Tarja Filatov: Rajalaki

Jos olisin diktaattori, palauttaisin niin kutsutun rajalain uuteen valmisteluun. Se olisi pitänyt alun perin rakentaa toiselta pohjalta. Ihmisoikeustahot ovat esittäneet malleja, jotka hallituksen olisi ollut syytä katsoa huolella läpi ja tehdä uusi laki niiden pohjalta. Vaihtoehtojen sijaan hallitus valmisteli epäkelpoa lakia pitkään ennen kuin oikeuskansleri näytti sille vihreää valoa. Nyt eduskunta on joutunut paikkailemaan lakia nopealla aikataululla.

Olen vankka demokraatti enkä edes tässä tilanteessa toivo olevani diktaattori. Sen sijaan toivon taikasauvaa, jolla voisin pyyhkiä Putinin politiikan pois. Palauttaa rauhan Ukrainaan ja ystävällismieliset naapuruussuhteet Suomeen. Ikävä kyllä taikasauva on vain unelmaa, joten siitä ei ole apua. Siksi tarvitaan turvallisuutemme vahvistamista ja rauhanprosessia.

Aggressiivisen naapurin kanssa eivät normitoimet riitä. Mieltä järkytti Venäjän hyökkäys lastensairaalaan Ukrainassa. Ihan mitä tahansa voi odottaa.

Lailla pyritään estämään välineellistettyä maahantuloa. Se ei ole normaali toimi. Siinä käytetään laajamittaista maahantuloa Venäjän järjestämänä ja yritetään luoda kaaosta niin rajalle kuin Suomeen. Tästä saimme maistiaisia ennen kuin raja suljettiin. Määrät eivät olleet mahdottomia, mutta uskon, että Venäjällä on kyky moninkertaistaa ne halutessaan. Itse asiassa Venäjän kautta Suomeen pyrkivät vapaaehtoisesti tai pakotettuna vain ne ihmiset, joiden Venäjä sallii tänne pyrkivän, koska Venäjä hallitsee toista puolta rajaa.

Suomi sääti aiemmin rajalain, joka mahdollisti rajan sulkemisen kokonaan. Raja on ollut kiinni noin seitsemän kuukautta. Sitä kautta ei ole voinut kulkea maahan tai maasta. Turvapaikkahakemuksia ei ole Venäjän vastaisella rajalla voitu jättää.

Kun nykylaki säädettiin, se tehtiin yksimielisesti. Jo silloin oikeusoppineet esittivät voimakasta kritiikkiä, mutta yhtä suurta julkista keskustelua asiasta ei syntynyt. Kukaan tuskin uskoi sulun kestävän näin pitkään. Itse uskon, että jos nykyhallitus jatkaa, raja pysyy kiinni eikä parempaa lakia valmistella.

Nyt olemme valitsemassa ruton ja koleran välillä. Pysyykö raja kokonaan kiinni vai aukeaako se rajatusti. Vastakkain on kaksi sosialidemokraateille pyhää asiaa. Rajaturvallisuus ja ihmisoikeudet. Kumpikaan ei ole suhteellinen asia, vaan absoluuttinen.

Olen politiikassa oppinut, että joskus paras on hyvän vihollinen ja päätynyt ajattelemaan asiaa käytännön läheisesti. Raja on turvattava. Meidän ei pidä alistua Venäjän kiusantekoon. Ymmärrän hyvin, että eduskunnassa paranneltu laki yhä rikkoo kansainvälisiä sopimuksia mm. palauttamiskiellon osalta. Venäjä ei ole turvallinen maa.

Jos rajalaki menee eduskunnassa läpi mm. opiskelijat voivat matkata rajan yli ja ihmiset voivat tavata sukulaisiaan. Ei tavallinen venäläinen ole syyllinen Putinin hirmutekoihin. Maa ei ole demokratia eikä kunnioita omien kansalaistensa oikeuksia, joten Putinin äänekkäällä vastustamisella on Venäjällä kova hinta.

Käsittelyssä olevassa laissa turvapaikanhakua on rajattu. Haavoittuvassa asemassa olevat voivat päästä niin sanottuun normaaliin turvapaikkaprosessiin. Muut hakijat palautetaan ja tässä rikotaan kansainvälisiä sopimuksia. Rikkomus on yritetty rakentaa niin pieneksi kuin mahdollista, korkean kynnyksen taakse ja määräaikaiseksi. Rajavartijat ovat tiukan paikan edessä, koska haavoittuvuuden tunnistaminen ei ole yksinkertaista.

Lain käyttöönotolle on korkea kynnys. Se voi olla voimassa vain kuukauden kerrallaan. Koko laki on voimassa vuoden. Sitten on löydettävä parempia ratkaisuja. Niitä on syytä valmistella jo alusta asti parlamentaarisesti.

Minun oikeudentuntoni sanoo, että on parempi, että edes haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset voivat päästä Venäjän kautta turvaan kuin että kukaan ei pääse. Ajattelen, että tavallisilla ihmisillä on oikeus tavata läheisiään. Turvallisuus on pienelle maalle yhteinen asia.

Hallitus saa enemmistöllään läpi eduskunnassa lähes kaikki lait. Tämän lain kohdalla tarvitaan 5/6 enemmistö, jos se halutaan kiireellisesti voimaan. Korotettu kynnys on juuri siksi, että siinä on perustuslaillisia ja kansainvälisiin sopimuksiin liittyviä ongelmia. Tällä suojataan sitä, että poikkeuksia ei kevyesti käytetä. Eikä niitä nytkään kevyin perustein käytetä.

Tarja Filatov: Jokainen numero on rikkoutunut elämä

Ei ole muiden lapsia, on vain lapsia, muistutti Ukrainan ensimmäinen nainen Olena Zelenska, kun hän puhui meille Euroopan neuvoston täysistunnossa torstaina. 

Kävimme läpi raporttia, joka käsittelee Ukrainasta Venäjälle pakkosiirrettyjä siviilejä ja lapsia. 

Zelanska kertoi lapsista, jotka on viety pakolla Ukrainasta Venäjälle. Lapsille valehdellaan, että vanhemmat ovat hylänneet heidät tai että vanhemmat ovat kuolleet tai että he ovat vankilassa loppuelämänsä. 

Hän kertoi 361 onnellisesta lopusta, jossa lapset oli onnistuttu pelastamaan takaisin vanhemmilleen tai isovanhemmilleen. 

Yhdessä tapauksessa isä heitettiin vankilaan ja kolme lasta ”varastoitiin” Moskovaan. Lapset onnistuttiin pelastamaan ennen kuin heidät pakkoadobtoitiiin venäläistettäviksi. Mezhevyn perhe kuului onnekkaisiin.

Ikävä kyllä surullisia, järkyttäviä, tuomittavia loppuja on yli 19.000, jopa enemmän. Koska tarkkaa lukua ei voida sodan keskellä tietää.

Lasten varastaminen vanhemmiltaan ja käyttäminen aseena on rikosten rikos. Julmin kaikista. 

Venäjä vie lapset uudelleenkoulutusleireille aivopestäviksi. Osasta nuoria koulutetaan sotilaita taistelemaan Ukrainaa vastaan. 

Venäjän valtio suunnittelee ja organisoi järjestelmällisesti toimintaa. Konseptiin liittyy kaikilla tasoilla poliittista päätöksentekoa ylhäältä alaspäin. Venäjän hallintoelimet ja valtion instituutiot ovat täytäntöönpanon taustalla. 

Kodeistaan ​​ja perheistään kidnapattujen lasten "uudelleenkoulutus" on pakkovenäläistämistä. 

Lapset eivät saa puhua ukrainaa tai ilmaista ukrainalaista identiteettiään ja kulttuuriaan. Heille tarjotaan vain venäjän kieltä, kulttuuria ja propagandauutisia.

Heidät pakotetaan ”uuteen historiaan”. Vierailut "isänmaallisilla" kohteilla, sotilaskoulutus, Ukrainan kielen, kulttuurin ja historian halveksuminen on osa heidän uudelleenkoulutustaan. Kyse on kansanmurhasta.

Ukrainan viranomaiset sekä kansalliset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt työskentelevät intensiivisesti dokumentoidakseen ja tutkiakseen siviilien pakkosiirtoja sekä karkotuksia. Tekevät työtä löytääkseen, tukeakseen ja vapauttaakseen uhrit sekä yhdistääkseen heidät perheisiinsä ja kotiympäristöönsä. 

Tätä työtä vaikeuttavat äärimmäisen vaikea, vihamielinen tilanne ja salailu, jonka suojissa Venäjä julmuutta harjoittaa. 

Pakkosiirrettyjen lasten kansanmurharikos on tutkittava perusteellisesti ja asetettava syylliset syytteeseen. 

Euroopan neuvosto vaatii Venäjää lopettaa välittömästi ja ehdoitta ukrainalaisten lasten pakkosiirrot. Palauttamaan lapset vanhemmilleen ja kotimaahansa. Vaatii, että kansainväliset yhteisöt ja avustusjärjestöt saavat esteettömän, välittömän ja turvallisen pääsyn lasten luo turvaamaan lasten ihmisarvoista kohtelua ja turvallista paluuta.

Tänään päätimme, että Euroopan neuvoston yleiskokous tukee tarvetta kirjata, kerätä ja arvioida perusteellisesti todisteita kansanmurharikoksesta, kuten Rooman perussäännössä ja kansanmurhaa koskevassa yleissopimuksessa määrätään. 

Yleiskokous tukee Venäjän ukrainalaisten lasten pakkosiirtoja ja karkottamista koskevan valtion politiikan tutkimista ja syyttämistä. Se tukee Ukrainan toimia kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ja kansainvälisessä tuomioistuimessa. 

Tämä tuntuu kovin pieneltä niitä kauheuksia vastaan, mitä Venäjä tekee.  Mutta se on oikeudellinen toimi, jolla syylliset voidaan saada tuomiolle. Sota Ukrainassa vaatii toisenlaisia tukitoimia. Ja onneksi niitäkin tehdään. 

Kun sota saa aikaan voimattomuuden tunteen ja ajattelen, että pienillä asioilla ei ole merkitystä, muistan hyttysen ininän hiljaisessa huoneessa. Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus.

Tarja Filatov: Kesätauko ja mustia joutsenia

Elämä on arvaamatonta. Tämä eduskuntakausi on ollut epätodennäköisyyksien kausi. Olemme menneet kriisistä kriisiin ja tuntuu, että emme ole riittävästi varautuneet niihin.

Yhden mustan joutsenen jälkeen tuli toinen. Koronasta Venäjän hyökkäykseen ja turvallisuuskriisiin. Ilmastokriisi on jyskyttänyt taustalla jo pitkään.

Musta joutsen tuli kielenkäyttöömme Nassin Talebin kirjan siivittämänä. Kyseessä on asia, joka ei ole ennustettava, sillä on iso vaikutus elämäämme ja me osaamme kehittää selityksen, jonka mukaan asia olikin ennustettavissa. 

Miksi tällaisia ilmiöitä kutsutaan mustiksi joutseniksi. Siksi, että muinoin ihmiset ajattelivat Euroopassa, että joutsenet ovat aina valkoisia ennen kuin opimme Australiasta, että mustiakin joutsenia on.

Opi perusasiat

Kriiseistä huolimatta, hallitus on toteuttanut hallitusohjelmassa linjattuja isoja rakenteellisia uudistuksia.

Yksi merkittävimmistä on oppivelvollisuuden pidentäminen. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. 

Maailma on muuttunut ja työelämän vaatimukset kasvaneet. Peruskoulu ei yksinkertaisesti enää riitä. Uusi saattaen vaihdettava koulutusmalli ohjaa jokaista nuorta kohti toisen asteen tutkintoa. 

Uudistuksen rinnalla tarvitaan perustaitojen vahvistamista: lukemista, kirjoittamista ja matematiikan osaamista. Digitaidoista on tullut nykypäivän kaurapuuroa. Näiden taitojen takaaminen kaikille vaatii vielä paljon ponnistelua.

Toisen asteen maksuttomuus on suuri tulonsiirto lapsiperheille. Samoin päivähoitomaksujen uudistaminen.

Perhevapaauudistus on askel kohti modernia perhekäsitystä, jossa hoitovastuu jakautuu tasaisemmin vanhempien kesken. Uudistus tukee ennen muuta isän vanhemmuutta. 

Perusterve vai erikoissairas

Sote-uudistus kokoaa sosiaali- ja terveyspalveluita vahvemmille hartioille. Uudistusta toimeenpannaan nyt hyvinvointialuille. Prosessi jatkuu vielä pitkään, ja täydennystä ja korjausliikkeitä varmasti tullaan tarvitsemaan. 

Uudistus on hatunnoston arvoinen. Kaksi edellistä hallitusta pyrki uudistukseen, mutta ei onnistunut. Nyt koronan keskellä lainsäädäntö saatiin tehtyä. Kyse on julkisten palveluiden vahvistamisesta ja yhdenvertaisuudesta. Perusterveydenhuollon vahvistamisesta, jotta erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset saadaan kohtuullisiksi. Samaan kokonaisuuteen kuuluu asiakasmaksuista säädetty laki ja hoitotakuu. 

Asiakasmaksujen uudistuksella kevennettiin pienituloisimpien maksurasitusta. Uudistuksella myös toivottavasti onnistutaan vähentämään ulosottoon päätyviä maksuja. Hoitotakuu taas pyrkii turvaamaan sen, että ihmiset pääsevät tarvitsemaansa hoitoon ajoissa.

Koko sosiaali- ja terveyspalveluissa oleellisinta on osaavan henkilökunnan riittävyys. Tässä meillä on vielä paljon tehtävää. Kyse on riittävästä koulutuksesta, alan houkuttelevuudesta ja pitovoimasta, mutta myös digitalisaation ja uuden teknologian viisaasta hyödyntämisestä.

Euroopan uusi jakolinja

Tämän kevään agendalla on ollut vahvasti turvallisuus. Venäjän hyökättyä Ukrainaan sota tuli lähelle. Kansainväliset sopimukset tulivat rikotuksi ja näyttää siltä, että Venäjä on piirtänyt uuden jakoviivan Euroopan kartalle.

Länsimaat ovat pyrkineet kaupankäynnillä ja keskinäisen riippuvuuden ja yhteydenpidon rakenteilla kiinnittämään Venäjää demokratiaan ja ihmisoikeuksiin, mutta tässä olemme epäonnistuneet.

Nyt pyrimme toiseen suuntaan, asetamme pakotteita, jotta Venäjän olisi pakko lopettaa sota ja pyrimme riippumattomuuteen. Tie ei ole helppo.

Pakotteet eivät saisi olla kierrettävissä. Eivätkä osua pahemmin asettajiinsa kuin Venäjään. Ikävä kyllä pakotteet vuotavat. Samalla tavoin kuin koronassa, on syytä harrastaa hienosäätöä ja etsiä osumatarkempia välineitä, kun ensimmäiset nopeat ja pakolliset ratkaisut on tehty.

Korona taas nostaa ikävästi päätään. Viruksen paholainen muuntuu koko ajan. Rokotteet suojaavat, mutta eivät kokonaan. Osa pääsee helpolla uusista versioita, osaan ne iskevät yhä kovaa. Ja jälkitautien kanssa on syytä olla tarkkana. Olipa kyse koronarajoitusten ja eristäytymisten tuomasta sosiaalisesta jäljestä tai taudin pitkäaikaisvaikutuksista.

Hintojen nousu on osalle liikaa

Tämän kaiken keskellä inflaatio ja korkojen nousu kurittaa tavallisten ihmisten arkea ja tuo huolta valtion taloudelliseen kestävyyteen. Suomessa inflaatio on Euroopan alhaisimmasta päästä, mutta silti se kirpaisee. Kaikkea emme voi kompensoida, mutta perusasioihin ihmisillä pitää olla varaa.

Nopeita toimia on tehty. Kela-indeksejä korotettu ja polttoaineiden hintojen nousua tultu vastaa mm. työmatkavähennystä korottamalla ja jakeluvelvoitteeseen liittyvillä toimilla. Syksyn budjettiriihessä on syytä varautua lisätoimiin.

Seuraavaa mustaa joutsenta tai ihan ennustettua kriisiä emme vielä tiedä. Mutta sen olemme tässä mylläkässä oppineet, että Suomalainen hyvinvointivaltio toimii kohtuullisen hyvin. Se pyrkii kantamaan yhdessä laajaa vastuuta, jotta kaikki pysyvät mukana.

Jotta tämä on mahdollista myös tulevaisuudessa, meidän on vahvistettava työllisyyttä, ehkäistävä nuorten syrjäytymistä, turvattava työvoiman riittävyys ja tasapainotettava taloutta.

Tänään eduskunnassa alkoi istuntotauko. Jokaisen on syytä irrottautua hetkeksi töistä, ladata akkuja ja uudistaa voimavarojaan, koska väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä kykene löytämään luovia ratkaisuja hankaliin asioihin.

Tarja Filatov: Ilmastotoimet edistävät innovaatioita

Meillä on hitaasti hiipiviä kriisejä ja ryminällä päälle tulevia.

Tilannetta voi kuvata tutulla sammakko kattilassa -esimerkillä. Jos sammakon laittaa kylmään kattilaan ja hellan päälle, sammakko kiehuu kuoliaaksi. Jos sammakko tiputetaan kiehuvaan veteen, se loikkaa pois. 

Ukrainan sota on kiehuva vesi.  Riskinä on, että iImastonmuutos ja luontokato on kylmä kattila kuumenevalla hellalla. On osattava hypätä pois silloin kun vielä pystyy. Siksi tarvitaan kunnianhimoisempi ilmastolaki, joka toimii vahvana ohjauskeinona ilmastopolitiikalle.

Lakiin pitää kirjata hiilineutraaliustavoite ja konkreettiset välitavoitteet sen saavuttamiseksi. Sitova hiilineutraaliustavoite on paras ohjauskeino Suomen ilmastopolitiikalle. Samalla se tarvitsee tuekseen välitavoitteita sekä näkemyksen pidemmästä, vuoteen 2050 asti ulottuvasta tavoitteesta. Kuntien ja alueiden ilmastotyötä pitää vahvistaa.

Suomi on osana Euroopan unionia sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tavoite edellyttää pitkän aikavälin ilmastotoimien rakentamista siten, että EU:n hiilineutraalius saavutetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla ennen vuotta 2050.

Muutos ei tapahdu hetkessä. Siksi on pidettävä kiinni vuodelle 2030 asetetusta välitavoitteesta eli vähintään 55 prosentin päästöalenemasta. 

Tavoite ei ole mahdoton, koska esimerkiksi VTT:n raportissa arvioitiin, että vuodelle 2030 esitettävän 60 prosentin päästövähennystavoitteen vaikutukset kansantuotteeseen ovat monilta osin positiivisia. Tämän jälkeen tilanne hankaloituu ja kansantuotteen arvellaan olevan reilun prosentin perusskenaariota pienempi. 

Esityksessä asetettava 60 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 voidaan silti nähdä perusteltuna talouden kannalta, sillä on havaittu, että jo keskipitkän aikavälin tiukka ilmastotavoite vauhdittaa tarvittavaa yhteiskunnan rakennemuutosta kohti hiilineutraaliutta.  

Osa ihmisistä ajattelee, että korona ja Ukrainan sota antavat meille luvan viivyttää ilmastotoimia. Ikävä kyllä asia on päinvastoin. Venäjän hyökkäys lisää tarvetta fossiilisista polttoaineista irtautumiseen ja vihreään energiamurrokseen. 

Ikävä kyllä ilmastopolitiikasta ei ole yhteistä ymmärrystä ja jouduimme tänään eduskunnassa äänestämään asiasta. Esimerkiksi perussuomalaiset vaativat vastalauseessaan, että ilmastopolitiikkaa pitää löysentää.

Ilmastolaki ohjaa kehitystä oikeaan suuntaan, mutta ei välttämättä niin lyhyellä aikavälillä kuin mitä Venäjän energiasta irtautuminen nykyisessä tilanteessa edellyttää. Venäjä-toimet on rakennettava erikseen, mutta niiden on kuljettava samaan suuntaan.

Ilmastopolitiikassa on tärkeää, että kun ratkaisuista päätetään on etsittävä ratkaisuja, jotta ilmastotoimien kustannukset jakautuvat maksukyvyn mukaan ja jotta tulotasosta riippumatta kaikilla on mahdollisuus ilmastoystävälliseen elämäntapaan. Tässä emme ole riittävästi onnistuneet.

Tarvitsemme uusien teknologioiden käyttöönottoa, uusia investointeja ja riittäviä TKI-panoksia yrityksiltä ja yhteiskunnalta. Kannattaa muistaa, että ilmastotoimet edistävät innovaatioita ja kasvattavat vientipotentiaaliamme. Tämä taas tekee hyvää kilpailukyvyllemme. Jos olemme edelläkävijöitä puhtaiden ja vähäpäästöisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyttämisessä, se luo meille kilpailuetua.

Jotta ilmastotoimia voidaan tehdä kestävällä tavalla, niillä on oltava kansalaisten hyväksyntä. Siksi meidän on pyrittävä varmistamaan, ettei ilmastopolitiikka vaikuttaisi kielteisesti työllisyyteen tai lisäisi eriarvoisuutta tai tuloeroja. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty.

En kuitenkaan epäile ettemmekö kykenisi siihen uudistamalla verotusta ja sosiaaliturvaa. Olemmehan osanneet aikanaan rakentaa peruskoulun, sosiaaliturvan ja kansanterveyttä edistävän terveydenhuollon. 

Reilussa siirtymässä on tärkeää, että murroksesta aiheutuvat vaikutukset huomioidaan paitsi eri toimijoiden näkökulmasta, myös nykyisten ohella tulevien sukupolvien oikeuksien näkökulmasta. Suomalainen eläkejärjestelmä on hyvä esimerkki tällaisesta mallista.

Tarja Filatov: Erilainen Vappu

Toimittaja Orimattilassa kysyi minulta, miltä tuntui kun vappuna joutui puhumaan sodasta. Surulliselta, äärettömän surulliselta se tuntui.

Vappu on kevään juhlaa, vaikka ei säästä ihan aina uskoisi. Vappu on opiskelijoiden juhlaa, puheen sorinaa, maljojen kohinaa, riehakastakin menoa. Vappu on työväen juhlaa ja toivoa paremmasta.

Ennen muuta Vappu on ihmisten kohtaamisen juhlaa. Läsnäoloa. Liveä. Ei mitään nettimeininkiä. Vappuna lihaminä voittaa ylivoimaisesti digiminän.

Monessa työväen vappujuhlassa marssitaan nyt rauhan puolesta. Rauhan tärkeys on noussut poliittiselle agendalle sen rikkouduttua Ukrainassa.

Demokratia ja rauha on asioita, joiden tärkeyden huomaa usein vasta kun ne menettää. Vaalikaamme niitä yhdessä.

Pelon aikaa

Mielessäni on viimeaikoina pyörinyt Tommy Tabermanin runo.

”Mitä pelolle voi tehdä?

Pelon voi ottaa syliin, hyväillä, tuudittaa uneen.

Sitä pelko pelkää,

syliin ottamista.”

Mietin, että miksi, tämä runo alkoi vaivaamaan minua niin paljon, että piti kaivaa se esiin. Syitä on varmasti monia, mutta ehkä siksi, että tämä on kriisien ja pelon vuosikymmen.

Pelkoa on synnyttänyt ilmastokriisi, korona, Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan, talouden epävarmuus. Kansakunnan henkiset stressitasot ovat korkealla.

Meidän yhteinen vastuumme on lieventää pelkoa huolta ja epävarmuutta. Tehdä niitä tekoja jotka tuovat turvaa. Ja se vastuu on sitä suurempi, mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme.

Talouden epävarmuus kumpuaa koronasta ja sodasta

Hallitus osoitti alkukevään kehysriihessään päättäväisyyttä, kun vaikeaksi ennakoitu riihi saatiin päätökseen etuajassa.

Julkisesta keskustelusta saattaisi kuvitella, että Suomen talous on ollut syöksykierteessä alaspäin koko Marinin hallituksen ajan. Toteutuman faktat kertovat kuitenkin toista.

Tuotanto saavutti koronaa edeltäneen tason jo viime vuonna, työllisyys nousi ennätystasolle, avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon ja julkisen velan BKT-suhde laski viime vuonna.

Ukrainan sota muutti talouden näkymää. Kasvuennusteita on alennettu, epävarmuus on kasvanut ja inflaatio on kiihtynyt. Erityisesti energian hinnat ovat kasvaneet voimakkaasti.

Sota syö taloutta. Kehysriihen laskelmat osoittavat, että julkisessa taloudessamme on jo nyt tulossa 7 miljardin kulut sodan vuoksi.

Mutta meillä kyse on kuitenkin vain taloudesta.

Ukrainassa kyse on ihmisten hengestä. Koko kansakunnan olemassaolosta.

Euroopan kartalle on palannut uusi jakoviiva, jonka Putin ja Venäjän viranomaiset ovat piirtäneet puheillaan ja teoillaan.

Läntisten demokratioiden ja Euroopan unionin tuomio Venäjän toimille on ollut tiukka ja kiertelemätön. Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan on ennennäkemättömän vakava teko, jolla on kauaskantoisia seurauksia maailmanlaajuisesti.

Tällaisina aikoina tuntuu, että sanat eivät riitä kertomaan.

Me tarvitsemme yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa ja maksimaalista painostusta Venäjää kohtaan, jotta se lopettaa hyökkäyksensä välittömästi ja ehdoitta.

Venäjän aggressio on aiheuttanut muun muassa vakavimman humanitaarisen kriisin Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Se on johtanut ukrainalaisten pakolaisuuteen, energiakustannusten jyrkkään nousuun ja vaarantamassa ruokaturvan.

Venäjän asevoimien julmat kansainvälisten ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset ja rikokset ihmisyyttä vastaan ​​on saatava tuomiolle.

Samalla kun tuomitsemme Venäjän johdon teot on tärkeää tukea Valko-Venäjän ja Venäjän kansalaisyhteiskuntaa. Niitä tahoja, jotka puolustavat ihmisoikeuksia, riippumattomia toimittajia, tiedemaailmaa ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa puolustavia järjestöjä.

Vaikka sota on jatkunut jo liian pitkään, emme saa turtua tilanteeseen. Emme saa antaa periksi.

Suomessa taas meidän on tehtävä kaikki tarvittava oman turvallisuutemme takaamiseksi. Eduskunta käsittelee parhaillaan turvallisuuspoliittista selontekoa ja Suomen tietä tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

Kestävä kasvu

Tässä tilanteessa talouspolitiikan tärkein tehtävä on luoda vakautta ja ennustettavuutta.

Kehysriihen päätöksillä hallitus tuki talouden kestävää kasvua ja vastasi Venäjän hyökkäyksestä aiheutuviin tarpeisiin. Toimet vahvistavat turvallisuutta ja luovat näkymää tulevaisuuteen.

Hallitus linjasi mittavista investoinnista sotilaalliseen maanpuolustukseen, rajaturvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen. Teemme kaiken tarvittavan Ukrainasta tänne tulevien ihmisten auttamiseksi.

Vain yksi maapallo

Nousevat energian hinnat osoittavat meille, että fossiilisista polttoaineista on irtauduttava mahdollisimman pikaisesti. Se on ainut kestävä tie päästä eroon hintojen vaihteluiden haitallisilta seurauksilta.

Meillä on vain yksi maapallo. Sitä on hoidettava huolella, jotta se kestää tulevaan. Ilmastonmuutokseen ei voi vastata huomenna tai parempina aikoina. Se on täällä tänään. Mitä myöhemmäksi jätämme tarvittavat toimet, sitä vaikeampia ne on.

Nyt on aika yhdistää työllisyyspolitiikka ja ilmastonmuutoksen hillintä. Suomella on korkean osaamisen maana mahdollisuus olla edelläkävijä ja luoda kestävää kasvua. Jopa hyötyä siitä.

Hallitus on linjannut yhteensä noin 850 miljoonan euron kokonaisuudesta, joka vahvistaa omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, nopeuttaa vihreää siirtymää ja vauhdittaa investointeja.

Ihmisten tuki hintojen noustessa

Taloustoimien tarkoitus on auttaa ihmisiä pitkällä aikavälillä, mutta apua tarvitaan tässä ja nyt ja siksi hallitus linjasi lukuisia toimia ihmisten ja yritysten tukemiseksi energian ja muiden hintojen noustessa.

Sosiaalietuuksien ja eläkkeiden indeksikorotuksia aikaistetaan sekä pienten- ja keskisuurten eläkkeiden verotusta kevennetään jo ensi kesänä. Työmatkakuluvähennystä on nostettu työssäkäyvien tueksi ja kuljetusalalle toteutetaan uusi tukimalli. Lisäksi on käynnistetty ammattidiesel-järjestelmän ja kotitalouksien kohdennetun tukijärjestelmän valmistelu.

Vain osaava Suomi pärjää

Suomessa kasvu perustuu osaamiseen, tutkimukseen, innovaatioihin ja investointeihin. Hallitus päätti riihessä merkittävistä TKI-rahoituksen kokonaisuudesta. Lisäksi korkeakoulujen rahoitusta on vahvistettu. Tällä turvaamme työpaikkojen syntyä ja kilpailukykyämme.

Valttimme on osaavat työntekijät erilaisilla työpaikoilla. Siksi on tärkeää, että oppivelvollisuutta on laajennettu. Koulutuspolitiikassa on tapahtunut paljon.

Varhaiskaskasvatukseen palautettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokoja pienennettiin lasten turvaksi.

Oppivelvollisuutta paitsi laajennettiin toiselle asteelle niin samalla toinen aste muuttui maksuttomaksi ja tämä tuntuu lapsiperheiden toimeentulossa.

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua parannetaan ja tasa-arvoa edistetään. Korkea-asteelle on lisätty yli 10 000 aloituspaikkaa.

Edellisen eduskuntakauden mittavien koulutusleikkauksien jälkeen olemme päässet parempaan tilanteeseen.

Panostuksista huolimatta pitää muistaa, että korona on synnyttänyt osaamisvajetta. Osa on pärjännyt hyvin, mutta osa lapsista ja nuorista on pudonnut vauhdista.

Lapsuudesta ei tule uusintaa. Se on suora lähetys. Korona on ollut kelju kaveri monelle lapselle ja nuorelle.

Koronan aiheuttama hyvinvointi- ja oppimisvaje pitää paikata. Se edellyttää panostuksia kaikilla koulutuksen asteilla. Ei vain koulutukseen, vaan myös mielen hyvinvointiin.

Terveys on tärkeä investointi

Viimeaikoina hoitoon pääsystä on puhuttu paljon.

Hallituksen päättämä hoitotakuu ei riitä, tarvitaan laatua. 

Tuut-tuut-tuut. Painakaa yksi jos tahdotte… Ajan varaaminen terveydenhuoltoon käy nykyisin näppärästi netissä. Jos netti arveluttaa tai pelottaa saa usein asioida piippausten ja napinpainallusten kanssa. 

Ikääntyneen tai sairaan ihmisen ei aina ole helppo löytää oikeaa nappulaa. Ja usein lääkäriajan saaminen valuu liian kauas. Hoitoon pitää päästä helposti ja ajoissa. 

Korona kasvatti jonoja ja sai monen empimään, onko sairauteni niin vakava, että lääkäriin tohtii mennä, koska korona rasittaa terveydenhuoltoa.

Sama toistui nyt hoitoalan lakon aikana. Kiireelliset tapaukset hoidetaan, mutta kiireettömiä ei. Moni sairaus uhkaa pahentua. 

Hallituksen kehysriihessä päätettiin hoitotakuun käyttöön ottamisesta. Päätös on tärkeä ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Päätös on talousviisas, vaikka maksaa alkuvaiheessa. Aika hoitaa vain osan sairauksista kuntoon, mutta moni sairaus pahenee hoitamattomana ja viivästynyt hoito tulee kalliimmaksi. 

Hoitotakuun tavoitteena on vahvistaa terveydenhuollon peruspalveluja sekä turvata avun saanti ja lääkäriin pääsy.

Kiireettömässä sairaanhoidossa hoitoon tulee päästä seitsemän vuorokauden sisällä. Yksilöllinen arvio hoidon tarpeesta tulee saada heti. Suun terveydenhuoltoon tulee päästä kolmen kuukauden sisällä. 

Erot eri alueilla hoitoon pääsyssä johtuvat mm. lääkäreiden, hammaslääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuudesta, terveyskeskusten toimintamalleista sekä avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon resursseista.

Vaikka eduskunta säätäisi kuinka tiukan lain ja vaikka budjetissa varattaisiin terveydenhuoltoon mittavasti lisää rahaa, hoitotakuu ei toteudu ellei terveydenhoivan ammattilaisia ole riittävästi. Sama koskee ikäihmisten hoitoa ja hoitajamitoitusta.

Kyse on ammattilaisten saatavuudesta. Siksi ei ole yhdentekevää, miten hoiva-alan työehtosopimusneuvottelut ratkeavat.

Maahan on ehdottomasti saatava ratkaisu, joka lisää terveydenhoidon ja yleensä hoiva-alan työn houkuttelevuutta. Se ei synny pakottamalla, vaan yhdessä sopien.

Toivon malttia ja viisautta kaikille, jotka nyt ratkaisua neuvottelevat.

Työmarkkinamyrskyistä on päästävä uuteen sopimisen malliin

Suomalaisilla työmarkkinoilla on puhaltanut viimeaikoina navakasti kuin yleensä vappuna torilla. Mitä myrskyn jälkeen, sitä ei tiedä vielä valitettavasti vielä kukaan. Selvää on vain, että kolmikantainen sopimusyhteiskunta on ohentunut.

Yksityisellä puolella elinkeinoelämän edustajien puheissa paikallisen sopimisen laajentamiseen on ladattu paljon toiveita. Työnantajat ovat kaavailleet, että jatkossa palkoista ja työehdoista voitaisiin sopia aiempaa vapaammin yritystasolla.

Paikallisen sopimisen laajentaminen käy myös työntekijöille, kunhan kyse on aidosta sopimisesta. Sen edellytyksenä on tasapuolinen neuvotteluasetelma ja toimiva luottamusmiesjärjestelmä. Valitettavasti tuntuu siltä, että paikallisen sopimisen edistäminen näillä ehdoilla ei käy työnantajille.

Työehtosopimustoiminnan lopettaminen näyttäytyi strategiselta siirrolta, jolla pyritään nakertamaan ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiä työpaikoilla ja lisäämään työnantajien määräysvaltaa.

Julkisella puolella kyse on verotuloilla kerätyn palkanmaksuvaran ja työn vaativuuden ja kuormittavuuden välisestä ristiriidasta.

Monet meistä maksaisi mielihyvin enemmän hoiva-alalle ja koulutuksen ammattilaisille. Mutta samaan aikaan, me emme halua korottaa muiden työntekijöiden veroja, joilla palkat maksettaisiin. Helppoja vastauksia ei ole. Tarvitaan ratkaisuja nyt ja pidemmällä aikavälillä.

Kokemukset politiikan puuttumisesta palkkaneuvotteluihin ovat kyseenalaisia: vuonna 2007 kokoomuksen hoitajille eduskuntavaaleissa lupailemat palkankorotukset, johtivat lakkoon ja tiukkoihin tilanteisiin. Nyt edessämme on samoja haasteita.

Eduskunta ei päätä palkoista, ei edes valtion työntekijöiden palkoista. Mutta eduskunnan tehtävä julkisella sektorilla on huolehtia siitä, että budjetissa on riittävät palkkarahat.

Sopimusyhteiskunnan kolmikantaperiaatteeseen on kuulunut, että vaikutusvaltaa ei pyritä lisäämään hyödyntämällä poliittisia suhdanteita, sillä poliittisen kortin pelaaminen heikentää työmarkkinoiden yli vaalikautista ennustettavuutta.

Silti työmarkkinoilla vilkuillaan yhä enemmän poliittiselle ohituskaistalle strategisten ja jopa ideologistenkin tavoitteiden edistämiseksi. Tätä tapahtui edellisen eduskuntakauden aikana työnantajapuolelta ja nyt paineet tulevat työntekijäpuolelta.

Seurauksena saattaa olla palkanmuodostukseen ja työehtoihin liittyvien kysymysten pysyvä puoluepolitisoituminen. En usko, että pöytien sotkemisesta seuraa parempaa järjestelmää.

Silti on ehdottomasti syytä miettiä, millä mallilla sopimisen mallia kehitetään. Miten turvataan julkisen puolen työvoiman saatavuus ja työn houkuttelevuus. Millä varmistetaan kansainvälinen kilpailukyky yksityisellä puolella.

Samoin sitä, mitä minimejä pitää viedä työlainsäädäntöön kaikkia toimialoja koskevina, jos nyt toimialakohtaisesti yleissitovilla sopimuksilla turvatut minimit rapautuvat.

Toivottavaa olisi, että työmarkkinoiden toimijat kykenisivät yhteistyössä vastaamaan työn ja työelämän tulevaisuuden haasteisiin – suomalaista sopimisen kulttuuria kunnioittaen.

Pitkällä tähtäimellä sopimisen tie tuottaa varmasti aina jatkuvaa vastakkainasettelua paremman lopputuloksen sekä työnantajille että työntekijöille.

Hyvät ystävät puoli kuuta peipposesta , västäräkistä vähäisen, pääskysestä ei päivääkään. Västäräkit pomppivat aamulla kotipihallamme, joten hetki vielä ja aurinko lämmittää kylmän sään. Oikeus voittaa myös sodan. Siitä olen varma. Vappuiloa kaikille!

Tarja Filatov: Suojataan romanilapsia sodalta

Romanit kohtaavat rakenteellista syrjintää, jonka kitkemisessä Euroopan unioni on epäonnistunut. Ihmisoikeuksia kunnioittavana arvoyhteisönä unionin on vahvistettava romanipolitiikkaansa ja velvoitettava jäsenmaita luomaan romaneille yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautumiseen, työntekoon ja oman elantonsa ansaitsemiseen. Romanien syrjitty asema on eurooppalainen häpeä ja ihmisoikeusrikos.

Tänään vietetään kansainvälistä romanipäivää. Sitä on vietetty Euroopan romanien keskuudessa jo kohta 30 vuotta. Juhlapäivä saatiin suomalaiseen allakkaan vuonna 2014. Päivän tarkoitus on nostaa esiin romaniväestön asemaan ja romanipolitiikkaan liittyviä kysymyksiä.

Ukrainassa sodan jalkoihin on jäänyt lukuisia ihmisiä. Siellä asuvat ihmiset puolustavat maataan Venäjän julmalta hyökkäykseltä ja erityisesti naiset ja lapset pyrkivät pakenemaan ja etsimään turvaa muualta Euroopasta.

Ukrainassa romaneita uskotaan olevan maan syrjäytynein vähemmistöryhmä, kuten monessa muussa maassa. Syrjäytymisen kierre on vaivannut Ukrainan romaniyhteisöjä sukupolvien ajan ja sillä on pitkä historia vainosta, sorrosta, hyväksikäytöstä ja assimilaatioista useiden hallintojen aikana. Riippumattomien tahojen arvioiden mukaan Ukrainassa saattaa olla 200 000 - 400 000 romania. Eniten romaniyhteisöjä on Karpaattien, Odessan ja Kharkivin alueilla.

Monet Ukrainan romanit viettävät koko elämänsä ilman henkilöllisyystodistusta tai rekisteröintiä. Arvioiden mukaan ’paperittomia’ on noin 35 000. Osattomuus ja virallisen aseman puute lisää heidän poissulkemista ja yhteiskunnasta eristämistä sekä vähentää kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien toteutumista.

On tärkeätä varmistaa se, että avun saaminen on tasapuolista riippumatta siitä, mikä on avuntarvitsijan tausta. Muistetaan, että lapsuudesta ei tule uusintaa ja siksi on tärkeä tarjota suojaa ja apua kaikille sodan kauhuja pakoon pyrkiville. Tehdä työtä sen eteen, että kaikki voisivat olla turvassa.

Tarja Filatov: Hallituksen kehysriihi eteni viiden Teen taktiikalla - Turvallisuus, terveys, tutkimus, toimeentulo ja työ

Kehysriihen päätökset linjaavat tulevia budjetteja. Tällä kertaa kehysriihtä varjosti Venäjän julma hyökkäys Ukrainaan. Siksi panostukset turvallisuuteen ovat poikkeuksellisen vahvat.

Jotta selviämme tulevaisuudessa meidän on oltava kilpailukykyinen ja siksi toinen suuri panostus tehtiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi ja tulevaisuuden kestävän kasvun vahvistamiseksi.

Epävarmana aikana panostetaan turvallisuuteen

Pyytämättä ja yllättäin turvallisuustilanne Euroopassa heikkeni, siksi hallitus panostaa puolustusvoimien toimintakyvyn kehittämiseen materiaalihankintoihin. Lisäresurssia käytetään mm. panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseiden, taistelijan varusteiden, tykistöampumatarvikkeiden, kenttähuoltomateriaalin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjusten hankintaan.

Puolustusvoimien toimintamenoja korotetaan kehyskaudella 130-200 miljoonan euroa vuodessa. Niin voidaan lisätä puolustusvoimien henkilöstömäärää asteittain ja kertausharjoituskoulutettavien reserviläisten määrää. Samalla nostetaan puolustusmateriaalien kunnossapitoa. Rajavartiolaitos saa lisäresurssia.

Investoinnit terveyteen ja hyvinvointiin koskettaa meitä kaikkia

Sote-uudistus on osa turvallisuutta. Arjen turvaa, mutta ennen kaikkea terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Jotta uudistus tapahtuu turvallisesti tarvitaan häiriötön siirtymä uuteen. Tässä tietohallinnolla on iso merkitys. Samalla voidaan parantaa palveluja niin asiakkaan kuin työntekijöiden näkökulmasta.

Hyvinvointialueiden toiminta saa lisäresurssia pelastustoimen tietohallinnon kehittämiseen ja hyvinvointialueiden lisärahoitukseen. Jo tänä vuonna hyvinvointialueille varataan ICT-järjestelmiin 100 miljoonan euron lisävaltuutus.

ICT:n lisärahoitus tulee tarpeeseen. Järjestelmien yhteensovittaminen on iso työ varsinkin niillä alueilla, joilla yhteistä sote-kuntayhtymää ei ole ollut valmiina kuten Kanta-Hämeessä.

Kehysriihen päätöksin hoitotakuu etenee. Sen ajatus on että sairastuessaan ihmisen on ensimmäisenä päivänä saatava yhteys ammattilaiseen, joka arvioi tilanteen ja päästävä seitsemän päivän sisällä lääkäriin. Lain valmistuessa ratkeaa uudistuksen yksityiskohdat.

Tulevaisuuden menestys ei synny tyhjästä

Myös osaavan tulevaisuuden rakentamiseen panostetaan monin tavoin. Tavoitteena on nostaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Valtion T&K-rahoitus on ensi vuonna noin 2,3 miljardia euroa.

Tutkimus ja innovaatiot rakentavat tulevaisuuden kasvua, parantavat kilpailukykyämme osaamisvetoisilla markkinoilla ja auttavat meitä vihreön siirtymän toteuttamisessa.

Hallitus päätti mm. pysyvästä korotuksesta Suomen Akatemian valtuuteen, Business Finlandin TKI-avustusvaltuuteen sekä kertaluonteisesta korotuksesta veturiyritysten tukeen. Lisäksi alueille tulee uusi TKI-rahoituksen instrumentti.

Myös ammatillisen koulutuksen rahoituspohjaa vahvistetaan. Tämä on erityisen törkeää, jotta ns. Tulevaisuusinvestointien rahoituksen päättyessä rahoitus ei sukella. Opiskelijoiden tulorajoja nostetaan vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla vuodesta 2023 lukien.

Toimeentulo tiukilla

Polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu, inflaation nousu ja huoli Ukrainan sodan vaikutuksista on saanut monet ihmiset huolestumaan toimeentulostaan. Työssäkäyviä hallitus on tukenut työmatkavähennystä parantamalla ja nyt päätetty kela-indeksin varhennus auttaa kaikkein pienituloisimpia.

Yleensä kela-indeksi korottaa etuuksia vuoden jälkijunassa. Nyt ylimääräinen indeksikorotus tehdään jo elokuussa, jotta pienituloisimpien toimeentulo seuraisi paremmin elinkustannusten nousua. Korotus auttaa mm. eläkeläisiä ja työttömiä.

Vahvempaa muutosturvaa ikääntyneille työttömille

Työllisyys on kehittynyt positiivisesti, vaikka taustalla on koronan negatiiviset vaikutukset moniin yrityksiin. Erityisen iloinen voi olla nuorempien ikäluokkien parantuneesta työllisyystilanteesta.

Ikävä kyllä tilanne ei ole yhtä suotuisa ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla. Rakennemuutos aiheuttaa työpaikkamenetyksiä ja vaikka uusia työpaikkoja syntyy, ikääntyneemmän työntekijän on yhä vaikea työllistyä. Siksi on tärkeää, että hallitus panostaa kehysriihen päätöksissä yli 55-vuotiaiden työllistymiseen noin 60 miljoonaa lisäeuroa.

Ensi vuonna otetaan käyttöön ikääntyneiden muutosturvakoulutus ja 55 vuotta täyttäneiden työhön paluun tuki. Muutosturvapaketin tarkoituksena on edistää työttömäksi joutuneiden ammatillisia valmiuksia tai valmiuksia toimia yrittäjänä, ja edistää irtisanotun nopeaa uudelleen työllistymistä.

Tämä on tervetullutta apua, koska moni on tehnyt pitkän uran saman työnantajan palveluksessa ja työnhaun tavat ovat ajan kuluessa muuttuneet. Ammatillisen koulutuksen vahvistaminen on tarpeen, koska osaamistarpeet muuttuvat.

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysastetta ja vahvistaa julkista taloutta. Jotta tavoitteisiin päästään ja osaavan työvoiman saatavuus turvataan, tarvitaan myös ikääntyneiden työpanosta ja osaamista.

Tässä muutamia poimintoja tulevista budjettilinjoista. Paljon muutakin paketissa oli, mutta tässä tämänkertaiset nostot.

Tarja Filatov: Ero sattuu mutta siitä voi alkaa uusi hyvä elämä

Parisuhteen syntyminen ja vahvistuminen ovat ihmisen elämän onnen hetkiä. Rakkaus kantaa. Kun ihmiset solmivat parisuhteen, olipa se sitten avioliitto tai avoliitto, harva ajattelee eroa.

Parhaimmillaan parisuhde tuo onnea, iloa ja voimavaroja elämään, mutta se voi muuttua elämää rajoittavaksi ja ahdistavaksi noidankehäksi.

Ero ei koskaan ole helppo asia. Erosta selviäminen on yksilöllistä.

Toiselle ero voi tuoda helpotuksen pitkään jatkuneiden ongelmien jälkeen. Omassa mielessä ero on saattanut alkaa jo kauan ennen eropäätöstä. Toisen kohdalla ero, varsinkin itselle yllätyksenä tuleva ero, voi järisyttää koko henkistä tasapainoa.

Eroaminen on vaikeampaa, jos parilla on lapsia. Ero edellyttää sopimista lasten huollosta ja elättämisestä.

Lapsista voi tulla erossa pahimmillaan kiistakapuloita ja vallankäytön välineitä. Toinen vanhempi voi yrittää vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmasta.

Hyvin hoidettu ero saattaa jopa parantaa lasten elämää, koska lapsi aistii herkästi, että vanhemmat eivät ole onnellisia yhdessä, se vaikuttaa lapseen.

Avioerossa ihmisen tunne-elämä on kovilla. Eroon voi liittyä kieltämistä, surua, pelkoa, vihaa, riemua ja hyväksyntää.

Tunnemyrskystä huolimatta on tärkeää osata etsiä syyllisyyden ja syyllistämisen sijaan ratkaisuja. Ylitsepääsemättömissä tilanteissa on tärkeää rohjeta hakea apua.

Avioero ei ole elämän loppu vaan se voi olla uuden hyvän alku.

Viimeisten 30 vuoden aikana vuosittaisten avioerojen määrä on absoluuttisesti pysynyt melko vakiona, mutta suhteellisesti arvioituna noussut, sillä vuoden aikana solmittujen avioliittojen ja uusien rekisteröityjen parisuhteiden määrä on laskenut.

Kolmasosa kaikista lapsista elää yhden vanhemman luotsaamassa perheessä jossain elämänsä vaiheessa. Yhden vanhemman perheiden lapsista valtaosa on eroperheiden lapsia. Lapsiperheen ero on iso asia ja se koskettaa jokaista perheenjäsentä. Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä ja tuen tarvetta.

Erityisesti lasten kannalta on tärkeää, että vaikeassa erossa on tukea tarjolla vanhemmille, koska lapsella on oikeus molempiin vanhempiin.

Toisen tai molempien vanhempien uusi suhde voi parhaimmillaan johtaa kumppanuuteen, jossa lapsella on molemmat vanhemmat ja useampi välittävä aikuinen ympärillään.

***

Tämän vuoden eroseminaarin teemana on maahanmuuttajuus. Aihe on erityisen ajankohtainen Venäjän hyökättyä oikeudettomasti Ukrainaan ja ukrainalaisen äitien sekä lasten paetessa sotaa.

Maahanmuutto on usein stressitekijä, joka vaikuttaa parisuhteeseen, varsinkin jos taustalla on traumaattisia kokemuksia, esimerkiksi sota. Tällöin siinä on erityisen haastavia elementtejä.

Ukrainan tilanne voi vaikuttaa Ukrainasta sotaa paenneisiin, mutta myös niihin, jotka ovat tulleet maahan jo aiemmin sotaa tai kriisiä pakoon.

Maahanmuuttajien tietoisuus - olipa syy maahanmuuttoon mikä tahansa - eroauttamisen palveluista on melko vähäistä.

Samaan aikaan eroauttamista tarjoavissa palveluissa työntekijöillä ei aina ole riittävää osaamista kulttuurisesta kohtaamisesta.

Eroon voi liittyä maahanmuuttajille epäluuloa tai luottamuspulaa viranomaisia kohtaan, tabuja, perheen sisäisten asioiden esille ottamisen häpeää jne.

Eroauttamisessa on tärkeää huomioida perheen kaikki osapuolet, huomioida yksilöllisesti kulttuuriset seikat. Kielen tulkkaus on tärkeää olla saatavilla, koska kyse on hyvin sensitiivisistä asioista.

Palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen tulee satsata. Yhdenvertaiset palvelut maahanmuuttajille on taattava kaikilla hyvinvointialueilla kieli ja kulttuuritaustasta riippumatta. Panostus kannattaa, koska se auttaa kannattelemaan loppuelämää.

Konkreettisesta avusta on paljon tukea maahanmuuttajille, sillä heille suomalainen palvelujärjestelmä ja byrokratia voi olla haastavaa ja vierasta.

Verkostoyhteistyö on tärkeässä roolissa, kunnissa tulisi hyödyntää pienempiä maahanmuuttajayhdistyksiä ja tehdä yhteistyötä erilaisten hankkeiden kanssa.

Lasten ja nuorten näkökulmasta vanhemmuuden tuki eron jälkeen on tärkeää. On tärkeää, että tuetaan kaikkia osapuolia, lapsi tai nuori ei saa jäädä vanhempien kriisien ja byrokratian jalkoihin.

Lapsen identiteetin tukeminen on tärkeää. Lapsen täytyy saada tutustua molempien vanhempiensa taustaan ja kulttuuriin. Erityisen tärkeää positiivinen suhtautuminen toiseen kieleen ja kulttuuriin on silloin, kun nämä ovat selkeästi vähemmistössä ja niihin kohdistuu ennakkoluuloja, joista lapsi voi kärsiä.

On tärkeä tukea vanhempia siinä, että vaikka he eivät ole enää pariskunta, niin heillä on tärkeä tehtävä vanhempina.

Ensi- ja turvakotien liitossa tehdään eroauttamistyötä monin tavoin ja palveluita kehitetään jatkuvasti vastaamaan ajankohtaisia tarpeita.

Tarjolla on ammatillista tukea erokriisin kohtaamiseen, vertaistukiryhmiä, vanhempien ja lapsen/lasten tapaamisia valvotusti tai tuetusti ja verkon kautta tarjottavaa apua (esim. chat).

Olin puhumassa Ensi- ja turvakotien liiton Erofoorumissa tiistaina. Näitä asioita pohdiskelin avauspuheessani.