Tarja Filatov: Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys

Tasa-arvon puutetta ei ole helppo nähdä, jos on itse etuoikeutetulla puolella. 

Tasa-arvotyön on oltava jatkuvaa, jotta se vastaa yhteiskunnan muutoksiin. Erityisesti tänä aikana erityisesti tuntuu, että vahvemman vallalla unohdetaan varmistaa heikomman tarpeet.

Suomi on kiistatta maailman tasa-arvoisimpia maita. Me voimme olla tästä ylpeitä, mutta se ei tarkoita sitä, että olisimme tyytyväisiä. Asemamme ei säily, jos heikennämme naisten asemaa työmarkkinoilla. 

Määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottaminen polkee erityisesti nuorten ja naisten asemaa työmarkkinoilla. Myötätuntolakot ovat tukeneet solidaarisesti eri alojen kehittymistä. Niiden rajaaminen osuu aloihin, joiden voima pitää puoliaan on heikompi kuin vahvojen alojen.

Naisten tulot ovat keskimäärin neljänneksen pienemmät kuin miesten. 

Naisten ja miesten palkkaerot ovat noin 16 prosenttia naisten tappioksi. Miesten palkoissa taas on suurin hajonta. 

Tätä faktaa vasten on vaarallista ajatella, että palkankorotusten katoksi asetetaan miesvaltaisten vientialojen palkankorotukset. Jos haluamme ja koska hakuamme turvata osaavan ja sitoutuneen työvoiman esimerkiksi terveydenhuoltoon, vanhustenhoivaan ja varhaiskasvatukseen, meillä on oltava välineitä kuroa palkkakuilua naisten ja miesten välillä.

Naisten pienempiä ansiotuloja seuravat pienemmät eläkkeet. Ei ole siis ihme, että yksin asuvat eläkeläisnaiset kuuluvat suurimman köyhyysriskin ryhmään. Heille hintojen nousu on ollut myrkkyä. Suunnitelmat vaikkapa ruuan ALV:n korottamisesta olisi erittäin epäreilu ratkaisu.

Miesten ja naisten välisessä elinajanodotteessa on seitsemän vuoden ero. Rikas nainen elää keskimäärin jopa 16 vuotta pidempään kuin köyhä mies. Ei siis ole yhdentekevää, miten sosiaali- ja terveyspalveluita kehitämme. 

On kohtuutonta, että valtiovalta ei suostu joustamaan hyvinvointialueiden talouden tasapainottamisvelvoitteen aikataulusta. Säästää pitää, mutta joustavampi aikataulu mahdollistaisi viisaammat säästöt.

Tytöt ja pojat aloittavat ensimmäisen kouluvuoden kutakuinkin samoin taidoin, mutta koulun päättyessä viidennes tytöistä saa huippuarvosanat, mutta pojista vain alle 10 prosenttia. Syrjäytyneistä nuorista 2/3 on miehiä. Koulun tuki, harrastusmahdollisuudet ja matalan kynnyksen apu sitä tarivttaessa on kuin laittaisi rahaa pankkiin nuoren tulevaisuuden turvaamiseksi.

Väkivalta on sukupuolittunutta. Nainen on perheväkivallan uhri kolme kertaa useammin kuin mies. Miehet taas kokevat ja kohtaavat katuväkivallan suurempana uhkana kuin naiset. Väkivaltatyö ja uhrien auttaminen ei saa jäädä jalkoihin hyvinvointialueilla.

Vastaavia esimerkkejä löytyy runsaasti. Ne kertovat, että sukupuolella on merkitystä tasa-arvon toteutumisessa. Ne kertovat sen, että pelkkä sukupuoli ei kerro koko totuutta. 

Siksi on tärkeää muistaa, että ihmisen asemaan yhteiskunnassa vaikuttaa sukupuolen lisäksi moni muu asia. Tasa-arvopolitiikan on ulotuttava yhteiskunnan kaikille osa-alueille ja katettava ihmisen koko elinkaari.

Tasa-arvopolitiikan tehtävänä on luoda toimintaympäristö, jossa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. 

Julkisella vallalla on suuri vastuu moninaisten sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamisessa. Kannattaa muistaa, että tasa-arvosta hyötyvät yksilö ja koko yhteiskunta. 

Moderni tasa-arvopolitiikka kunnioittaa miesten ja naisten elämän erilaisuutta, näkee jokaisen yksilön vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä. Se tunnistaa, että naisten ja miesten elämän riskikohdat ovat erilaiset sekä sen, että naiset tai miehet eivät ole ryhminä sisäisesti yhtenäisiä, vaan että epätasa-arvoisuutta esiintyy myös suhteessa toisiin naisiin tai toisiin miehiin. 

Moderni tasa-arvopolitiikka ottaa erot huomioon päätöksenteossa. 

Kyse on ketjusta, joka lähtee virkamiesvalmistelusta, realisoituu poliittisessa päätöksenteossa ja tulee todeksi toimeenpanossa tapahtuvien valintojen seurauksena.

 "Elävä elämä vaatii osansa, se ei voi eikä saa pysähtyä". Miina Sillanpään sanoin, pysähtyä ei saa, vaan on rakennettava uutta ja kohdattava nykypäivän haasteet. Pidettävä kiinni hyvästä ja torjuttava paha.

Tarja Filatov: Asumistuki takaa kaikille lapsiperheille säällisen asumisen

Lämpimät onnittelut kuusikymppiselle Miina Sillanpää seuralle. Onnittelut kaikille ihmisille, jotka haluavat kehittää yhteiskuntaa Miinan hengessä.

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, naisten ja lasten aseman vanhusten aseman parantaminen, köyhyyden sekä huono-osaisuuden vähentäminen ja palvelijattarien elinolojen parantaminen olivat Miinalle sydämen asioita.

Miina Sillanpään syntyessä ajat olivat kovat: nälkävuodet ahdistivat ja toimeentulo oli tiukalla.

Kiertokoulusta 18 vuoden oppivelvollisuuteen

Lapsena Miina pääsi pariksi vuodeksi kiertokouluun ja siinä ne elämän ohuet eväät olivatkin.

Peruskoulusta ei kukaan vielä haaveillut. Meidän aikanamme on rakennettu oppivelvollisuus, jossa jokaisella lapsella on oikeus opiskella maksuttomasti 18 ikävuoteen asti. Iso haasteemme on kuitenkin yhä se, että oppimisen laatu paranee.

On tärkeää, että jokainen nuori oikeasti saatetaan hänelle sopivien opintojen pariin ja että hän saa tarvitsemansa tuen. Tällä turvataan ehjempää elämää ja parempaa työllisyyttä, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Puuvillatehtaan koulusta jatkuvaan oppimiseen

Miina meni 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaaseen työhön. Teki 12-tuntisia työpäiviä, töitä tehtiin myös yöllä. Työ raskasta aikuiselle, saati lapselle. Kaupanpäällisenä Minna sai käydä tehtaan koulua.

Nyt on syytä rakentaa jatkuvan oppimisen mallia, jolla turvataan ihmisten osaaminen muuttuvilla työmarkkinoilla. Ei suinkaan lopettaa aikuiskoulutustukea, vaan kehittää sitä. 

Työnantajilla tulee olla oma vastuunsa työntekijöiden koulutuksesta ja yhteiskunnalla oma vastuunsa jatkuvan oppimisen turvaamisesta. Yksilöllä oma vastuunsa vastata osaamisen muuttuviin haasteisiin. Koska työ muuttuu, osaamisen on kehityttävä.

Maakuntamatkojen edelläkävijä Miina

Ministeriksi päästyään Miina aloitti laajat maakuntamatkat tutustuen paikan päällä sosiaalisiin epäkohtiin lastenkodeissa, mielisairaaloissa, kouluissa ja kunnalliskodeissa.

Hän totesi, että vanhukset asuivat kylmissä ja vetoisissa kunnalliskodeissa, ravinto oli laitoksissa ala-arvoista, lastenkotien lapset kärsivät liian kovasta kurista ja heillä teetettiin liikaa töitä. 

Miinan ajoista Suomi on ottanut monta askelta oikeudenmukaisempaan ja sosiaalisesti yhdenvertaisempaan suuntaan. 

Silti me taistelemme ikääntyvässä Suomessa hyvinvointipalveluiden  turvaamisesta. Erityisesti vanhusten palveluissa meillä on paljon parannettavaa.

Lasten ja nuorten kohdalla on kyse syrjäytymisen syvenemisen ehkäisystä. Sitä ei ehkäistä lastensuojelun jälkihuollon romuttamisella eikä mittavilla sosiaaliturvan leikkauksilla, jotka lisäävät huomattavasti lapsperheköyhyyttä. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vauvaperheköyhyys jättää elinikäisen jäljen.

Luulenpa, että Miina nousisi barrikadeille vastustamaan sosiaaliturvaan suunniteltujen lapsikorotusten leikkaamista ja muistuttaisi, että kyse ei ole vain vanhemmista, vaan esimerkiksi työttömän vanhemman perheessä elävistä lapsista.

Hän muistuttaisi, että jopa YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa antamissaan päätelmissä Suomelle, että valtio välttää sosiaaliturva­etuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.

Hän vääntäisi rautalangasta, että asumistuki on rakennettu sitä varten, että pienituloiset lapsiperheet voivat asua säällisesti. Ikävä kyllä nyt suunnitellut leikkaukset vaikeuttavat monen työssäkäyvänkin lapsiperheen asemaa, puhumattakaan yksinhuoltajaperheen elämää.

Hän puhuisi voimakkaasti sosiaaliturvan leikkausten kasaantumisvaikutuksista.

Itse asiassa leikkaukset voivat vaikuttaa negatiivisesti lähisuhdeväkivaltaan, sillä tukia leikattaessa tehdään naisista taloudellisesti riippuvaisempia kumppaneistaan, jolloin lähtö väkivaltaisista suhteista käy entistä vaikeammaksi.

Naisten työmarkkina-asema uhkaa heiketä

Monet työmarkkinoille suunnitelluista leikkauksista  iskevät erityisesti naisiin. 

Palkaton sairaspäivä osuu kipeästi  naisvaltaisille hoiva-, koulutus- ja palvelualoille. 

Valtakunnan sovittelijalle suunniteltu neuvottelukatto betonoi naisten ja miesten väliset palkkaerot, koska työmarkkinat ovat sukupuolen mukaan seggregoituneet. 

Määräaikaisten työsopimusten perusteiden poisto  lisää naisille tyypillisempiä epätyypillisiä töitä.

Sovitellun päivärahan heikennykset osuvat palvelualoilla vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekeviin naisvaltaisten matalapalkka- alojen työntekijöihin. 

Epävarmuus työmarkkinoilla ja elämässä kasvaa.

Tulevaisuuden “Miinahaasteet”

Uusia haasteita, joita Miinan hengessä tulee pohtia tasa-arvon ja  yhdenvertaisuuden näkökulmasta on monia.

Esimerkiksi teknologian ja tekoälyn mukanaan tuomat mahdollisuudet voivat helpottaa naisvaltaisten alojen työtä ja antaa työssäkäyville ihmisille paremmin aikaa perheelleen. 

Mutta samaan aikaan tulisi pohtia tekoälyn riskejä tasa-arvolle, algoritmien syrjivyyttä sekä digiköyhyyttä, joka syrjäyttää ja jättää ihmisiä digipalvelujen ulkopuolelle.

Palvelijattarien aseman parantamisesta olemme siirtyneet aikaan, jossa alustatalouden työntekijöistä iso osa jää aikamme työelämän pelisääntöjen ja sosiaaliturvan ulkopuolelle.  Wolt ja Foodora helpottavat monen elämää, kuten palvelijattaret aikanaan, mutta millä inhimillisellä hinnalla?

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luontokadon pysäyttäminen tulisi rakentaa taloudellisesti reilusti sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Toimia tulisi pohtia sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden sekä tulonjaon näkökulmasta.

Raha ohjaa käyttäytymistämme, mutta haittaverot koskettavat kipeimmin pienituloisia. 

Reilumman vihreän siirtymän toteuttamiseksi on luotava kannusteita kulutuksellemme ja yritysten tuotannolle,  mutta muutettava verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että köyhimmät eivät kärsi eniten.

Miinan hengessä voi ajatella maahanmuuttoa. Ei vain siitä näkökulmasta, mikä on työvoiman tarve Suomessa, vaan siitä näkökulmasta, miten turvataan maahanmuuttajille yhdenvertaiset elämisen edellytykset. Ja miten  vähennetään rasismia. 

Kannattaa muistaa, että ensimmäisen luokan osaaja ei tule Suomeen toisen luokan kansalaiseksi.

Maahanmuutolla on aina vaikutusta lähtömaassa. Miten luomme eettiset kestävän järjestelmän, joka ei vain riistä köyhien maiden osaavinta inhimillistä pääomaa rikkaiden maiden työvoimapulan katteeksi? Miten kykenemme luomaan reilummat pelisäännöt?

Miina oli aikanaan huolissaan vanhusten oloista. Olot ovat parantuneet, mutta yhä samaa huutolaisilmiötä on olemassa. Edelleen kysymme, kuka ja miten hoidetaan halvimmalla. Tämän ajan inhimilliseen hoivaan on vielä matkaa.

Sosiaalista pääomaa pitää vahvistaa

Ajattelen että nykyaikana ja tulevaisuudessa me tarvitsemme entistä enemmän sosiaalista pääomaa, rajojen ylittämistä, demokratian ja osallisuuden vahvistamista.

Koronan jälkeen ja Venäjän synnyttämän sodan seurauksia ei hoideta pelkällä talous- ja työllisyyspolitiikalla. Suomen visio ei voi olla velattomuus, vaikka velan taittaminen on välttämätöntä. Sosiaalipolitiikalla ja ihmisten hyvinvointiin liittyvillä asioilla on suuri merkitys, jotta päästään kestävään kasvuun. 

Laman kolme aaltoa

Yleensä laman jälkeen käy niin, että ensin nousee talous, perässä paranee työllisyys, mutta sosiaalisen laman pitkä varjo vaikuttaa vielä pitkään. 

Koronan, sodan ja energiakriisin seurauksena Suomi on velkaantunut ja työllisyysasteemme alhaisempi kuin hyvinvointivaltion palvelujen rahoitus edellyttää. Siksi työllisyydellä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Mutta Miinan hengessä on syytä vaalia työn laatua ja siitä saatavaa toimeentuloa.

Vaikea tilanne on jo nyt johtanut eturyhmien väliseen kamppailuun voimavarojen jakamisesta. Kannattaa muistaa, että kaikkein kovimmin huutavilla ei välttämättä ole suurin hätä.

Siksi on tärkeää, että  haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palvelujen ja tulonsiirtojen kehittäminen nähdään investointina tulevaisuuteen eikä pelkkänä budjetin kulueränä. Vahvojen on pidettävä heikompien puolta.

Lapsuudesta ei tule uusintaa

Lapsilla ei ole varaa odottaa parempia suhdanteita tai kansantalouden parempaa kasvua. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa, käydä turvallista ja hyvää koulua, saada apua sairastuessaan. 

Paljon puhutaan siitä, että velkaa ei saa jättää lapsillemme.

Velkaa on monenlaista. Rahavelka on vain yksi. 

Ilmastovelka on kaikkein vaarallisinta velkaa. 

Osaamisvelka syö tulevaisuuden selviytyminen rakennuspalikoita.

Mielenterveysvelka tuhoaa nuoria elämiä. Ja huutaa tällä hetkellä toimivampia ratkaisuja.

Pelastetaan jokainen lapsi elämälle

Miinalla oli tapana sanoa, että jokainen lapsi on pelastettava elämälle. 

Pelastamalla äiti pelastetaan lapsi. Miina taisteli sen ajan häpeää vastaan. Aviottomaan lapseen liittyvää häpeää vastaan. Rohkea nainen.

Yhä on rohkeaa kuulla osattomien ääntä ja taistella heidän oikeuksiensa puolesta, jotka eivät nouse barrikadeille vaatimaan itselleen palveluja.

Miina Sillanpää oli ihmisoikeustaistelija. Hän oli ihminen, joka tarmokkaalla toiminnallaan muutti yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi. ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.” 

"Elävä elämä vaatii osansa, se ei voi eikä saa pysähtyä", Miinan sanoin, pysähtyä ei saa, vaan on rakennettava uutta. Otettava oppia historiasta, kohdattava nykypäivän haasteet, ja pidettävä huolta tulevasta, jotta "jokainen lapsi voidaan pelastaa elämälle". 

Tässä on varmasti yhä meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Vielä kerran onnea Miina Sillanpää seuralle ja menestystä Miinan perinnön vaalimisessa!

(Puheenvuoroni “Miina Sillanpää seura 60 vuotta” juhlassa 29.9.2023)

Tarja Filatov: Pidä kiinni

Miina Sillanpää sanoi aikanaan, että jokainen lapsi on pelastettava elämälle. Lausahdus on mitä ajankohtaisin päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden kuntoutuksessa.

Hallituksen täydentävä budjetti esittää kolme miljoonaa euroa päihdeäitien ja vauvaperheiden kuntoutuspalveluiden turvaamiseen.

Päätös on talousviisas, koska se vähentää huostaanottoja. Se on inhimillisesti välttämätön, koska se auttaa päihdeongelmien kanssa painivia äitejä irti päihteistä, turvaa vauvojen kehitystä ja tukee perheitä palaamaan normaaliin arkeen.

Suomessa arvioidaan olevan 3400-6000 päihderaskautta vuosittain. Osa äideistä tarvitsee ympärivuorokautista kuntoutusta. Joka vuosi syntyy 600–3000 lasta, joita äidin alkoholinkäyttö on vaurioittanut pysyvästi jollain tavalla. Huumeongelmat koskevat odottavia äitejä ja vauvaperheitä.

Ensi- ja turvakodit järjestävät valtakunnallista ympärivuorokautista vauvalähtöistä päihdekuntoutusta Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopiossa, Kokkolassa, Oulussa ja Rovaniemellä. Edellisten lisäksi avopalvelua ja etsivää työtä tehdään Lahdessa ja Kouvolassa.

Kuntoutuksessa yhdistyy varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukeminen, yhteisöllinen vertaistuki sekä vauvalähtöinen päihdekuntoutus. Ilman lisärahoitusta tämä palvelu olisi ollut vaarassa.

Palveluissa on vaativa asiakasprofiili.

Viime vuonna lapsista 30 % joutui syntymänsä jälkeen lääkevieroitukseen vieroitusoireiden takia. Äideistä 52 % oli kokenut omassa lapsuudessaan väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta jatkui 39 %:n elämässä. Asunnottomia oli 18 % kuntoutukseen tullessaan. Päihteiden sekakäyttäjiä oli 87 % ja mielenterveyden diagnosoiduista häiriöistä kärsi 59 %.

Vain yhdellä äidillä oli työpaikka ennen kuntoutusta ja yksi äiti opiskeli kuntoutukseen tullessaan.

Näin vaativa kohderyhmä ei saa apua tavanomaisissa päihdepalveluissa, vaan työ on vaativaa ja edellyttää monialaista osaamista. Jatkossa palvelu on syytä keskittää yhden hyvinvointialueen järjestämisvastuulle, jotta osaaminen turvataan.

Ympärivuorokautisen Pidä kiinni -järjestelmän tuki on vaikuttavaa ja mahdollistaa vauvan ja vanhempien vuorovaikutussuhteen syntymisen varhaisessa vaiheessa.

Riittävän pitkässä kuntoutuksessa olleista 2/3 kuntoutuu lapsensa ensisijaiseksi huoltajaksi ja pitkäaikaiselta vauvan huostaanotolta vältytään. Kuntoutuksen talousviisaus näkyy siinä, että se vähentää huostaanottojen määrä, jotka lapsen elämänkaaren aikana maksavat yli miljoona euroa.

Kuntoutus auttaa vanhempia irtautumaan päihteistä ja päihderetkahduksilta vältytään. Vauvan kehitys lastenpsykiatrin arvion mukaan yhden vuoden iässä normaalilla kehitystasolla ja perheet elävät normaalia lapsiperheen arkea, vaikka osa tarvitsee jatkossa avopalvelujen tukea. Tämä kertoo kuntoutuksen inhimillisistä tuloksista.

Hyvinvointialueiden aloittaessa on huolehdittava, että palvelut säilyvät ja raskaana olevat päihteiden käyttäjät ja päihdeongelmaiset vauvaperheet saavat lähetteen palveluun.

Tarja Filatov: Kovimmin huutavilla ei aina ole suurin hätä

Demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa kannattaa vaalia. Ilman vahvoja järjestöjä, jotka pitävät yhteiskunnassa heikoimpien puolta, demokratia typistyy herkästi kuulemaan vain vahvoja  ja etuoikeutettuja.

Miina Sillanpään päivänä 1. lokakuuta liputetaan kansalaisvaikuttamisen puolesta. Miina Sillanpää oli, kuten moni meistä järjestöaktiiveista, vahvatahtoinen persoona, joka teki väsymättä töitä paremman elämän puolesta kaikille.

Vuonna 1866 syntynyt tyttö, Vilhelmiina, joka varttui kovissa oloissa ja vaikeina aikoina.

Täytettyään 18-vuotta Vilhelmiina Riktig kävi kirkkoherranvirastossa, koska halusi paperiinsa nimen, jonka itsekin osaa lausua ja niin hänestä tuli meille kaikille tutumpi Miina Sillanpää. Rohkea nainen.

Miina Sillanpää oli ihmisoikeustaistelija. Hän oli ihminen, joka toiminnallaan muutti yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi. Paremmaksi erityisesti lapsille ja tytöille ja äideille.

Jokainen lapsi on pelastettava elämälle, Miina sanoi aikanaan ensikotien toiminta-ajatuksesta. Hän taisteli sen ajan aviottomaan lapseen liittyvää häpeää vatsaan. Rohkea nainen.

Rohkeaa on Ensi- ja turvakotien toiminta. Tänään juhlitaan Kanta-Hämeen perhetyön 25-vuotista taivalta. Yhdistys tarjoaa apua elämän vaikeissa muutoksissa. Se on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys.

Yhdistykset tekevät yhä sitä työtä, jolla haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ja lasten asemaa helpotetaan. 

Tukevat vauvaperheitä, tarjoavat turvaa ja apua lähisuhdeväkivallassa. Auttavat vaikeissa erotilanteissa, synnytysmasennuksessa jne.

Ensi- ja turvakotiyhdistykset kuulevat heidän ääntään, jotka eivät nouse barrikadeille vaatimaan itselleen palveluja.

Miinan sanoin ”Elävä elämä vaatii osansa, se ei voi eikä saa pysähtyä", vaan on rakennettava uutta ja kohdattava nykypäivän haasteet, jotta jokainen lapsi voidaan pelastaa elämälle.

Väkivalta, masennus, päihteet, ero ovat asioita, joita kukaan ei elämäänsä halua. Mutta kun ne astuvat kutsumatta kotiin, apua on saatava osaavasti ja vaikuttavasti.

Lapsuudesta ei tule uusintaa. Se on suora lähetys.

Lapsilla ei ole varaa odottaa parempia suhdanteita tai kansantalouden parempaa kasvua. 

Korona on kasvatti avun tarvetta ja heikensi vauvaperheiden jaksamista. Koko kansakunnan stressitaso on korkeammalla kuin ennen koronaa. Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa hintojen nousua ja tuo lisää stressiä monen perheen arkeen.

Yhteiskunnan resurssipula ei saa vaarantaa vauvan ja lapsen turvallista alkua elämälle

Odottavien ja vauvaperheille tärkeiden neuvoloiden resurssit eivät riitä ja siksi neuvolatoimintaa on vahvistettava. Huolehdittava, että lapsiperheiden tuki on riittävää uusilla hyvinvointialueilla.

Pienten lasten määräaikaistarkastuksista on koronan vuoksi tingitty tai niitä on tehty jopa erittäin lyhyinä videotapaamisina. 

Terveydenhoitaja ei ole välttämättä nähnyt lasta ollenkaan ja lapsen tilanteen arvio on perustunut vain vanhemman kertomaan.

Näissä olosuhteissa esimerkiksi masennusoireiden tai päihteiden vuoksi riskissä olevia jää tunnistamatta eikä heitä osata ohjata avun piiriin.

Ohjauksen puute on näkynyt ja näkyy siinä, että päihteitä käyttävien äitien kuntoutus on laskenut romahdusmaisesti, vaikka huumeiden käyttö on lisääntynyt.

Vaikeuskerrointa lisää se, että pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pula. Heidän rekrytointinsa on vaikeutunut ja päteviä hakijoita on vaikea saada.

Pätevien sosiaalityöntekijöiden puute merkitsee sitä, että lasten ja perheiden tilanteen arvioinnit, tarvittavat palveluihin liittyvät päätökset ja maksusitoumukset viivästyvät sekä samalla avun saanti.

Ja lastensuojelussa asiakasmäärät työntekijää kohden ovat yhä kohtuuttoman suuria.

Nämä esimerkit kertovat sen, että meillä on yhä paljon työtä, jotta toteutuu Miinan toive siitä, että ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.” 

Tarja Filatov: Pelastetaan jokainen lapsi elämälle

Lämpimästi onnea Miinan syntymäpäivänä!

Jokioisten kappeliseurakunnassa Sillanpään torpassa kesäkuun neljäntenä armon vuonna 1866 syntyi tyttövauva. Tyttö sai nimekseen Vilhelmiina. Ajat olivat kovat: nälkävuodet ahdistivat ja toimeentulo oli tiukalla.

18-vuotiaana Vilhelmiina kävi kirkkoherranvirastossa, koska halusi paperiinsa nimen, jonka itse osaa lausua. 

Niinpä Vilhelmiina Riktigistä tuli isänsä torpan nimen mukaan meidän kaikkien paremmin tuntema Miina Sillanpää.

Kiertokoulusta 18 vuoden oppivelvollisuuteen

Lapsena Vilhelmiina pääsi pariksi vuodeksi kiertokouluun. Peruskoulusta ei kukaan edes vielä haaveillut. Siinäpä ne elämän eväät olivat.

Nyt rakennetaan oppivelvollisuutta, jossa jokaisella lapsella on oikeus ja velvollisuus opiskella 18 ikävuoteen asti. Näin turvataan toisen asteen koulutus.

Uudistus tekee toisen asteen opinnoista maksuttoman ja vahvistetaan kuntien ja oppilaitosten vastuuta siitä, että jokainen nuori saatetaan hänelle sopivien opintojen pariin.

Tällä turvataan parempaa työllisyyttä, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Puuvillatehtaan koulusta jatkuvaan oppimiseen

Vilhelmiina meni  12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaaseen työhön. Teki 12 tuntisia työpäiviä, töitä tehtiin myös yöllä. Työ raskasta aikuiselle, saati lapselle.

Työsuhde-etuna Vilhelmiina sai käydä tehtaan koulua. Vanhemmat oppilaat opettivat nuorempiaan, opettajia oli vain yksi. 

Nyt rakennetaan jatkuvan oppimisen mallia, jolla turvataan ihmisten osaaminen muuttuvilla työmarkkinoilla. Työnantajilla on oma vastuunsa työntekijöiden koulutuksesta ja yhteiskunnalla oma vastuunsa jatkuvan oppimisen turvaamisesta. Koska työ muuttuu, osaamisen on kehityttävä.

Maakuntamatkojen edelläkävijä Miina

Ministeriksi päästyään Miina aloitti laajat maakuntamatkat tutustuen paikan päällä sosiaalisiin epäkohtiin lastenkodeissa, mielisairaaloissa, kouluissa ja kunnalliskodeissa.

Hän totesi, että vanhukset asuivat kylmissä ja vetoisissa kunnalliskodeissa, ravinto oli laitoksissa ala-arvoista, lastenkotien lapset kärsivät liian kovasta kurista ja heillä teetettiin liikaa töitä. Kaiken kaikkiaan laitosten työntekijät olivat heikosti koulutettuja ja matalapalkkaisia.

Miinan ajoista Suomi on ottanut monta askelta oikeudenmukaisempaan ja sosiaalisesti yhdenvertaisempaan suuntaan. Työntekijät ovat koulutetumpia, palveluiden tasoa säädellään lailla, mutta ikävä kyllä yhä palveluiden saatavuudessa ja laadussa  on parannettavaa. Ja korona on vaikeuttanut montaa asiaa entisestään.

Maan hallitus on onneksi ymmärtänyt, että koronan jälkien hoitaminen ei ole pelkkää talous- ja työllisyyspolitiikkaa, vaan sosiaalipolitiikalla ja ihmisten hyvinvointiin liittyvillä asioilla on suuri merkitys, jotta päästään kestävään kasvuun. 

Laman kolme aaltoa

Yleensä laman jälkeen käy niin, että ensin nousee talous, perässä paranee työllisyys, mutta sosiaalisen laman pitkä varjo vaikuttaa vielä pitkään. 

Koronan jäljiltä Suomi tulee olemaan velkaantunut ja työllisyysasteemme alhaisempi kuin hyvinvointivaltion palvelujen rahoitus edellyttää. Siksi työllisyydellä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. 

Vaikea tilanne saattaa johtaa eturyhmien väliseen kamppailuun voimavarojen jakamisesta. Itse asiassa jo nyt näkyy, että kaikkein kovimmin huutavilla ei välttämättä ole suurin hätä.

Siksi on tärkeää, että  haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palvelujen ja tulonsiirtojen kehittäminen nähdään investointina tulevaisuuteen eikä pelkkänä budjetin kulueränä.

Nyt eduskunnassa käsitellään parhaillaan lisätalousarviota ja siinä suunnataan yhteensä 111 miljoonan euron kokonaisuutta lapsille ja nuorille koronasta aiheutuneiden haitallisten vaikutusten lieventämiseksi.

Tällä panostuksella halutaan ehkäistä lasten ja nuorten eriarvoistumista. Koronan aikana on panostettu kuntien palveluihin. Niillä on suuri merkitys turvallisen lapsuuden rakentamisessa. 

Lisäresurssia suunnataan esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen,  lukiokoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön sekä ammatilliseen koulutukseen.

Lisäksi korkeakoulut saavat lisärahaa.. Rahoituksella pyritään tasoittamaan koronavirustilanteesta johtuvia vaikutuksia, kuten oppimisvajeen kasvua sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä.

Lapsuudesta ei tule uusintaa. Se on suora lähetys. 

Lapsilla ei ole varaa odottaa parempia suhdanteita tai kansantalouden parempaa kasvua. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa, käydä turvallista ja hyvää koulua, saada apua sairastuessaan.

Liian usein huolehditaan siitä, tuleeko koulun jumppasalin parkettiin naarmu, jos lasten harrastusryhmät käyttävät sitä kouluajan ulkopuolella. Isompi huoli on oltava siitä, millaisen haavan yksinäiset iltapäivät jättävät lapsen sieluun.

Yksikin harrastus auttaa nuorta, rakentaa osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Järjestöjen toimintaa on tuettava ja lapsille ja nuorille turvattava mahdollisuus harrastaa vanhempien lompakon paksuudesta riippumatta ja hallitus on laittanut liikkeelle harrastustakuun.

Lapsen turvallinen arki ennaltaehkäisee ongelmia

Yhdistämällä koulupäivään kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia tuetaan lapsen kasvua ja kehitystä. Yhdistämällä aamu-ja iltapäivätoimintaa joustavasti koulupäivän yhteyteen saadaan enemmän kuin erillisistä toiminnoista.

Samalla autetaan pikkulasten vanhempien arkea. Ei ole järkevää, että lapset ovat iltapäivät yksin ja illalla vanhempien kanssa yhdessä vietettävä aika kutistuu harrastusten vuoksi. Organisoimalla päivän toimintoja fiksummin, rakennetaan parempaa arkea.

Hyvän arjen rakennuspalikoilla ehkäistään ongelmien syntyä. Mutta kaikkien kohdalla tämä ei riitä. Siksi tarvitaan panostusta korjaaviin toimiin.

Korona kiusaa monen mieltä

Korona on vaikuttanut ihmisten henkiseen hyvinvointiin. Alussa etätyö ja opiskelu tuntui monesta mukavalta, mutta tilanteen jatkuessa alkavat ongelmat kasautua. mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut ovat kuormittuneet.

Lisätalousarviossa suunnataankin päihdepalveluiden saatavuuden parantamiseen ja mielenterveyspalveluiden parantamiseen nelisenkymmentä miljoonaa euroa.

Lisäksi suunnataan 45 miljoonaa euroa hoitovelan selättämiseen ja nopemman hoitoon pääsyn turvaamiseen.

Pelastetaan jokainen lapsi elämälle

Pelastamalla äiti pelastetaan lapsi. Jokainen lapsi on pelastettava elämälle”, Miina sanoi aikanaan ensikotien toiminta-ajatuksesta. Hän taisteli sen ajan häpeää vastaan. Aviottomaan lapseen liittyvää häpeää vastaan. Rohkea nainen.

Rohkeaa on Ensi- ja turvakotiliiton toiminta. Yhdistykset ja liiton toimisto tekee yhä sitä työtä, jolla haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden ja lasten asemaa helpotetaan. Kuulee heidän ääntään, jotka eivät nouse barrikadeille vaatimaan itselleen palveluja.

Miina Sillanpään oli ihmisoikeustaistelija. Hän oli ihminen, joka tarmokkaalla toiminnallaan muutti yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi. ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.” 

"Elävä elämä vaatii osansa, se ei voi eikä saa pysähtyä", Miinan sanoin, pysähtyä ei saa, vaan on rakennettava uutta ja kohdattava nykypäivän haasteet, jotta "jokainen lapsi voidaan pelastaa elämälle". 

Tässä on varmasti yhä meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Tarja Filatovin puhe Miina Sillanpään syntymäpäivätilaisuudessa Hakaniemessä Soihtu-muistomerkillä 4.6. 2021.