Yrittäjyys ei ole vain ammatti tai tapa ansaita elantonsa – se on asenne, rohkeutta kohdata epävarmuus ja kantaa vastuuta. Se on uskoa siihen, että omalla työllä voi vaikuttaa, rakentaa ja luoda uutta.
Juuri siksi tämä juhla on tärkeä: se muistuttaa meitä siitä, että jokaisen yrityksen takana on ihminen, joka on ottanut riskin ja tehnyt ja tekee valtavan työn.
Yrittäjyyden kenttä on monipuolistunut. Meillä on perinteisten alojen yrittäjiä, kasvuyrityksiä, yksinyrittäjiä, alustatalouden yrittäjiä, sivutoimisia tekijöitä ja monialayrittäjiä. On nuoria start-up -toimijoita ja kokeneita konkareita. On maahan muuttaneita, jotka rakentavat uutta elämää Suomessa yrittäjyyden kautta, ja on perheyrityksiä, joissa sukupolvet jatkavat toistensa jalanjäljissä.
Kaiken tämän moninaisuuden on mahduttava samaan toimintaympäristöön – ympäristöön, jonka on oltava vakaa, ennakoitava ja yrittämiseen ja työhön kannustava.
Tämä aika ei ole yrittäjille helppo.
Vastassamme on monenlaisia haasteita ja murroksia maailman mittakaavassa ilmastonmuutos ja luontokato, teknologian murros ja elämäntapojen muutos, demokratian murros, Ukrainan sota, Gaza ja kasvavat geopoliittiset jännitteet, väestönkasvu, muuttoliikkeet ja rasismi.
Luetteloa voisi vielä jatkaa. Ehkä siksi maailmanlaajuista tilannetta on alettu yhä useammin kuvata monikriisiksi.
Monikriisissä useat kriisit kytkeytyvät toisiinsa ja vahvistavat toistensa vaikutuksia. Niitä ei voi ratkaista toisistaan irrallaan.
Suomessa meitä kriisiyttää valtiontalouden velkaantuminen ja kestävyysvaje, ikääntyvä väestö, työvoiman riittävyys, työttömyyden nousu, osaamistason lasku ja tuottavuuskehityksen jymähtäminen. Tätäkin listaa voisi jatkaa. Kotimainen monikriisimme vaatii myös ongelmien yhtäaikaista tarkastelua.
Kriisikuvan keskellä on syytä muistaa, että Suomi on valittu monta kertaa onnellisimmaksi maaksi. Eli ei meillä asiat niin hurjan huonosti sittenkään ole.
Äkilliset, yllättävät ja yksittäiset huonot uutiset täyttävät herkästi median ja omat ajatuksemme. Joskus kannattaa jättää mustat lasit laatikkoon.
Unohtaa päivän media ja katsoa asioita pidemmällä aikajänteellä.
Nähdä hitaampi positiivinen kehitys, joka jatkuu. Kehitys, joka on luonut nykyisen hyvinvointimme. Se luo myös tulevaisuutemme. Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Yrittämisen mahdollisuuksia. Onnistumisen mahdollisuuksia.
Suomi on monella mittarilla menestystarina. Usein hyvä kehitys tapahtuu hiljaa ja huomaamatta, koska se ei nouse lehtien otsikoihin ja vielä vähemmän somemaailman klikkeihin.
Joku viisas on sanonut, että kaikki se, mitä ajattelemme, kasvaa. Älä keskity siihen mitä juuri käyt läpi. Keskity siihen mitä aiot tehdä tulevaisuudessa! Niin tämän monien kriisien ajan kanssa täytyy tehdä.
Tulevaisuuden menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaa, jossa vanhat toimintamallit eivät enää riitä.
Usein sanotaan, että ei pidä jättää hyvää kriisiä käyttämättä. Suuret haasteet pitää kääntää uudistamisen voimaksi. Uusiksi yrityksiksi ja menestystarinoiksi.
OECD:n tuoreen maaraportin kukaan Suomi on toipunut hyvin Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen aiheuttamasta kriisistä.
Meillä on hyvät mahdollisuudet vahvaan puhtaaseen talouskasvuun. Talouskasvu vaatii kuitenkin rakenteellisia toimia. OECD suosittelee muun muassa, että Suomi lisää korkeakoulutusta, houkuttelee ulkomaisia erityisosaajia ja parantaa kannustimia investointeihin. Toipuminen voi olla ennakoitua hitaampaa ja epävarmuutta on ilmassa entistä enemmän.
Yhä edelleen meidät rankataan monilla maailmanlaajuisen menestyksen kriteereillä maailman kärkisijoille.
Meillä täällä Kanta-Hämeessä esimerkiksi yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö antaa paljon mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulu voisi olla uuden tuottavuuden ja kasvun apurina.
Ammattikorkeakoulutus on samantasoista korkeakoulutusta kuin yliopistokoulutus, mutta se on työelämälähtöisempää. Se voi tarjota nopeammin ratkaisuja työelämän haasteisiin.
Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutus voisi olla työelämän osaamisen kehittämisen työkalu. Jo nyt HAMKissa ohjataan monia väitöskirjoja.
Yhteistyö voisi synnyttää yrityksille ja organisaatioille uutta osaamista, sillä voitaisiin ratkaista monimutkaisiakin työelämän ongelmia.
Parempi yhteistyö on työelämän ja Suomen kilpailukyvyn sekä uusien innovaatioiden kehittämisen työkalu.
Mahdollisuuksia on, kunhan osaamme tarttua niihin. Myös ammatillisen toisen asteen koulutuksen puolella.
Luin Hämeen yrittäjien elinvoimabarometria ja mieleeni nousi monta kysymysmerkkiä. Tuntuu kuin emme uskoisi omiin mahdollisuuksiimme.
Tuntuu kuin vierastaisimme eri toimijoiden yhteistyötä.
Ehkä me hitaina ja vaitonaisina hämäläisinä emme ole verkostojen ja toistemme kehujen kuninkaita, mutta meissä asuu tekeminen. Tuota tekemisen meininkiä meidän on vahvistettava. Luotettava toisiimme.
Savannilla sanotaan, että pedon kohdatessa ei saa juosta. Jos aikamme kriisit ovat tuo peto, niin ei juosta karkuun. Katsotaan toisiamme silmiin, istutaan samaan pöytään ja luodaan uusia ratkaisuja.
Esimerkiksi työvoimapolitiikan työkalut ovat nyt lähempänä kunnissa. Kuntien ja yritysten yhteistyö saa tätä kautta uusia välineitä.
Yksi suurimmista haasteista tänä päivänä on työvoiman saatavuus. Juuri nyt työpaikkansa menettäneiden määrä on kasvanut ja työttömyystilastot ovat rumia ja työttömyyden ennustetaan kasvavan vielä tänä vuonna.
Mutta suhdanteiden muutoksista ja kansainvälisistä vaikeuksista huolimatta on fakta, että Suomen ikärakenne vaikutta siihen, että työelämästä poistuu enemmän ansaitulle eläkkeelle ihmisiä kuin nuoria työntekijöitä tulee tilalle.
Tätä väestökeskustelua olemme käyneet pitkään, mutta ehkä tilannetta konkretisoi esimerkki.
Jos täällä Kanta-Hämeessä kaikki tehtäisiin kuten ennen, OmaHämeen sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvittaisiin työhön 40 prosenttia nuorista ikäluokista.
Jokainen ymmärtää, että tämä ei voi olla mahdollista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen on kehityttävä.
Sama yhtälö haastaa kaikkia yrityksiä.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu entistä vahvemmin sosiaalisten taitojen vuorovaikutustaitojen ja ajatteluntaitojen ympärille. World Economic Forumin tuorein raportti osoittaa, että nopeimmin kasvavaa kysyntää on luovalle ajattelulle. Uteliaisuus, jatkuva oppiminen, joustavuus ja motivaatio. Kun digitaalisuus ja tekoälyn käyttö yleistyvät, korostuu teknologiataidot ja ihmisen kyky ajatella analyyttisesti.
Meidän on huolehdittava, että työelämän uudistuessa pysymme mukana. Ei vain teknisesti, vaan myös inhimillisesti.
Maailma muuttuu – ja yrittäjyys sen mukana. Digitaalisuus, vastuullisuus ja kansainvälistyminen eivät ole enää vain mahdollisuuksia, vaan osa arkea. Tulevaisuuden menestyjät ovat niitä, jotka uskaltavat katsoa muutosta silmiin ja nähdä siinä uuden alun.
(Puheeni Hämeen yrittäjäjuhlassa la 26.5.2025)