Tarja Filatov: Minne miljardit menevät

Budjetti panostaa kovan ja pehmeään turvallisuuteen. Esimerkiksi puolustusmenoihin suunnataan miljardi euroa enemmän kuin tänä vuonna. Elämme Ukrainan sodan varjossa ja panostus on perusteltu.

Panostus hyvinvointialueisiin on suuri. Alueet saavat 1,3 miljardia euroa enemmän kuin samaan tarkoitukseen on ollut kunnissa käytössä. Silti tuntuu, että kauas pilvet karkaavat, koska tarpeet kasvavat ja hinnat nousevat. Onneksi rahoitusmekanismissa on tulossa vielä tarkastuspisteitä ja lopullinen taso elää. 

Julkisen puolen työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Ja enemmän. Nyt solmitut sopimukset kasvattavat julkisen sektorin alijäämää 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2026 verrattuna siihen, että palkkataso olisi seurannut yleistä linjaa. Palkkojen yhteensovittaminen hyvinvointialueilla lisää menoja noin 400 miljoonaa euroa. 

Tässä muutama esimerkki siitä, minne miljardit menevät.

Puheenjohtamassani Kunta- ja terveysjaostossa teimme kirjauksen, jonka mukaan yliopistosairaaloiden rahoitus on turvattava, mutta eduskunta edellyttää, että se ei saa leikata muiden alueiden rahoitusta. Tämä on meille Hämeessä tärkeä asia, koska esillä olleissa malleissa rahoitus on suunniteltu siten, että se leikkaisi mm. Kanta- ja Päijät-Hämeen rahoitusta. 

Lisäksi on jatkossa arvioitava, onko hyvinvointialueiden jälkirahoitteinen palkkakustannusten kompensaatio yleisen linjan mukaan perusteltu, koska sote-alan ekstrakorotukset ovat nyt jo miljardiluokkaa.

Eduskunta käsittelee joulun alla ns. budjetin jakovaraa. toiset kutsuvat sitä joululahjarahaksi. Tässä ei ole kyse miljardeista, vaan pienistä lisäyksistä. Kyseessä on kehysten puitteissa tapahtuva budjetin täydennys, joka mahdollistaa kertaluonteiset panostukset. Eli sellaiset menot, jotka lankeavat vain kerran. Vaikkapa eläkkeitä tai lapsilisiä rahalla ei voi korottaa, koska korotus olisi jokavuotinen meno. Eikä rahakaan riittäisi. Tänä vuonna summa oli yhteensä viitisenkymmentä miljoonaa.

Joukossa on liikennehankkeita ja meiltä Kanta-Hämeestä esimerkiksi Moreeni-Rastinkankaan HCT- palvelualueen suunnittelu, Sankolantie Hämeenlinnassa, Kalliontie Hausjärvellä, ja Lopen Launisten-Riihimäen kevyenliikenteen väylä saavat rahoitusta. Päijät-Hämeessä Asikkalan Viitailantien, Holman liittymän suunnittelu Lahdessa ja  Eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkaminen Lehmonkärjen vierassatamaan saivat jakovararahaa yhteensä 1.850.000 euroa.

Omassa jaostossani panostimme jakovararahaa väkivaltatyöhön, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja uhrien auttamiseen. Turvakotien esteettömyyteen ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon, sukuelinten silpomisen ehkäisyyn, naisten linjaan ja ihmiskaupan uhrien apuun.

Ruokajakelu sai lisämiljoonan. Lisäys on perusteltu, koska avustusruuan tarve on kasvanut huomattavasti ja avustustyötä tekevien jakelijoiden energiakustannukset. Osaamiskeskukset saivat puoli miljoonaa lisäresurssia ja hoitotyön hyvän hoidon suositusmalleja tekevä Hotus 200.000. Ihmisoikeusliitto ja rauhantyö saivat lisäpanostusta. On tärkeää muistaa sodan varjossa, että sodat loppuvat lopulta rakentamalla rauhaa.

Tarja Filatov: Jokainen lapsi on pelastettava elämälle

Perheet ovat moninaistuneet ja nykyisin erilaisia perheitä pyritään tukemaan tarpeiden mukaan yhdenvertaisesti.

Ensi- ja turvakotien liitto perustettiin 1945 puolustamaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten oikeutta elämään ja puolustamaan vaikeassa tilanteessa elävien naisten oikeuksia.

Toiminnan kivijalka on haavoittavassa tilanteessa elävien vauvaperheiden auttaminen.

Nykyisin Ensi- ja turvakotien liitto sekä sen jäsenyhdistykset tarjoavat monipuolista verkkoauttamista, matalan kynnyksen ongelmia ehkäisevää toimintaa, päiväryhmätoimintaa ja ympärivuorokautista ensikotitoimintaa.

Toiminta on alkuvuosista monipuolistunut, mutta lähtökohta on edelleen sama: naisten ja lasten oikeuksien puolustaminen.

Tavoitteenamme on mahdollisimman hyvä alku jokaisen vauvan elämälle. Jotta tämä voi toteutua, on vanhemmuutta tuettava.

Vaativinta vauvaperheiden auttamistamme on vakavasti päihdeongelmaisten odottavien ja vauvaperheiden tuki avopalveluissa sekä näihin tilanteisiin erikoistuneissa ensikodeissa.

Tässä liitto on edelläkävijä. Olemme tehneet tätä työtä lähes ainoana toimijana vuodesta 1998.

Ensi- ja turvakotien liitto nosti ensimmäisinä toimijoina esiin perhe- ja lähisuhdeväkivallan vakavana ongelmana ja aloitti turvakotitoiminnan Suomessa jo vuonna 1979.

Edelleen suurin osa Suomessa olevista turvakodeista on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämiä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä oleellista on väkivallan ehkäisy, siitä toipumisen tukeminen ja ylisukupolvisten väkivallan kierteiden katkaiseminen.

Tätä työtä liitto tekee turvakotien lisäksi ennen kaikkea erilaisissa avopalveluissa ja verkkoauttamisella.

Teemme työtä väkivallan kohteeksi joutuneiden, useimmiten naisten tukemiseksi, väkivallan tekijöiden kanssa ja väkivaltaa todistamaan joutuneiden lasten auttamiseksi.

Liiton neljännellä toiminta-alueella lähdemme siitä, että vanhemmuus ei pääty eroon.

Suomessa vuosittain noin 40 000 lasta joutuu kokemaan vanhempiensa eron.

Liitto tekee työtä sen eteen, että jokaisella lapsella säilyisi oikeus yhteydenpitoon molempiin vanhempiinsa aina, kun se on lapsen edun mukaista ja turvallista.

Viime vuosina olemme kehittäneet erityisesti osaamista ja uusia työmenetelmiä sekä eri tahojen yhteistyötapoja vastata vakaviin huoltoriitoihin, joissa on jopa pahimmillaan perhesurman riski.

Työtätekevät kovan luokan ammattilaiset, jotka toimivat yhdessä vertaistukijoiden ja kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ensi- ja turvakotien liitto sekä sen 30 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea tarjosivat viime vuonna apua noin 24 000 ihmiselle. Liitto pyrkii tekemään todeksi Miina Sillanpään sanat ”Jokainen lapsi on pelastettava elämälle”.

(Teksti on puheenvuorostani Ensi- ja turvakotien liiton tilaisuudesta ”Vauva- ja lapsiystävälliset hyvinvointialueet” SuomiAreenassa Porissa tiistaina)