enemmän kuin vain maa-alue. Se on elävä, hengittävä osa yhteistä ekosysteemiämme. 

Turvasatama monille lajeille, jotka eivät menesty muualla. Ne ovat sopeutuneet juuri soiden ainutlaatuisiin olosuhteisiin. 

Kansanperinteessä suot olivat pyhiä paikkoja, joissa rajat tämän- ja tuonpuoleisen välillä hämärtyivät. Suot ovat syvällä kulttuurissamme, osa sitä, keitä olemme

Suot ovat inspiroineet taiteilijoita, kirjailijoita ja muusikoita. 

Suot ovat siis enemmän kuin maa-alueita: ne ovat tarinoiden ja tunteiden lähteitä. 

Itse asiassa kuvani on Suomussalmelta Vuokin kylästä. Kirkon pihalta. 

Suomussalmi ja sen syrjäiset kylät ovat Pakko sanoa -monologifestivaalin ainutkertaista ympäristöä. 

Ainutlaatuinen  on festivaalikin. Pakko sanoa on ihan omansa. Sitä ei voi selittää, se pitää kokea. Suosittelen.

(Näyttely on esillä sivustolla https://paarautatieasema.fi/nakoaloja-kansallismaisemaan ainakin tämän vuoden loppuun - ja jos kuvakollaasi saa innostuneen vastaanoton, sitä saatetaan jatkaa.

Kuvat tulevat olemaan heijastettuna viikon verran päärautatieasemalla 9.12. alkaen. Kuvat ovat esillä kollaasissa yksitellen, peräkkäin ja kuvaajan nimi on kuvassa mainittu.

Vaikuttajilta tulee kuvakollaasiin noin 150-200 kuvaa - ja sen jälkeen kuvakeräys avautuu 6.-8.12. kaikille suomalaisille, jolloin jokaisella on mahdollisuus lähettää oma näkemyksensä Kansallismaisemasta.)

Tarja Filatov: Väkivalta on vallan väärinkäyttöä

Amerikkalainen ystäväni ihmetteli aikanaan, että Suomessa piilotetaan raiskausuutiset pikkujutuksi takasivulle, kun heillä ne kirkuvat lööpeissä ja etusivulla. 

En ole varma haluanko enemmän amerikanmallin mukaista kohujournalismia, mutta sen tiedän, että haluan enemmän huomiota naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja tehokkaampia välineitä sen ehkäisyyn. Suomessa 16 prosenttia naisista on joutunut raiskauksen uhriksi.

Jokunen aika sitten Suomea kohautti tutkimus, jonka mukaan joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan pukeutumisensa, ulkonäkönsä tai käytöksensä takia. Kaikista miehistä näin ajattelee joka viides. 

Onneksi 84 prosenttia miehistä ajattelee, että miesten tulee ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisesta. Tarvitsemme miehiä tässä taistelussa. Erityisesti nuoria miehiä.

Tutkimusta on kritisoitu, mutta yhtäkaikki väkivalta on sukupuolittunutta ja naisiin kohdistuva väkivalta on iso ongelma on Suomessa ja maailmalla.

Suomi on EU:n  toiseksi turvattomin maa naisille. Joka kolmas nainen on kokenut parisuhteessa fyysistä väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa.

Naiset kokevat useammin väkivaltaa kotona, muissa yksityisissä tiloissa tai työpaikoilla. Eikä somekaan ole vapaa väkivallasta. Naisten kokemassa väkivallassa tekijä on useimmiten nykyinen tai entinen kumppani. Maailmanlaajuisesti joka 10 minuutti nainen tai tyttö tapetaan perheenjäsenen toimesta. 

Suomessakin on tunnistettava lähisuhdeväkivalta ja kunniaan liittyvä väkivalta nykyistä paremmin. 

Toistuva väkivalta parisuhteissa kohdistuu useammin naisiin kuin miehiin. Taustalla on tiukkaan juurtunut sukupuolten välinen epätasa-arvo ja vääristynyt käsitys siitä, että naisen asema on alisteinen suhteessa mieheen.Tätä  ylläpitää kulttuuriset seikat ja fyysisen voiman erot. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esiintyy kaikissa sosioekonomisissa asemissa. 

Julkisessa terveydenhuollossa käytetään joka vuosi 150 miljoonaa euroa lähisuhdeväkivallan seurauksien hoitoon. Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet naiset käyttävät terveys- ja sosiaalipalveluita kaksi kertaa enemmän kuin väestö keskimäärin. 

Puututaan paremmin lähisuhdeväkivaltaan, parannetaan ammattilaisten osaamista, uhrin auttamista ja tekijän ohjaamista irti väkivallan kierteestä. Meillä on varaa!

(YK:n kansainvälinen Oranssit päivät -kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksialkaa 25.11., kansainvälisenä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä ja päättyy 10.12., ihmisoikeuksien päivänä. Oranssi väri symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa.

Kampanjaan voi osallistua pukeutumalla oranssiin väriin naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. (tai kampanja-aikana 25.11.–10.12.) ja julkaisemalla siitä kuvan somessa hashtagillä #OranssitPäivät sekä merkitsemällä julkaisuun UN Women Suomen tilin.)