Tarja Filatov: Maailma on toinen - Turvataan Suomi, Ukraina ja Eurooppa yhdessä

Olen onnellinen ihminen. Olen saanut syntyä rauhan Suomeen. Äitini menetti isänsä sodassa, Suomen puolustamiselle ollessaan pieni. Isäni isä soti ja turvasi Suomen itsenäisyyttä. Sota on ollut ikäpolvelleni historiaa, kaukaisia taisteluita, jotain joka ei tule lähelle.

Kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä pysyvästi ja rikkonut julmasti kansainvälistä oikeutta. Venäjän hyökkäys satutti. Ukrainan hätä kosketti. Satuttaa ja koskettaa yhä.

Olin Euroopan neuvoston jäsen ja näin, kun ukrainalaisten kollegoiden lapset odottivat lehtereillä äitiensä käyttäessä puheenvuoroja täysistunnossa. Isät puuttuivat. He puhuivat etänä, koska miehet eivät voineet poistua maasta.

Sodan alusta on jo kolme vuotta. Oikeastaan kymmenen, koska silloin kaikki jo alkoi.

Nyt, jos koskaan tarvitaan vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan unionia. Rauhan unionia.

Nyt jos koskaan Ukrainan tukemista on jatkettava ja vahvistettava EU-tasolla. 

Nyt jos koskaan Venäjä-pakotteiden on pysyttävä voimassa ja jäädytettyjä venäläisvaroja on käytettävä Ukrainan hyväksi. 

Rauhanneuvotteluissa Ukrainan on oltava mukana, sillä sen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on loukattu. EU:n on toimittava yhtenäisesti, koska kyse on koko Euroopan turvallisuudesta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. EU on meille keskeinen taloudellinen ja poliittinen viitekehys. Se on turvallisuusyhteistyön areena. Demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on EU:n keskeinen tehtävä.

Yhdysvaltain presidentin vaalia seurattiin Suomessa tarkkaan. Vaalien jälkeistä aikaa on seurattu vielä tarkempaan. Itsestäni on tuntunut, että aloitan aamukahvini Trumpin lausuntojen seurassa. Enkä ollenkaan rauhallisella tai hyvillä mielin. Päinvastoin. 

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi muutti maan Ukraina- ja Venäjä-linjaa. Huolestuttavia muutoksia. Kovia sanoja ja päätöksiä. Myös peruutuksia. Muutos korostaa Euroopan tarvetta ottaa entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Varmistaa turvallinen tulevaisuus itse. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu vahvaan kansalliseen puolustukseen. On perustunut koko sen ajan, kun monet muut Euroopan valtiot laskivat suojauksiaan. Se perustuu NATO-jäsenyyteen sekä kahden- ja monenväliseen puolustusyhteistyöhön. 

Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta kokonaisturvallisuuden näkökulma on entistä tärkeämpi. 

Turvallisuutta on tarkasteltava laajasti. Perinteisen puolustuksen lisäksi kyberuhkat, hybridivaikuttaminen, disinformaatio, terveysturvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja taloudellinen vakaus ovat keskeisiä haasteita. Suomella on erityisosaamista kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. Voimme tuoda tätä asiantuntemusta EU:n käyttöön.

Aina on ollut sotapropagandaa. Opiskeluaikana tein aiheesta jopa seminaarityön. Totuus kuolee herkästi taisteluiden lomassa. Mutta kansalaisina meidän on oltava Suomessa tarkkana, koska vaikuttamisen keinot ovat moninaistuneet. Nettimaailman pyrkimys päästä päämme sisälle ja vaikuttaa meihin on vahva. 

Tänään uutisissa kerrottiin propagandasivustosta, joka  pyrkii levittämään Kremlin propagandaa tavalla, jota ei ihan heti huomaa. Sivuston tarkoitus on syöttää tekaistuja väitteitä ja propagandaa länsimaisille tekoälymalleille, jolloin tekoälybotit toistavat näitä väitteitä omissa teksteissään. Eli kannattaa pohtia, kuka kuiskaa ChatGPTlle, jos se kertoo outoja.

Yhteiskunnan eheys on hyvinvointivaltion perusta. Se on pidettävä vahvana, jotta voimme torjua ulkopuolelta tulevaa vihamielistä vaikuttamista. Sisäpoliittisissa kysymyksissä on ja pitääkin olla näkemyseroja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on perinteisesti vallinnut laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Tätä yhteyttä on vaalittava jatkossa. Se tekee meistä vahvemman. 

Samalla on pidettävä huolta ihmisten hyvinvoinnista. Demokratiaa on puolustettava ääriliikkeiden ja disinformaation uhilta ja syrjinnän torjumiseen on kehitettävä entistä tehokkaampia keinoja. 

Täytyy muistaa, että suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita on sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Jos Suomessa vahvistuu "te ja me" -ajattelu, jossa ihmiset ja ryhmät asetetaan vastakkain, maamme muuttuu radikaalisti ja osin on jo muuttunut.  

Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta. Tämä vaatii päätöksiä, jotka vahvistavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan ja toisiinsa. On panostettava koulutukseen, työllisyyteen ja hyvinvointivaltion peruspalveluihin niin, että jokainen kokee olevansa osa yhteistä Suomea. 

Suomen vahvuus on ollut aina siinä, että olemme löytäneet ratkaisut yhdessä – ei vastakkain, vaan rinnakkain. Tätä yhteisyyttä on puolustettava, jotta Suomi säilyy tasa-arvoisena ja turvallisena maana kaikille. 

Euroopan turvallisuus, vakaus ja hyvinvointi vaativat päättäväisiä toimia. Suomen ja EU:n on yhdessä pidettävä huolta siitä, että demokraattiset arvot, oikeusvaltio ja kansalaisten turvallisuus säilyvät vahvoina. Ja että Ukrainaan saadaan oikeudenmukainen rauha.

Eduskunta keskustelee tänään turvallisuudesta ja hallituksen EU-politiikasta.

Tarja Filatov: Pidä huolta muksusta mummoon - Sukupolvibarometrin viesti kannattaa ottaa vakavasti

Tuore sukupolvibarometri kertoo, että yli 75-vuotiaat kokevat osattomuutta demokraattisessa vaikuttamisessa. Ei mikään ihme, koska ikääntymiseen liittyvä julkinen puhe on liian usein ongelmakeskeistä tai ylistämällä alistamista.

Osallisuus on äänestämistä ja vaikuttamista päätöksentekoon sekä aktiivista osallistuvaa elämää ja toisten kohtaamista.

Keski-Suomen kokoomusnuoret jopa esittävät vaaleissa äänestämiselle ja ehdolle asettumiselle 80 vuoden yläikärajaa. He perustelevat ehdotusta sillä, että äänestämiselle on asetettu alaikäraja, joka huomioi ihmisen kyvyn päätöksentekoon ja valveutuneisuuteen. Ikäihmisille tulisi järjestää ”lastenvaalien” kaltaisia leikkivaaleja. 

Nuorten kuuluu olla radikaaleja, mutta ehdotus kertoo kyllä todellisesta demokratiasta vieraantumisesta ja kuplaantumisesta oman ikäluokan tarpeisiin. Onneksi emopuolue tyrmäsi esityksen.

Vain 19 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista arvioi ikäistensä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Lukema on alhainen 25–34-vuotiaissa (27 %). Yli 75-vuotiaat kokevat keskimääräistä useammin jäävänsä paitsioon demokraattisessa vaikuttamisessa. Heistä noin kolmannes (35 %) arvioi ikäryhmänsä edustuksen riittäväksi.

Hyvään ikääntymiseen kuuluu tunne osallisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa. Sama koskee hyvää nuoruutta.‍

Yhteiskunnan toiminnot ja palvelut ovat voimakkaasti eriytyneitä ihmisten iän mukaan. Meillä on hurjan monia erilaisia ikärajoja oikeuksien ja palvelujen suhteen.‍

Miina Sillanpää -säätiön sukupolvibarometrin mukaan halua eri sukupolvien kohtaamiseen on kaikilla ikäryhmillä. Kohtaamiset lisäisivät keskinäistä ymmärrystä ja vahvistaisivat osallisuutta.  

Ihmiset elävät pidempään ja se edellyttää lisää foorumeita, joissa eri-ikäiset ihmiset voivat osallistua ja kohdata toisiaan. Meillä on hyviä esimerkkejä järjestön kohtaamiskonsepteista. Kun olin Reumaliiton valtuuston puheenjohtaja, meillä oli hanke, jossa lapsenlapset opettivat isovanhempiaan netin ja somen käyttöön. 

Ikä ei ole este nettimaailmassa osallistumiselle, jos ihminen itse on innokas oppimaan. Oma isäni, kohta 90-vuotias, järjesti hauskan yllätyksen. Hän soitti enkä vastannut, jätti viestin, että soita heti, kun pystyt. Huolestuin, koska viesti oli epätavanomainen. Riensin soittamaan ja puhelimeen vastasi perusrauhallinen isäni. ”Ei mitään hätää, homma hoitui jo. Yritin kuoria granaattiomenaa, mutta en oikein tiennyt miten. Löysin Youtubesta ohjeet.”

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa sukupolvien kohtaamisiin. Esimerkiksi päivä- ja vanhusten hoivakoteja voitaisiin kaavoittaa nykyistä enemmän lähelle toisiaan, jopa samojen seinien sisään. Läksymummot, satusedät ja nettipapat kohtaisivat nuoria arjessaan ja nuoret voisivat sekä oppia, että opettaa. 

Sukupolvibarometrin mukaan yli puolella eläkeiässä kärkeen nousevat elämästä nauttiminen  ja se, että on aikaa harrastuksille ja mielekkäälle tekemiselle. Reilu kolmannes suomalaisista ajattelee antoisaa aikaa läheisten kanssa. Monen mielessä on huolia. Puolet suomalaisista pelkää toimintakyvyn heikkenemistä ja itsemääräämisoikeuden menettämistä.

Suomalaisten enemmistö ei usko, että saa riittävää hoitoa ikääntyneenä. Viesti on vakava erityisesti 25–55-vuotiailta: heistä noin kaksi kolmesta ei usko hoidon riittävyyteen. Sen sijaan yli 65-vuotiaissa ja erityisesti yli 75-vuotiaissa hoidon riittävyyttä epäileviä on keskimääräistä vähemmän.

Suomalainen yhteiskunta perustuu sukupolvisolidaarisuuteen. Jos tämä usko murtuu, kuten selvästi on nähtävissä, esimerkiksi eläkejärjestelmämme vaarantuu. Maksuhalukkuus vähenee niin veroissa kuin eläkemaksuissakin. Siksi sukupolvien välisen ketjun arvoa on varjeltava ja lisättävä ymmärrystä eri-ikäisten ihmisten toiveista ja tarpeista.

Tarja Filatov: Ehdolla taaperon kasvattajaksi

En pelkää pahoja paikkoja. Siksi päätin lähteä ehdokkaaksi aluevaaleihin. 

OmaHäme on taaperoikäinen. Ei ole yhdentekevää, millainen joukko siitä pitää huolta. 

Täysin vapailla markkinoilla ei ole kärsivällisyyttä kasvattaa kokonaista puuta eikä ehjää ihmistä. Ehjän ihmisen rakentamiseen tarvitaan mm. toimivaa hyvinvointialuetta. 

Minusta on ollut etuoikeutettua olla mukana kehittämässä uutta. Päätökset eivät ole olleet helppoja. Kokoukset pitkiä ja esityslistat paksuja. Säästöt ja leikkaukset ovat olleet päätöksenteossa tiukasti läsnä, mutta uuttakin on onnistuttu luomaan. 

Säästöjen rinnalla on kehitetty liikkuvia palveluja. Seinät eivät yksin tuota palvelua, vaan alueen osaavat ammattilaiset. Siksi kotisairaala, GerBiili ja Suukko ovat esimerkkejä siitä, että aina ihmisen ei tarvitse mennä vuoren luo, vaan vuori voi tulla ihmisen luo.  

Moni sanoo, että aluevaltuustossa ei voi päättää mistään. Kyllä voi! 

Esimerkiksi OmaHämeessä jouduimme äänestämään siitä, vähennetäänkö lääkäreitä 8 prosenttia ja hoitajia 3 prosenttia. Tämä siksi, koska Orpon-Purran hallitus heikensi hoitotakuuta ja otti rahat pois alueilta. 

Esitin demariryhmän puolesta aluehallituksessa, että leikkaus perutaan ja että säästöä etsitään muualta. Esitys meni onneksi läpi. Silloin kun resurssit ovat niukat, on erityisen tärkeää, että ne kohdennetaan reilusti ja talousviisaasti. 

Sosialidemokraateille on tärkeää perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn nopeuttaminen. Kukaan ei parane jonossa, vaan vaivat pahenevat ja niiden hoito tulee kalliimmaksi.  Perusterveydenhuollon vahvistaminen on uudistuksen ydintä.

Vanhuspalveluissa on tärkeää parantaa kotiin saatavia palveluita. Huolehtia siitä, että ympärivuorokautiseen hoivakotiin pääsee, kun kotona ei enää voi asua turvallisesti. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään ikääntymistä.

On pidettävä hyvää huolta työvoiman saatavuudesta,  koska jokainen ansaitsee laadukkaat palvelut. Ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä ei palveluja saa.

Poliittisilla valinnoilla on suuri merkitys erityisesti niukan euron aikana. Kaikkea mitä haluaisi ei voi parantaa, koska akuankkaraha ei kelpaa maksuvälineeksi. 

Kaikkea, mitä hallitus haluaa leikata, ei tarvitse hyväksyä, koska viiden euron suutari voi tehdä kymmenen euron vahingon. Säästökohteet on syytä valita huolella. Lyhytnäköinen säästö kasvattaa kustannuksia tulevaisuudessa. 

Tänään jätetään ehdokaslistat kunta- ja aluevaaleihin. Minun allekirjoitukseni on präntätty aluevaalien ehdokaskuponkiin. 

En ole ehdolla kuntavaaleissa, koska kolme päätöksenteon tasoa on itselleni liikaa. 

Hämeenlinnan demarit jätti täyden listan ehdokkaita kaupunginvaltuustoon ja Hämeen piirin demarit samoin täyden listan ehdokkaita OmaHämeen valtuustoon. Ehdokkaita löytyy moneen makuun.

Tarja Filatov: ”Uusi ei synny umpiossa”

Jo muinaiset luolaihmiset koristelivat taiteella kotejaan. Silloin hengissä pysymisen tarve oli suuri ja vaati ponnisteluja. Olisi luullut, ettei taiteen harrastamiselle olisi ollut aikaa, mutta tarinoiden kertomisen tarve on ollut ilmeisen suuri jo varhain.

Kulttuurilla ja taiteella on itseisarvo. Kulttuurilla ja luovuudella on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnin, Suomen elinvoiman, jopa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta. 

Kulttuuripoliittisen selonteon visio lähtee siitä, että selonteon 2040-luvulla taide ja kulttuuri ovat Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. 

Onnistuneen kulttuuripolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa yhteistyössä muiden politiikan alojen kanssa. Kerrassaan hieno tavoite!

Hallitus vie kuitenkin kulttuuripolitiikkaa väärään suuntaan. 

Kulttuurista halutaan jokaisen oikeus, mutta riskinä on, että kulttuurialan tuen leikkaukset ja ALV:n korotus nostavat lippujen hintaa ja vie kulttuuria ja taidetta kauemmas pienituloisista ihmisistä.

Kulttuurileikkaukset heikentävät kulttuurin alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta. 

Jos museo joutuu luopumaan lasten työpajoista, tai maakuntakeskuksen teatterit supistavat ohjelmistoaan yleisö supistuu.

Valtionosuutta saavien teattereiden leikkaukset ovat jopa yli 10 % viime vuodesta. Leikkaukset osuvat erityisesti maakuntateattereihin sekä helsinkiläisiin puheteattereihin. 

Monet teatterit ovat aloittaneet muutosneuvotteluita ja joutuvat irtisanomaan taiteen tekijöitä.

Onneksi sentään lastenteatterit, tanssi- ja sirkustoimijat sekä kiertueteatterit on suojattu suuremmilta leikkauksilta.

Tämän ohella tulevaisuuden taivaalla on mustia pilviä. Mihin ja kuinka suurina iskevät ensi vuoden leikkaukset? Teattereissa yhden miljoonan leikkaus tarkoittaa 40 henkilötyövuoden vähennystä. Koska työsuhteet ovat lyhyitä käytännössä puhutaan 100 hengestä. 

Ristiriita sinänsä hyvän selonteon ja leikkausten kohdentamisen välillä on suuri. Ja se surettaa. 

Nyt olisi tärkeää luopua tulevista leikkauksista. Netflix ei tuo Imatralle suomalaista kulttuuria. Max ei turvaa Kainuussa suomalaista kulttuuria. Jos rakenteet murtuvat, niitä on vaikea saada takaisin.

Suomi kaipaa kipeästi uudistumista teatterikorkeakoulun professori Elina Knihtilä on sanonut viisaasti, että uusi ei kasva umpiossa.

Kulttuuri rikkoo rajoja, yhdistää yllättäviä asioita, luo oivalluksille pohjaa. Juuri nyt tarvitsemme tätä, jotta osaamme luoda uutta.

Tarja Filatov: Nyt PAMahti - Pienipalkkainen ala ansaitsee korotuksen

Palkan pitää riittää ruokaan ja asumiseen.

Ruokakauppojen lakko alkaa keskiviikkona. Lakko ei koskaan ole toivottu asia. Siihen ei lähdetä kevyin perustein. Edessä on kolmen vuorokauden lakko.

On varsin ymmärrettävää, että työssäkäyvät ihmiset haluavat pitää kiinni siitä, että raha riittää ruokaan ja asumiseen ja vielä vähän vapaa-aikaankin.  Duunari on palkkansa ansainnut. 

Kaupan alalla monen toimeentulo on heikentynyt, koska työttömyysturvan ja asumistuen heikennykset osuvat vajaata työaikaa tekeviin kipeästi ja samoin pienituloisiin. 

Kaupassa tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Työttömyysturvan suojaosan poistaminen ja sovitellun päivärahan leikkaukset sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaus tiputtaa ihmisiä köyhyyteen, vaikka he tekevät työtä.  

Ihmisten ansioista suurin osa menee asumiseen ja ruokaan. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ruuan hinta on noussut kahdessa vuodessa noin  yhdeksän prosenttia. Hintojen nousun huippu oli 2023 helmikuussa, jolloin nousua oli jopa 16 prosenttia. 

Ei siis ole mikään ihme, että myyjät, tarjoilijat, siivoojat, kokit, kiinteistöhoitajat ja muut yksityisellä palvelualalla työskentelevät ovat valmiita lakkoon saadakseen kohtuullisen palkankorotuksen. 

Palvelualoilla voidaan hyötyä uudesta teknologiasta ja tekoälystä paljon enemmän ja saada näin tuottavuus hyötyä, kunhan mahdollisuuksia ollaan valmiita käyttämään.  

Työn pilkkominen ei edistä kestävää kasvua. Se tuhlaa ihmistä ja aiheuttaa työssäkäyvien köyhyyttä. 

Kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että työelämän lait ja lakko-oikeus on olemassa, jotta ne suojelevat heikompaa osapuolta ja yhteiskunnan valtatasapainoa. 

Vahva yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus sekä toimivat neuvottelukäytännöt varmistavat sen, että työnantajat ja työntekijät ovat yhdenvertaisia neuvotteluissa. 

Näin neuvottelujen lopputulos on mahdollisimman oikeudenmukainen. Kun tasapaino varmistetaan, voidaan välttää kalliita ja repiviä työriitoja.

Lakko-oikeus on yhdeksi tärkeimmistä keinoista, joilla työntekijät ja heidän järjestönsä voivat laillisesti edistää ja puolustaa taloudellisia ja sosiaalisia etujaan.

Tarja Filatov: Tarvitaan rohkeita ihmisiä

Tulevissa vaaleissa on kyse Suomen suunnasta. Ihmisistä 2/3 on sitä mieltä, että Suomi menee väärään suuntaan. Niin minustakin.

Alue- ja kuntavaaleissa voimme yhdessä näyttää, että suuntaa pitää muuttaa. SDP julkaisi vaalitavoitteensa tänään lauantaina.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle vauvasta vaariin ja muksusta mummoon!

Me haluamme yhteiskunnan, joka on reilu kaikille. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa kenenkään taakka ei kasva liian suureksi kantaa. 

Me haluamme, että hyvinvointivaltion perusta säilyy vahvana. Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista. 

Me haluamme, että hyvinvointialueilla pääsee kiireettömään hoitoon kahdessa viikossa. 

Nopea hoitoon pääsy on inhimillisesti oikein ja se on talousviisasta. Pahetessaan vaivat ja sairaudet tulevat kalliimmiksi hoitaa. 

Ihmisen ei tarvitse tietää onko hän perusterve vai erikoissairas.  Riittää kun apua saa tarvitessaan. 

Koko hyvinvointialueuudistuksen idea on se, että vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. Inhimillisistä ja taloudellisista syistä. 

Haluamme, että kahden viikon sääntö koskee myös mielenterveyttä.  Mielenterveys on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. 

Omppu ja lenkki auttavat hyvinvointiin, mutta mielen järkkyessä ne eivät riitä. On päästävä ammattilaisen avun piiriin.

Haluamme luoda omalääkäri ja omahoitajamallin, koska tutussa ympäristössä ihmistä on helpompi hoitaa. Kun lääkäri ja hoitaja tuntevat potilaan historian, lääkärillä ei mene aikaa perehtymiseen eikä potilaan tarvitse aina aloitta kertomaan asioita alusta. 

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa. 

Haluamme pitää huolta osaamisesta ja opetuksesta kaupungeissa ja kunnissa. 

Me haluamme panostaa lapsiin ja nuoriin ja vahvistaa oppimistuloksia. Haluamme huolehtia, että ryhmäkoot kouluissa on riittävän pienet. 

Me haluamme, että koulu on rauhallinen ja turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tarvitsemme älylaitteiden käytölle selvät säännöt ja opettajille keinot puuttua häiriötilanteisiin. 

Työllisyys on kaiken avain. Me haluamme vahvistaa työttömäksi joutuvien palvelua, jotta ihmiset pääsevät mahdollisimman pian takaisin työhön. 

Tässä kunnilla on aiempaa suurempi rooli. Vaikeimman työttömyyden katkaisemiseksi tarvitaan kuntien ja hyvinvointialueiden kiinteää yhteistyötä, koska monella työhön pääsyn esteenä on terveydellisiä syitä.  

Me haluamme paljon ja me olemme valmiita tekemään vielä enemmän töitä, jotta saamme sanat muuttumaan teoiksi. 

Maailmaa voi muuttaa, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. 

Tarja Filatov: Silpomisen on loputtava - Jokaisella tytöllä on oikeus kasvaa ilman väkivaltaa!

Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää.  

Maailmalla joka vuosi jopa yli 4 miljoonaa tyttöä joutuu hengenvaarallisen ja täysin tarpeettoman toimenpiteen uhriksi. Noin 44 000 tyttöä ja naista menettää henkensä silpomisen seurauksena vuosittain. 

Silpominen on vakava ihmisoikeusloukkaus ja sukupuolittuneen väkivallan muoto, joka aiheuttaa elinikäisiä fyysisiä ja psyykkisiä haittoja. Vaikka ilmiö on kielletty monissa maissa, se on yhä todellisuutta miljoonille tytöille. 

Ollessani eduskunnan Kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana päätimme käyttää ns. joululahjarahoja siihen, että Suomessa tartutaan silpomisen vastaiseen työhön. Tarkkoja lukuja Suomessa asuvista tytöistä, joilla on riski joutua silpomisen uhriksi, on vaikea arvioida. Arvio vaihtelee noin 600 - 3000 hengen välillä. Kyseessä ei ole asia, joka tapahtuu vain siellä jossakin, uhriksi voivat joutua Suomessa asuvat tytöt. 

Suomessa silpominen on ollut pitkään rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten mukaan. Nykyisin asiasta on erillislaki, joka tuo asian näkyvämmäksi. 

Miten silpominen saadaan loppumaan?

- Tietoisuuden lisääminen – mitä useampi ymmärtää silpomisen vaarat, sitä harvempi haluaa altistaa tyttöjä sille.
- Asennemuutokset – perinteet muuttuvat, kun ihmiset oivaltavat, ettei silpominen määritä tytön arvoa.
- Naisten aseman vahvistaminen – kun naisilla on mahdollisuus päättää omasta elämästään ja hankkia toimeentuloa, perheen paine silpomiseen vähenee. Suomen tulee jatkaa työtään globaalin tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien puolustajana. 

Esimerkiksi Solidaarisuus työskentelee Keniassa, Etiopiassa ja Somalimaassa silpomisen ehkäisemiseksi – ja jokainen voi tukea tätä tärkeää työtä. 

Loppu silpomiselle | Solidaarisuus

Tarja Filatov: Sairaan kallista lääkärissä käyntiä

Monen hyvinvointialueen talous meni miinukselle viime ja toissa vuonna.

Hyvinvointialueiden lainsäädäntö edellyttää, että kertyneet alijäämät katetaan vastaavilla ylijäämillä tänä ja ensi vuonna. Tämä edellyttää monella alueella isoja menoleikkauksia. Käynnissä on tyly urakka. 

Palveluiden turvaamisen ja uudistamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Nyt joudutaan leikkaamaan olemassa olevista palveluista ennen kuin on ehditty luoda tilalle uutta.

Tänään talouspolitiikan arviointineuvosto suositteli tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille. Demarit ovat vaatineet tätä jo pitkään. 

Lisäaika antaisi mahdollisuuden uudistaa palveluja talousviisaasti. Panostaa tulevia kustannuksia hillitseviin toimiin. 

Lisäaika mahdollistaisi paremmin ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen panostamisen. Esimerkiksi liikkuviin, ihmisen luokse tulevien  palveluisen ja digitaalisen palvelun kehittäminen. Näistä esimerkkinä OmaHämeen alueelta voi mainita digivastaanoton, gerbiilin ja kotisairaalan. 

Nyt joudutaan leikkaamaan palveluverkkoa ilman, että tilalle tuleva palvelu on valmista tai riittävän kattavaa.

Arviointineuvoston mielestä hyvinvointialueiden alijäämät eivät kerro sote-uudistuksen epäonnistumisesta, vaikka hallitus tätä mantraa toistaa. Tähän on helppo yhtyä.

Menojen kasvun ja alijäämien taustalla on hyvinvointialueista riippumattomia syitä, kuten inflaation kiihtyminen ja palkkojen suhteellisen nopea nousu. Tämän todisti valtiovarainvaliokuntakin omassa mietinnössään.  

Kelakorvausten suhteen arviointineuvoston tutkijat ja talousviisaat olivat samoilla linjoilla demareiden kanssa.

Neuvoston mukaan vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle. 

”Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisää lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla.”

Kelakorvauksen nostolla saatiin miljoonan terveyskeskuskäynnin sijaan 37 000 käyntiä yksityisellä. Käynneistä suurin osa kohdistui varakkaiden ihmisten terveydenhuoltoon.

Yksityisistä lääkärikäynneistä tuli yhteiskunnalle kalliita. Jokaisen lisääntyneen käyttäjän lääkärissä käynnin hinnaksi tuli 1500 euroa.

Julkisen puolen terveyskeskuksissa viime vuonna 20 euron lisäksi terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärikäynnin nettokustannus on 60 euroa. Tällä hinnalla olisi saatu miljoona lääkärikäyntiä ja valtion kustannus olisi ollut sama.

Tarja Filatov: Kulttuuri pitää koossa

Me olemme kaikki jonkun synnyttämiä, hoivaamia ja kasvattamia. 

Kukaan ei kykene elämään toisen puolesta eikä toisen elämää. Ilman toisiamme meillä ei ole kieltä, ei kulttuuria eikä historiaa. 

Silti olemme yksilöitä, joilla on oma ainutkertainen yhtä arvokas elämä ja joilla on oikeus arvokkaaseen oman näköiseensä elämään.

Teatterin viehätys on siinä, että se on yhteisöllinen taidelaji. Se vaati läsnäoloa, pysähtymistä hetkeksi ja keskittymistä.  Se opettaa käsittelemään erilaisia tunteita. 

Multitaskaamisen maailmassa, jossa tuntuu, että emme keskity mihinkään ja olemme aina jo toisaalla, teatteri opettaa läsnäoloa. Ehkä myös sitä, että olemme itsellemme enemmän läsnä. 

Neurotieteen tutkija  Hanna Poikonen on sanonut, että “TAIDEKOKEMUKSET synnyttävät paljon tunteita, kuten iloa, surua, liikutusta, hellyyttä, haltioitumista ja yhteenkuuluvuutta. Useimmiten taiteen herättämiä tunteita pidetään miellyttävinä. 

Aivotutkimuksissa taidekokemusten on todettu aktivoivan empatiaa ja halua toimia muiden hyväksi. Ajattelen, että tämä jos mikä on tärkeää ajassamme, jossa erilaiset kuplat eriyttävät meitä toisistamme ja synnyttävät perusteettomia viholliskuvia ihmisten ja eri ryhmien välille.”

Kulttuurilla ja taiteella on ehdottomasti arvonsa itsessään. Joskus kuitenkin tuntuu, että elämme aikaa, jona elämisen tarkoitus typistetään talouden tasapainoon, on syytä muistuttaa, että kulttuuri vahvistaa taloutta.

Kotitaloudet ostivat kulttuuripalveluita lähes kuuden miljardin euron arvosta vuonna 2020. Julkinen talous sai yli 3 miljardia euroa maksuja ja verotuloja kulttuurista. Kulttuurin tuki on pienempi, vaikka laskemme yhteen kunnat ja valtion tuet.

Kulttuuriala on työvoimavaltainen, kerrannaisvaikutuksin kulttuuriala työllistää yli 120 000 henkilöä, vaikka kulttuurin parissa työskentelevien määrä on ollut laskussa. Kulttuuri ei ole taloudellisestikaan ajateltuna menoerä vaan vahvistaa talouttamme. 

Kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista on puhuttu paljon, niiden määrää on yritetty vähätellä. Eikä säästöt euroissa ole suuren suuret. Mutta leikkausten merkitys kulttuurille on suuri.  

Näyttelijöiden työttömyys on noussut koronan jälkeen. Nyt monet teatterit käyvät vaikeita yt-neuvotteluita. Työttömyysturvan leikkaukset näkyvät erityisesti freelancereiden elämässä hankalasti. 

ALV:n korotus iskee kulttuurialan tuloihin. Ja samaan aikaan työttömyyden nousu ja muut leikkaukset vaikuttavat siihen, että kotitalouksilla  on vähemmän rahaa pääsylippuihin.

Kulttuurissa kyse se ei ole hyväntekeväisyydestä ja marginaali-ilmiöstä. Kyse on henkisen hyvinvointimme perusasioista. Nopeasti muuttuvassa maailmassa luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys korostuu. 

Luovuutta on vaikea antaa toiselle, mutta voi luoda luovuutta tukevat olosuhteet. Vaikka luovuuden antaminen on vaikeaa, sen tuhoaminen on helppoa. 

Leikkaukset lyövät alas kulttuuritoimijoita ja niistä käyty keskustelu vähättelee kulttuurin merkitystä.

Kannattaa muistaa, että juuri kulttuuri synnyttää henkistä resilienssiä ja kriisinsietokykyä. Ja sitä tämä aika tarvitsee.

Vaikka kuvasin kulttuurin synnyttämiä arvokkaita sivuvirtoja kannattaa muistaa, että kulttuuri ei todellakaan ole mikään luksustuote. 

Bo Carpelan on sanonut, että “kulttuuri on jokapäiväistä leipäämme. Se auttaa meitä elämään. Mitä enemmän kulttuuria on, sitä helpompi meidän on elää. Taide jollain tavoin pitää meidät koossa, ilman sitä leijailisimme sinne tänne. Luulisin”. Viisaasti sanottu.

Taiteella ja kulttuurilla on arvo itsessään. 

Lisäksi ne auttavat vaikeina aikoina käsittelemään ahdistusta, analysoimaan tapahtunutta, luomaan uutta ja tuomaan toivoa. 

Tarvitsemme kulttuuria juuri nyt. 

Korona löi kulttuuria alas, mutta se myös lisäsi yksinäisyyttä. Siksi on tuettava keinoja, joilla ihmiset erityisesti nuoret löytävät polun takaisin sosiaalisemman elämän pariin. 

Yli 90 prosenttia kulttuurin harrastajista on löytänyt uusia kavereita harrastuksen myötä. Vielä useampi kulttuurin harrastajista on kokenut voivansa harrastuksellaan ilahduttaa muita. 

Siksi kulttuuria tarvitaan juuri nyt. 

Kulttuurin ja taiteen potentiaali on otettava tosissaan, koska juuri se voi auttaa meitä toipumaan aikamme viheliäisistä kriiseistä ja luomaan toivoa. 

Kannattaa muistaa, että tieteen alojen Nobel-palkinnon saajat ovat olleet keskimäärin aktiivisempia taiteen harrastajia kuin ihmiset tai muut tieteentekijät keskimäärin. Ei ehkä sattumaa.

Lapsilla ja nuorilla ohjattu kulttuurin harrastaminen on vahvistanut luovaa ja kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja päättelytaitoja. 

Esimerkiksi teatteriharrastus on parantanut luku- ja kirjoitustaitoa sekä musiikki matemaattisia taitoja. Panostamalla kulttuuriin vahvistamme juuri niitä taitoja, jotka koulussa tällä hetkellä puhuttavat.

Taide on arvokasta ihmiseksi kasvamisessa, koska se vahvistaa positiivista käyttäytymistä, empatiaa, kärsivällisyyttä, toisten arvostamista ja tarpeiden huomioimista, keskittymiskykyä, itseluottamusta, elämänhallintaa jne.

Taide tuo terveyttä.

Iso-Britanniassa tehty tutkimus osoittaa, että museoissa käyminen, taiteisiin osallistuminen ja taiteen kokeminen on positiivisessa yhteydessä onnellisuuteen ja koettuun terveyteen. 

Siellä jopa määrätään lääkkeeksi krooniseen kipuun ja lieviin mielenterveyden häiriöihin osallistavaa taidetta.

Tästä ajasta huolimatta uskon, että vielä tulee aika jolloin kulttuuriin ja taiteeseen panostetaan  kunnolla sekä ymmärretään sen arvo. Ihminen ilman kulttuuria ei ole ihminen. Kulttuuri todella pitää koossa! 

Tarja Filatov: Täyttä elämää kaikenikäisenä

Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori? Tätä pohdiskeli kirjailija Eeva Kilpi. Totta, vuodet juoksevat.

Sanotaan, että kun ihminen on kahdenkymmenen, hän tietää kaiken. Ollessaan kuudenkymmenen hän toivoo, että olisi jotain, mitä hän todella tietäisi. Elämän muutoksessa meidän kaikkien tulee oppia uutta koko ajan.

Elämme terveellisemmin ja terveydenhoito kehittyy koko ajan. Sairauksia ja niiden parannuskeinoja tutkitaan paljon. Lääkkeet kehittyvät ja kallistuvat.

Edistyksen keskellä olemme panostaneet liian vähän elämän laadun parantamiseen.

Koska elämme kauemmin, saamiemme lisävuosien tulisi olla laatuaikaa. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään hoivan puutteita.

Elämäänsä tyytyväisiä iäkkäitä yhdistää joukko toimintatapoja ja asenteita. Moniin näistä asioista voi itse tietoisesti vaikuttaa. Esimerkiksi leikillisyys, toivo ja aloitteellisuus, myönteinen suhtautuminen, iän myötä tulevien vaivojen sietäminen, sosiaalisuus, avoimuus uudelle, muista välittäminen ja heidän auttamisensa sekä halu antaa anteeksi ja olla kiitollinen.

Mielen hyvinvoinnille on tärkeää elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen.

Nämä suhtautumistavat synnyttävät elämäniloa, joka saa ihmisen voimaan hyvin.

Mielen hyvinvoinnille on tärkeää elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen.

Huomio voi olla lyhytaikaisissa onnen hetkissä ja kestävämmissä, syvää tyydytystä tuovissa elämään suhtautumisen tavoissa.

Kannattaa olla itsellensä armollinen, ei murehtia sitä, että jotain jäi ehkä tekemättä, vaan hyväksyä itsensä ja hyväksyä myös menneisyytensä.

Jokainen meistä haluaa elää mahdollisimman terveen elämän, siksi meidän täytyy edistää tervettä ikääntymistä. Haasteemme on terveydenhoidon riittävyyden ja laadun takaaminen ikäihmisten määrän kasvaessa.

Ennaltaehkäisy lisää terveitä elinvuosia. Se on myös talousviisasta, koska se pidentää työkykyisyyttä, mikä osaltaan vahvistaa taloutta, mikä puolestaan lisää hyvinvointia.

On tärkeä varmistaa, että palvelut vastaavat iäkkäiden asukkaiden tarpeisiin ja ovat helposti käytettävissä tukien ikäihmisten mahdollisimman itsenäistä ja mielekästä elämää.

Se miten bussit kulkevat, onko kävelyreiteillä tuoleja, joilla voi huilata, kuinka hyvin lumet luodaan teiltä ja jalankulun väyliltä ei ole yhdentekevää. Niillä myös säästetään terveydenhuollon kuluja.

Ennaltaehkäisy ei aina riitä, hoitoon on päästävä, kun apua tarvitsee.

Onnistuimme OmaHämeessä ehkäisemään maan hallituksen suunnitelman heikentää hoitotakuuta kolmeen kuukauteen. Asiasta jouduttiin äänestämään, mutta onneksi aluevaltuuston enemmistö ymmärsi, että ei ole viisasta irtisanoa 8 prosenttia lääkäreistä tai 3 prosenttia hoitajista. Tarvitsemme heistä jokaista.

Tavoitteena on oltava pysyvä ratkaisu viikon hoitoon pääsystä kiireettömässä hoidossa perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta.

Perusterveydenhuollossa tarvitaan omalääkäri- ja omahoitajamalli. Kun ihmistä hoitaa sama työparina työskentelevä lääkäri ja hoitaja sekä tarvittaessa muut tiimiin kuuluvat ammattilaiset, hoidon laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat ja kustannukset vähenevät.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 17.1.2025)