Tarja Filatov: Puolusta oikeutta olla oma itsesi!

Liian moni lapsi elää köyhyydessä. Suomessa on noin miljoona lasta ja 130 000 heistä elää köyhyydessä. Tämä on suunnilleen kaksi kertaa Hämeenlinnan asukasluku. Suomella ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti varaa tähän.

Lapsuusajan köyhyys, erityisesti vauvaperheiden köyhyys näkyy myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina.

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen on julkisen talouden tasapainottamispaineista huolimatta kannattava investointi.

Taloutta ei pidä tasapainottaa lyhytnäköisesti. Se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin ja lisää köyhyyttä. Tavoitellut säästöt muuttuvat myöhemmin paljon suuremmiksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi.

Vauva- ja lapsiperheiden oikeus varhaiseen tukeen pitää varmistaa. Toivon, että hallitusneuvotteluissa osataan asettaa tavoitteeksi ehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen.

Neuvolat ovat olleet Suomen ylpeys. Nyt ne uhkaavat rapautua resurssipulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimivuus ja riittävät resurssit on välttämätöntä turvata.

Palvelut oleellisia hyvinvoinnille

Ihmisten hyvinvoinnin ja köyhyyden ehkäisyn kannalta palvelujen toimivuus on oleellista. Hyvinvointialueiden uudistamistyölle tulee antaa työrauha.

Miljardin leikkaukset hyvinvointialueille sopivat huonosti aikaan, jolloin rakennemuutosta ollaan alueilla vasta tekemässä ja hinnat nousseet. Ilman mahdollisuutta investoida muutokseen, kustannukset kasvavat.

Viime eduskuntakaudella yksi parhaita tulevaisuusinvestointeja oli oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen. Uudistus on tärkeä nuorille ja koko maan tulevaisuudelle, koska se mahdollistaa osaavamman ja vahvemman työllisyyden. Uudistus on tärkeä nuorten vanhemmille.

Oppivelvollisuuden laajennus merkityksellinen uudistus

Markkinoilla yksi isä käveli määrätietoisesti kohti, ojensi minulle kätensä ja halusi kiittää. Hän kertoi, että ei olisi saanut poikaansa jatkamaan toisella asteella ilman oppivelvollisuuden laajennusta.

Uudistus on merkityksellinen lapsiperheiden toimeentulon näkökulmasta erityisesti nyt, kun inflaatio on korkealla ja hinnat nousussa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei yksin riitä. On vahvistettava peruskoulua. Oppimistulosten eriytyminen peruskoulussa ja perustaitojen heikentyminen ovat vaativat tulevan hallituksen huomiota.

Tuleva pääministeri lupasi, että koulutus on erityissuojeluksessa. Toivon todella, että kokoomus tällä kertaa pitää huolta koulutuksen resursseista varhaiskasvatuksesta korkeimpaan koulutukseen.

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että emme saa jättää lapsillemme velkaa. Velkaa on monenlaista. Jos suitsimme vain taloudellista velkaa, synnytämme sosiaalista velkaa, joka tulee sairaan kalliiksi. Pidetään huolta lastemme tulevaisuudesta kokonaisuudesta huolehtien.

Monen nuoren elämän merkittävimpiä hetkiä

Kevät on ilon ja valon aikaa ja erityisen tärkeää vastavalmistuneelle. Moni kokee tänä keväänä yhden elämänsä merkittävimmistä juhlahetkistä, valmistuipa sitten ammattiin ylioppilaaksi tai jostakin muusta koulutuksesta.

Valmistuessaan moni miettii menneitä vuosia, onnistumisia, iloja suruja ja suurimpia mokia. Mennyt kannattaa ottaa elämänkokemuksena, josta voi saada voimaa tulevaan.

Jokaiselle valmistuneelle nuorelle haluaisin sanoa, että puolusta oikeuttasi olla oma itsesi ja sellainen kuin haluat, koska sinä elät tekemiesi valintojen kanssa. Onnea tulevaan, levitä siipesi ja anna elämän kantaa!

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 28.5.2023)

Tarja Filatov: Makron ja mikron ristiriita

Syksyn budjettiriihessä päätetään siitä, miten ihmisiä tullaan vastaan hintojen noustessa.

Ekonomistit varoittelevat kompensaatiosta, koska sen ennustetaan kiihdyttävän hintojen nousua. Heillä on varaa arvioida pelkästään makrotaloutta, mutta politiikassa on tasapainoteltava monen eri suuntaan vetävän tavoitteen kanssa yhtäaikaa. Siksi on nähtävä keskiarvojen takaa yksilöiden tarpeet. 

Elämä ei ole pelkkää kansantaloutta, ihmisillä on oltava varaa ruokaan, lämpöön ja liikkumiseen. 

Itse ajattelen, että tulevien ratkaisujen pitää täyttää kolme ehtoa.

Ensiksi tarvitsemme täsmätoimia, jotka auttavat heitä, joiden on vaikein selviytyä ruuan hinnan noususta ja energian kallistumisesta. Kaikkea emme voi kompensoida, joten valitaan kohteet ja keinot huolella.

Toiseksi kompensaatioiden pitää mennä varmasti perille ihmisten lompakkoon asti eikä jäädä väliportaisiin. 

Kolmanneksi toimet eivät saa olla kohtuuttoman kalliita eivätkä ne saa heikentää työllisyyttä.

Pienten lasten perheissä raha on aina tiukalla. Niinpä varhaiskasvatusmaksun alentaminen tuo pelivaraa ruokalaskuun ja harrastuksiin. Ihan pelkällä kaurapuurolla ei pärjää. Ratkaisu tukee vanhempien työssäkäyntiä. Hintalappu ei ole liian suuri, mutta raha menee varmasti perille ja se kannustaa työssäkäyntiin.

Mielelläni näkisin vauvaperheiden köyhyyttä ehkäisevän tuen. Lapsiperheen köyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset. Haavoittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Siksi lapsilisän korottaminen edes vauvaperheille olisi hyvä valinta.

Työmatkat ovat kallistuneet. Kaikki eivät pääse töihin ratikalla tai bussilla. Osalla työn aikataulut eivät sovi yhteen julkisen liikenteen kanssa. Osa meistä taas asuu alueilla, joilla julkinen liikenne on vähäistä, joten omaa autoa on pakko käyttää työmatkoihin. Työmatkaan liittyvää kompensaatiota tulisi parantaa. Tämä ratkaisu kannustaa työssäkäyntiin.

Kolmas väline voisi olla verotus. Moni on väläytellyt ruuan arvonlisäveron alennusta tai bensaveron alennusta. Ne ovat kalliita ratkaisuja eikä ole takeita, että alennukset näkyvät hinnoissa. Väliportailla on tapana käyttää tilannetta hyväkseen ja napata oma siivunsa veronkevennyksistä.

Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen olipa kyse eläkeläisestä tai palkansaajasta helpottaisi monen arkea. Ratkaisulla on työllisyysvaikutusta, vaikka se ei suuri olekaan.

Parasta olisi, jos veronkevennys voitaisiin sitoa palkkamalttiin, jotta hintojen nousun kierre ei pahentuisi. Tämä saattaa olla toiveajattelua, sillä työnantajat halusivat luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista.

Tärkeintä on, että toimet kohdistuvat niitä kipeimmin tarvitseville ja menevät perille. Työllisyysvaikutukset ovat plussaa, joka kannattaa huomioida. Luovuutta saa ja pitää käyttää, kun ratkaisuista lopulta päätetään.

Tarja Filatov: Kesätauko ja mustia joutsenia

Elämä on arvaamatonta. Tämä eduskuntakausi on ollut epätodennäköisyyksien kausi. Olemme menneet kriisistä kriisiin ja tuntuu, että emme ole riittävästi varautuneet niihin.

Yhden mustan joutsenen jälkeen tuli toinen. Koronasta Venäjän hyökkäykseen ja turvallisuuskriisiin. Ilmastokriisi on jyskyttänyt taustalla jo pitkään.

Musta joutsen tuli kielenkäyttöömme Nassin Talebin kirjan siivittämänä. Kyseessä on asia, joka ei ole ennustettava, sillä on iso vaikutus elämäämme ja me osaamme kehittää selityksen, jonka mukaan asia olikin ennustettavissa. 

Miksi tällaisia ilmiöitä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Siksi, että muinoin ihmiset ajattelivat Euroopassa, että joutsenet ovat aina valkoisia ennen kuin opimme Australiasta, että mustiakin joutsenia on.

Opi perusasiat

Kriiseistä huolimatta, hallitus on toteuttanut hallitusohjelmassa linjattuja isoja rakenteellisia uudistuksia.

Yksi merkittävimmistä on oppivelvollisuuden pidentäminen. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. 

Maailma on muuttunut ja työelämän vaatimukset kasvaneet. Peruskoulu ei yksinkertaisesti enää riitä. Uusi saattaen vaihdettava koulutusmalli ohjaa jokaista nuorta kohti toisen asteen tutkintoa. 

Uudistuksen rinnalla tarvitaan perustaitojen vahvistamista: lukemista, kirjoittamista ja matematiikan osaamista. Digitaidoista on tullut nykypäivän kaurapuuroa. Näiden taitojen takaaminen kaikille vaatii vielä paljon ponnistelua.

Toisen asteen maksuttomuus on suuri tulonsiirto lapsiperheille. Samoin päivähoitomaksujen uudistaminen.

Perhevapaauudistus on askel kohti modernia perhekäsitystä, jossa hoitovastuu jakautuu tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistus tukee ennen muuta isän vanhemmuutta. 

Perusterve vai erikoissairas

Sote-uudistus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluita vahvemmille hartioille. Uudistusta toimeenpannaan nyt hyvinvointialuille. Prosessi jatkuu vielä pitkään, ja täydennystä ja korjausliikkeitä varmasti tullaan tarvitsemaan. 

Uudistus on hatunnoston arvoinen. Kaksi edellistä hallitusta pyrki uudistukseen, mutta ei onnistunut. Nyt koronan keskellä lainsäädäntö saatiin tehtyä. Kyse on julkisten palveluiden vahvistamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Perusterveydenhuollon vahvistamisesta, jotta erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu asiakasmaksuista säädetty laki ja hoitotakuu. 

Asiakasmaksujen uudistuksella kevennettiin pienituloisimpien maksurasitusta. Uudistuksella myös toivottavasti onnistutaan vähentämään ulosottoon päätyviä maksuja. Hoitotakuu taas pyrkii turvaamaan sen, että ihmiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ajoissa.

Koko sosiaali- ja terveyspalveluissa oleellisinta on osaavan henkilökunnan riittävyys. Tässä meillä on vielä paljon tehtävää. Kyse on riittävästä koulutuksesta, alan houkuttelevuudesta ja pitovoimasta, mutta myös digitalisaation ja uuden teknologian viisaasta hyödyntämisestä.

Euroopan uusi jakolinja

Tämän kevään agendalla on ollut vahvasti turvallisuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sota tuli lähelle. Kansainväliset sopimukset tulivat rikotuksi ja näyttää siltä, että Venäjä on piirtänyt uuden jakoviivan Euroopan kartalle.

Länsimaat ovat pyrkineet kaupankäynnillä ja keskinäisen riippuvuuden ja yhteydenpidon rakenteilla kiinnittämään Venäjää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mutta tässä olemme epäonnistuneet.

Nyt pyrimme toiseen suuntaan, asetamme pakotteita, jotta Venäjän olisi pakko lopettaa sota ja pyrimme riippumattomuuteen. Tie ei ole helppo.

Pakotteet eivät saisi olla kierrettävissä. Eivätkä osua pahemmin asettajiinsa kuin Venäjään. Ikävä kyllä pakotteet vuotavat. Samalla tavoin kuin koronassa, on syytä harrastaa hienosäätöä ja etsiä osumatarkempia välineitä, kun ensimmäiset nopeat ja pakolliset ratkaisut on tehty.

Korona taas nostaa ikävästi päätään. Viruksen paholainen muuntuu koko ajan. Rokotteet suojaavat, mutta eivät kokonaan. Osa pääsee helpolla uusista versioita, osaan ne iskevät yhä kovaa. Ja jälkitautien kanssa on syytä olla tarkkana. Olipa kyse koronarajoitusten ja eristäytymisten tuomasta sosiaalisesta jäljestä tai taudin pitkäaikaisvaikutuksista.

Hintojen nousu on osalle liikaa

Tämän kaiken keskellä inflaatio ja korkojen nousu kurittaa tavallisten ihmisten arkea ja tuo huolta valtion taloudelliseen kestävyyteen. Suomessa inflaatio on Euroopan alhaisimmasta päästä, mutta silti se kirpaisee. Kaikkea emme voi kompensoida, mutta perusasioihin ihmisillä pitää olla varaa.

Nopeita toimia on tehty. Kela-indeksejä korotettu ja polttoaineiden hintojen nousua tultu vastaa mm. työmatkavähennystä korottamalla ja jakeluvelvoitteeseen liittyvillä toimilla. Syksyn budjettiriihessä on syytä varautua lisätoimiin.

Seuraavaa mustaa joutsenta tai ihan ennustettua kriisiä emme vielä tiedä. Mutta sen olemme tässä mylläkässä oppineet, että Suomalainen hyvinvointivaltio toimii kohtuullisen hyvin. Se pyrkii kantamaan yhdessä laajaa vastuuta, jotta kaikki pysyvät mukana.

Jotta tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, meidän on vahvistettava työllisyyttä, ehkäistävä nuorten syrjäytymistä, turvattava työvoiman riittävyys ja tasapainotettava taloutta.

Tänään eduskunnassa alkoi istuntotauko. Jokaisen on syytä irrottautua hetkeksi töistä, ladata akkuja ja uudistaa voimavarojaan, koska väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä kykene löytämään luovia ratkaisuja hankaliin asioihin.

Tarja Filatov: Hintojen nousun kompensaation pitää olla osuvaa

Julkisuus on sakeana esityksistä hintojen alentamiseksi, sosiaaliturvan parantamiseksi, verojen keventämiseksi. Ei ihme, olivathan viimeiset inflaatioluvut jo seitsemisen prosenttia. Hinnat nousevat ja asunto- ja opintovelallisen pelkona on myös korkojen nousu.

Monia asioita olisi tarve kompensoida ihmisille. Hallitus kompensoi työssäkäyville bensakulujen nousua korotetulla verovähennyksellä, köyhimmille kela-indeksin varhennetulla nostolla, mutta moni on jäänyt ilman kompensaatiota. Hyvin kohdentuvia kompensaatioita tarvitaan, mutta ne eivät synny hetkessä.

Ruuan arvonlisäveron alentaminen on noussut jälleen esiin. Se tuntuu mukavalta ja oikeaan osuvalta keinolta. Onhan ruoka välttämättömyys meille kaikille. Historiasta kannattaa kuitenkin ottaa oppia. Ruuan hintaa alennettiin Vanhasen hallituksen aikaan

Joudutaan varmaan pian ruuanalv-alennuskeskusteluun. Edellisellä alennuskerralla se auttoi alussa, mutta iso osa suli pian pois. Tutkimusraportin mukaan heti alennuksen jälkeen lokakuussa 2009 elintarvikkeet olivat keskimäärin 5,7 prosenttia halvempia kuin kuukautta aiemmin. Lokakuussa 2010 ruoka oli taas 3,4 prosenttia kalliimpaa kuin vuotta aiemmin, joten 60 prosenttia alv-alen hintoja alentavasta vaikutuksesta oli hävinnyt.

Elintarvikkeiden ja rehujen alv on nyt 14 prosenttia. Jos alvia alennettaisiin 4 prosenttiykskköä eli 10 prosenttiin, se maksaisi yli puoli miljardia euroa. Oikeammin valtion saamat verotulot alenisivat 520 miljoonaa euroa. Kauppakassissa alennus näkyisi alussa, mutta sen pysyvyydestä ei olisi mitään takeita. Satasen ruokakassin hinta alenisi 4 euroa, jos alennus menisi kokonaan hintaan, mutta tuskin menisi tai ainakaan pysyisi.

Jotta rahamäärä suhteutuu, niin samalla rahalla antaisi jokaiselle lapsiperheelle noin 1000 euroa vuodessa. Iso raha.

Itse ajattelen, että viisaampaa on etsiä ratkaisuja, jotka varmasti menevät perille ihmisille asti eivätkä jää väliportaisiin. Varmimpia keinoja olisivat mm. tuloverotuksen kevennys ja tulonsiirtojen korotukset. Työtulovähennys ja eläketulovähennys kohdennettuna pieni ja keskituloisille palkansaajille sekä eläkeläisille tai vauvaperheiden lapsilisän korotukset, voisivat olla toimivia keinoja.

Lapsiperheille kohdennettu tuki olisi perusteltua, koska köyhässä perheessä elää suunnilleen joka kymmenes lapsi Suomessa. Ruuan ja energian hinnan voimakas kallistuminen uhkaa tiputtaa uusia perheitä lapsiperheköyhyyteen ainakin 13 000 uutta lapsiperhettä.

Lapsiperheen köyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset. Haavoittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Siksi lapsilisän korottaminen edes vauvaperheille olisi hyvä valinta.

Köyhyydessä elävistä lapsista 40% kertoo joutuneensa kiusatuksi perheensä taloudellisen tilanteen takia. Köyhyys siirtyy sukupolvelta toiselle. Kolmella neljästä toimeentulotukea saavasta nuoresta on toimeentulotukea saava vanhempi. Köyhyyden kierre on katkaistava, ainakaan se ei saa pahentua.