Tarja Filatov: Rajalaki

Jos olisin diktaattori, palauttaisin niin kutsutun rajalain uuteen valmisteluun. Se olisi pitänyt alun perin rakentaa toiselta pohjalta. Ihmisoikeustahot ovat esittäneet malleja, jotka hallituksen olisi ollut syytä katsoa huolella läpi ja tehdä uusi laki niiden pohjalta. Vaihtoehtojen sijaan hallitus valmisteli epäkelpoa lakia pitkään ennen kuin oikeuskansleri näytti sille vihreää valoa. Nyt eduskunta on joutunut paikkailemaan lakia nopealla aikataululla.

Olen vankka demokraatti enkä edes tässä tilanteessa toivo olevani diktaattori. Sen sijaan toivon taikasauvaa, jolla voisin pyyhkiä Putinin politiikan pois. Palauttaa rauhan Ukrainaan ja ystävällismieliset naapuruussuhteet Suomeen. Ikävä kyllä taikasauva on vain unelmaa, joten siitä ei ole apua. Siksi tarvitaan turvallisuutemme vahvistamista ja rauhanprosessia.

Aggressiivisen naapurin kanssa eivät normitoimet riitä. Mieltä järkytti Venäjän hyökkäys lastensairaalaan Ukrainassa. Ihan mitä tahansa voi odottaa.

Lailla pyritään estämään välineellistettyä maahantuloa. Se ei ole normaali toimi. Siinä käytetään laajamittaista maahantuloa Venäjän järjestämänä ja yritetään luoda kaaosta niin rajalle kuin Suomeen. Tästä saimme maistiaisia ennen kuin raja suljettiin. Määrät eivät olleet mahdottomia, mutta uskon, että Venäjällä on kyky moninkertaistaa ne halutessaan. Itse asiassa Venäjän kautta Suomeen pyrkivät vapaaehtoisesti tai pakotettuna vain ne ihmiset, joiden Venäjä sallii tänne pyrkivän, koska Venäjä hallitsee toista puolta rajaa.

Suomi sääti aiemmin rajalain, joka mahdollisti rajan sulkemisen kokonaan. Raja on ollut kiinni noin seitsemän kuukautta. Sitä kautta ei ole voinut kulkea maahan tai maasta. Turvapaikkahakemuksia ei ole Venäjän vastaisella rajalla voitu jättää.

Kun nykylaki säädettiin, se tehtiin yksimielisesti. Jo silloin oikeusoppineet esittivät voimakasta kritiikkiä, mutta yhtä suurta julkista keskustelua asiasta ei syntynyt. Kukaan tuskin uskoi sulun kestävän näin pitkään. Itse uskon, että jos nykyhallitus jatkaa, raja pysyy kiinni eikä parempaa lakia valmistella.

Nyt olemme valitsemassa ruton ja koleran välillä. Pysyykö raja kokonaan kiinni vai aukeaako se rajatusti. Vastakkain on kaksi sosialidemokraateille pyhää asiaa. Rajaturvallisuus ja ihmisoikeudet. Kumpikaan ei ole suhteellinen asia, vaan absoluuttinen.

Olen politiikassa oppinut, että joskus paras on hyvän vihollinen ja päätynyt ajattelemaan asiaa käytännön läheisesti. Raja on turvattava. Meidän ei pidä alistua Venäjän kiusantekoon. Ymmärrän hyvin, että eduskunnassa paranneltu laki yhä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia mm. palauttamiskiellon osalta. Venäjä ei ole turvallinen maa.

Jos rajalaki menee eduskunnassa läpi mm. opiskelijat voivat matkata rajan yli ja ihmiset voivat tavata sukulaisiaan. Ei tavallinen venäläinen ole syyllinen Putinin hirmutekoihin. Maa ei ole demokratia eikä kunnioita omien kansalaistensa oikeuksia, joten Putinin äänekkäällä vastustamisella on Venäjällä kova hinta.

Käsittelyssä olevassa laissa turvapaikanhakua on rajattu. Haavoittuvassa asemassa olevat voivat päästä niin sanottuun normaaliin turvapaikkaprosessiin. Muut hakijat palautetaan ja tässä rikotaan kansainvälisiä sopimuksia. Rikkomus on yritetty rakentaa niin pieneksi kuin mahdollista, korkean kynnyksen taakse ja määräaikaiseksi. Rajavartijat ovat tiukan paikan edessä, koska haavoittuvuuden tunnistaminen ei ole yksinkertaista.

Lain käyttöönotolle on korkea kynnys. Se voi olla voimassa vain kuukauden kerrallaan. Koko laki on voimassa vuoden. Sitten on löydettävä parempia ratkaisuja. Niitä on syytä valmistella jo alusta asti parlamentaarisesti.

Minun oikeudentuntoni sanoo, että on parempi, että edes haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat päästä Venäjän kautta turvaan kuin että kukaan ei pääse. Ajattelen, että tavallisilla ihmisillä on oikeus tavata läheisiään. Turvallisuus on pienelle maalle yhteinen asia.

Hallitus saa enemmistöllään läpi eduskunnassa lähes kaikki lait. Tämän lain kohdalla tarvitaan 5/6 enemmistö, jos se halutaan kiireellisesti voimaan. Korotettu kynnys on juuri siksi, että siinä on perustuslaillisia ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä ongelmia. Tällä suojataan sitä, että poikkeuksia ei kevyesti käytetä. Eikä niitä nytkään kevyin perustein käytetä.

Tarja Filatov: Kesätauko ja mustia joutsenia

Elämä on arvaamatonta. Tämä eduskuntakausi on ollut epätodennäköisyyksien kausi. Olemme menneet kriisistä kriisiin ja tuntuu, että emme ole riittävästi varautuneet niihin.

Yhden mustan joutsenen jälkeen tuli toinen. Koronasta Venäjän hyökkäykseen ja turvallisuuskriisiin. Ilmastokriisi on jyskyttänyt taustalla jo pitkään.

Musta joutsen tuli kielenkäyttöömme Nassin Talebin kirjan siivittämänä. Kyseessä on asia, joka ei ole ennustettava, sillä on iso vaikutus elämäämme ja me osaamme kehittää selityksen, jonka mukaan asia olikin ennustettavissa. 

Miksi tällaisia ilmiöitä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Siksi, että muinoin ihmiset ajattelivat Euroopassa, että joutsenet ovat aina valkoisia ennen kuin opimme Australiasta, että mustiakin joutsenia on.

Opi perusasiat

Kriiseistä huolimatta, hallitus on toteuttanut hallitusohjelmassa linjattuja isoja rakenteellisia uudistuksia.

Yksi merkittävimmistä on oppivelvollisuuden pidentäminen. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. 

Maailma on muuttunut ja työelämän vaatimukset kasvaneet. Peruskoulu ei yksinkertaisesti enää riitä. Uusi saattaen vaihdettava koulutusmalli ohjaa jokaista nuorta kohti toisen asteen tutkintoa. 

Uudistuksen rinnalla tarvitaan perustaitojen vahvistamista: lukemista, kirjoittamista ja matematiikan osaamista. Digitaidoista on tullut nykypäivän kaurapuuroa. Näiden taitojen takaaminen kaikille vaatii vielä paljon ponnistelua.

Toisen asteen maksuttomuus on suuri tulonsiirto lapsiperheille. Samoin päivähoitomaksujen uudistaminen.

Perhevapaauudistus on askel kohti modernia perhekäsitystä, jossa hoitovastuu jakautuu tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistus tukee ennen muuta isän vanhemmuutta. 

Perusterve vai erikoissairas

Sote-uudistus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluita vahvemmille hartioille. Uudistusta toimeenpannaan nyt hyvinvointialuille. Prosessi jatkuu vielä pitkään, ja täydennystä ja korjausliikkeitä varmasti tullaan tarvitsemaan. 

Uudistus on hatunnoston arvoinen. Kaksi edellistä hallitusta pyrki uudistukseen, mutta ei onnistunut. Nyt koronan keskellä lainsäädäntö saatiin tehtyä. Kyse on julkisten palveluiden vahvistamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Perusterveydenhuollon vahvistamisesta, jotta erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu asiakasmaksuista säädetty laki ja hoitotakuu. 

Asiakasmaksujen uudistuksella kevennettiin pienituloisimpien maksurasitusta. Uudistuksella myös toivottavasti onnistutaan vähentämään ulosottoon päätyviä maksuja. Hoitotakuu taas pyrkii turvaamaan sen, että ihmiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ajoissa.

Koko sosiaali- ja terveyspalveluissa oleellisinta on osaavan henkilökunnan riittävyys. Tässä meillä on vielä paljon tehtävää. Kyse on riittävästä koulutuksesta, alan houkuttelevuudesta ja pitovoimasta, mutta myös digitalisaation ja uuden teknologian viisaasta hyödyntämisestä.

Euroopan uusi jakolinja

Tämän kevään agendalla on ollut vahvasti turvallisuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sota tuli lähelle. Kansainväliset sopimukset tulivat rikotuksi ja näyttää siltä, että Venäjä on piirtänyt uuden jakoviivan Euroopan kartalle.

Länsimaat ovat pyrkineet kaupankäynnillä ja keskinäisen riippuvuuden ja yhteydenpidon rakenteilla kiinnittämään Venäjää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mutta tässä olemme epäonnistuneet.

Nyt pyrimme toiseen suuntaan, asetamme pakotteita, jotta Venäjän olisi pakko lopettaa sota ja pyrimme riippumattomuuteen. Tie ei ole helppo.

Pakotteet eivät saisi olla kierrettävissä. Eivätkä osua pahemmin asettajiinsa kuin Venäjään. Ikävä kyllä pakotteet vuotavat. Samalla tavoin kuin koronassa, on syytä harrastaa hienosäätöä ja etsiä osumatarkempia välineitä, kun ensimmäiset nopeat ja pakolliset ratkaisut on tehty.

Korona taas nostaa ikävästi päätään. Viruksen paholainen muuntuu koko ajan. Rokotteet suojaavat, mutta eivät kokonaan. Osa pääsee helpolla uusista versioita, osaan ne iskevät yhä kovaa. Ja jälkitautien kanssa on syytä olla tarkkana. Olipa kyse koronarajoitusten ja eristäytymisten tuomasta sosiaalisesta jäljestä tai taudin pitkäaikaisvaikutuksista.

Hintojen nousu on osalle liikaa

Tämän kaiken keskellä inflaatio ja korkojen nousu kurittaa tavallisten ihmisten arkea ja tuo huolta valtion taloudelliseen kestävyyteen. Suomessa inflaatio on Euroopan alhaisimmasta päästä, mutta silti se kirpaisee. Kaikkea emme voi kompensoida, mutta perusasioihin ihmisillä pitää olla varaa.

Nopeita toimia on tehty. Kela-indeksejä korotettu ja polttoaineiden hintojen nousua tultu vastaa mm. työmatkavähennystä korottamalla ja jakeluvelvoitteeseen liittyvillä toimilla. Syksyn budjettiriihessä on syytä varautua lisätoimiin.

Seuraavaa mustaa joutsenta tai ihan ennustettua kriisiä emme vielä tiedä. Mutta sen olemme tässä mylläkässä oppineet, että Suomalainen hyvinvointivaltio toimii kohtuullisen hyvin. Se pyrkii kantamaan yhdessä laajaa vastuuta, jotta kaikki pysyvät mukana.

Jotta tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, meidän on vahvistettava työllisyyttä, ehkäistävä nuorten syrjäytymistä, turvattava työvoiman riittävyys ja tasapainotettava taloutta.

Tänään eduskunnassa alkoi istuntotauko. Jokaisen on syytä irrottautua hetkeksi töistä, ladata akkuja ja uudistaa voimavarojaan, koska väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä kykene löytämään luovia ratkaisuja hankaliin asioihin.

Tarja Filatov: Talouden vuoristorata

Eduskunta sai lisätalousarvion. Yleensä ne ovat toivottuja, mutta tästä on pakko sanoa, että enpä olisi odottanut tätä. Joudumme varautumaan naapurimme arvaamattomuuteen. Lisätalousarviota voisi kutsua turvallisuuspaketiksi.

Yövartijavaltio pitää huolta kovasta turvallisuudesta. Puolustuksesta, poliisista, rajaturvasta, vankiloista ja oikeuslaitoksesta. Voisi sanoa, että kyseessä on valtion minimi, vaikka termin taustalla on ideologisia ajatuksia.

Suomi ei ole yövartijavaltio, vaan hyvinvointivaltio. Niinpä meillä kriisin tullen suojataan valtion minimiä JA yksiön hyvinvointia. Molempia.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia lisätalousarviossa tehdään yhteensä noin kahden (2) miljardin euron määrärahalisäykset puolustusvoimille, rajaturvaan, kyberturvaan ja  huoltovarmuuteen. Vihreää siirtymää energiapolitiikassa kiihdytetään sodan ja pakotteiden vuoksi, mutta myös maapallon tulevaisuuden vuoksi.  Pääpaino on kuitenkin valtion toimivuudessa.

Yksilön hyvinvoinnin turvaksi panostetaan panostetaan lapsiin ja nuoriin varhaiskasvatuksessa sekä koulussa. Korona jätti velkaa, jonka lapsemme maksavat kalliin inhimillisen hinnan, ellemme osaa tukea heitä kuromaan kiinni koronan jättämää koulutus- ja hyvinvointiaukkoa.

Ruuan ja energian hinnannousu tuntuu jokaisen kukkarossa. Nousu tuntuu erittäin kipeästi heidän kukkarossaan, joiden tuloista valta osa menee ruokaan ja asumiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi lapsiperheistä tippuu ainakin 13.000 entisten köyhien perheiden lisäksi köyhyyteen.

Hallitus päätti tukea köyhimpiä aikaistamalla kela-indeksin korotusta elokuun alkuun. Alustavan arvion mukaan vaikutus esimerkiksi työttömyysturvan perusturvaan tai kansaneläkkeeseen on noin 18-30 euroa kuukaudessa. Korotus heijastuu eläketulovähennykseen niin, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus kevenee.

Korona jakoi koululaisia ja opiskelijoita kahtia. Toiset pärjäsivät, jopa hyötyivät siitä, että korona mahdollisti uudenlaisen digitaalisemman opiskelun. Osa tipahti pahasti. Siksi lisätalousarvion panostus esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on tarpeen. Kouluissa tuetaan nuorisotyötä ja lasten ja nuorten mielenterveyteen suunnataan lisäresurssia. Panostuksilla jatketaan koronan jälkien korjaamista. Lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista.

Korona kuritti taloutta ja menetimme työpaikkoja. Koronan pahimmista vuosista työllisyys on parantunut 140.000 hengellä. Vaalikauden alusta 90.000 hengellä, vaikka välissä oli koronan tiputus. Taloutemme sakkasi koronan vuoksi, mutta nousimme onneksi nopeasti.  Nousussa auttoi nopeat toimet koronan hillitsemiseksi ja yritysten tukeminen. 

Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa menoja varautumisen vuoksi, heikentää tuloja Venäjän viennin loppumisen vuoksi ja edellyttää investointeja energiapolitiikassa. Lisäksi sodan liikkeelle puskema inflaatio nostaa hintoja. Tilanne ei ole todellakaan helppo. Uskon kuitenkin että uusiutumalla pärjäämme.

Sodasta huolimatta näyttää siltä, että emme ajaudu lamaan. Talous kasvaa, vaikka niukemmin. Verotuloennustetta nostettiin noin miljardilla eli olemme olleet odotuksissamme pessimistisempiä kuin todellisuus. Pitkän aikavälin haasteet ovat kuitenkin olemassa ja niihin on etsittävä jatkuvasti kestäviä ratkaisuja. Taloutta on tasapainotettava ja siinä paras lääke on tuottavuuden ja työllisyyden vahvistaminen. Silti kitkerämpiä lääkkeitä ja säästöjä tullaan tarvitsemaan.