Tarja Filatov: Assi-sairaalan tulee olla vahva jatkossakin!

Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiestyöryhmän on valmistellut ehdotuksen sairaaloiden ja ympärivuorokautisten päivystysten työnjaon kehittämisestä. (Lue sairaalaverkon karsimiseksi.)

Työryhmä ehdottaa sairaaloiden palveluprofiilin muuttamista. Keskussairaaloiden määrä olisi tulevaisuudessa 5–8  eli selvästi nykyistä vähemmän. 

Työryhmän esitys perustuu arvioon minkä verran työvoimaa on tulevaisuudessa käytettävissä. Digiteknologia, työnjaon uudelleenohjaus, ennakoiva terveydenhuolto ja muut päivystystarpeen vähentämiseen vaikuttavat tekijät vaikuttavat keskussairaaloiden lopulliseen määrään.

Ajattelen, että keskittämisesitys itseasiassa heikentää monella alueella työvoiman saatavuutta. Jos alueen sairaalan toiminnot ovat epämääräisen heikentämisuhan alla, tilanne ohjaa työvoimaa keskuksiin.

Esitys on varsin keskeneräinen. Hintalappu ja todellinen arvio työvoiman saatavuudesta eri alueilla on hatara.

Lisäksi esitys tuo suurta huolta ihmisille, koska epävarmana aikana huoli omasta toimeentulosta ja terveyspalveluista on suuri.

Nyt kannattaa antaa työrauha hyvinvointialueille. Emme vielä näe, mitkä alueet ovat vetovoimaisimmat. 

Ikävä kyllä Orpon hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2024 aikana hallitus antaa eduskunnalle esityksensä lainsäädännön muutoksiksi (koskien terveydenhuoltolakia ja mahdollisesti sote-järjestämislakia). Virkavalmistelu hallituksen esitykseksi on aloitettu ministeriöissä. Alkukeväällä on sidosryhmille valmistelu- ja kuulemistyöpajat.

Muutoksia nykylakeihin voidaan ja on osin syytäkin tehdä, mutta keskussairaaloiden ohentamista esitetyssä muodossa ei.

OmaHämeen hyvinvointialueen johtaja Olli Naukkarinen jätti esitykseen eriävän mielipiteen.  Meidän kaikkien on syytä yhdessä toimia siten esitys kuopataan.

Tarja Filatov: Suomi tarvitsee eheyttävää yhteiskuntapolitiikkaa

Kenellä on valta määrittää tulevaisuuden haasteita? Kenellä on tulevaisuusvaltaa?

Määrittyykö tulevaisuuden haasteen yksinomaan ekonomistien ja kamreerien puheista? Onko talouden velka ainoa politiikkaamme ohjaava asia? 

Suomi ei ole velkakriisin partaalla, vaikka julkisesta puheesta syntyy sellainen kuva. Meillä on aikaa ja mahdollisuus taittaa velkaantuminen harkiten useammassa vaalikaudessa.  Näin olisi viisasta tehdä, koska silloin vauriot olisivat pienemmät.

Koska urakka on yhtä vaalikautta pidempi on tärkeää, että ratkaisuja tehtäisiin mahdollisimman laajalla pohjalla, ettei synny vastaiskua, joka johtaa eestaas sahaavaan politiikkaan. Koska se tuhlaa yhteiskunnan voimavaroja.

Velkaa pitää taittaa, mutta se on tehtävä oikeudenmukaisesti, jotta yhteiskunnan eheys ei heikkene. Eriarvoistuminen, empatiavaje, syrjäytyminen eivät saa kasvaa, koska ne kasvattavat terveys- ja hyvinvointieroja.

On pohdittava, näkyykö palveluja tarvitsevan ihmisen tarpeet ja haasteet hyvinvointialueilla riittävästi vai tuijotammeko hätäpäissämme lyhyeen tähtäimen säästöjä? 

Hyvinvointialueet eivät ole taloutta varten. Ne ovat apua tarvitsevaa ihmistä varten. Suomi on maailman kolmanneksi vanhusvoittoisin maa. Tämä kertoo siitä, että kohtaamme ikääntymisen haasteet nopeammin kuin muu Eurooppa. 

Ikääntyminen on onnistumista. Hyvinvointivaltio on onnistunut kasvattamaan elinikää. Meidän on onnistuttava myös pidentämään ihmisten työuria ja työllisyyttä, jotta järjestelmämme kestää.  

Suomen talouden erot muihin Pohjoismaihin johtuvat isolta osin pienemmästä maahanmuutosta. 

Maahanmuutto lisää työvoimaa ja sitä kautta kasvun edellytyksiä. Ilman emme pärjää, mutta maahanmuutto ei automaattisesti tuo kasvua, vaan on huolehdittava, että ihmiset pääsevät töihin. Kotimaista työttömyyttä on taitettava koulutuksella ja paremmilla palveluilla.

Hyvinvointialueet ovat vaikean paikan edessä. 

Korona jätti jälkeensä suuren hoitovelan. Henkilökunnan saatavuus muodostaa pullonkaulan palvelujen kehittämiselle. 

Hintojen ja korkojen nousu rasittaa rankasti hyvinvointialueiden rahoituspohjaa. Laista tuleva velvoite tasapainottaa talous on tiukka ja sitä pitää noudattaa. Nopeat välineet ovat kuitenkin vähissä. 

Lainaa ei saa ottaa, verotusoikeutta ei ole, maksut on säädelty ja työllisyyden sekä palkkojen nousun tuomat kasvaneet verotulot eivät kerry hyvinvointialueille kuten ne kertyivät kunnissa.

Vaikuttavuutta ja tuottavuutta voidaan nostaa ja sillä saadaan säästöjä, palveluketjuja parantaa, integraatiota syventää, ylimääräisistä tiloista voidaan hankkiutua eroon, teknologiaa voidaan hyödyntää entistä paremmin jne. Keinoja on, mutta ne eivät tuota taloushyötyä heti. 

Ajattelen, että juuri nyt olisi fiksua pidentää tasapainovelvoitteen aikaa väliaikaisesti. Se mahdollistaisi paljon fiksummat säästöt. 

(Kolumni on julkaistu Itä-Hämeessä lokakuussa)

Tarja Filatov: Säästettiin sitä sotesta kunnissakin

Hyvinvointialueiden rahoitus on monimutkainen juttu. Rahaa on lisätty, mutta se ei silti riitä. Taustalla on inflaatio, joka on nostanut hintoja. Palkkojen nousu vaikuttaa kustannuksiin. Lisäksi yksityisten palvelutuottajien hinnat nousivat voimakkaasti viime vuoden lopussa. 

Alueet lähtivät liikkeelle vajaalla rahoituksella, koska kuntien budjetoidut sotemenot siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta kulut ovat olleet budjettipohjaa korkeammat. Tämä aukko oikaistaan, kun kuntien tilinpäätökset vahvistetaan. Arvio on, että sieltä tulee 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi keväällä saatiin 350 miljoonaa lisärahaa, jolla on voitu tehdä investointeja mm. vanhusten kotihoidon tueksi.

Koko maassa rahoitus on noin 22,5 miljardia. Kaikkiaan 6 % enemmän kuin mitä vuonna 2022 sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin rahaa. Jatkossa rahoitusta haastaa se, että palkkakustannukset kompensoidaan yleisen palkkakehityksen mukaan, vaikka jo nyt hyvinvointialueen korotukset ovat keskimääräistä korkeammat.  

OmaHämeen valtuusto päätti talouden investoinneista ja talouden tasapainotustoimista. Kaikki päätökset eivät ole kivoja ja toivottuja, mutta tasapainosuunnitelma on päätettävä 15.5. mennessä. Tämä siksi, koska valtiovarainministeriö edellyttää ohjelmaa, jotta saamme luvan lainanottoon, jossa Assi-sairaala ja muut jo päätetyt sekä liikkeellä olevat investoinnit voidaan rahoittaa loppuun.

Lähtökohtana ohjelmassa on kotona asumisen tukeminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Tasapainoisen ja  tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen luominen ja tukipalveluiden sekä hallinnon yhtenäistäminen. Yksi suuri väärinymmärrys säästökeskustelussa on se, että ajatellaan ympärivuorokautisessa hoivassa olevia vanhuksia palautettavan kotiin kotihoivan piirin. Ei palauteta. 

Tarkoitus on sijoittaa lisää rahaa, jotta ikäihmiset voivat asua pidempään kotona ja saada sinne enemmän apua. Näitä toimia ovat mm. kotisairaanhoidon vahvistaminen, lääkäripalveluiden tuki kotihoitoon ja asumiseen, kotona tapahtuvan kuntoutuksen lisääminen, yhteisöllisen asumisen kehittäminen jne. Näitä sijoituksia ei olisi voitu tehdä, jos eduskunta ei olisi tehnyt lisäbudjettia.

Tämä ei ole helppo harjoitus, mutta suurin haaste tämän muutoksen tekemisessä ei ole lopulta raha, vaan henkilöstön riittävyys. Jos kaikki jatkuu ennallaan, OmaHäme tarvitsisi lähes 30 prosenttia työmarkkinoille nykyisellään tulevasta työvoimasta. Tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. 

Meidän on muutettava rakenteita. Onnistuttava terveyden edistämisessä ja palveluiden paremmassa kohdentamisessa.

Lisäksi ohjelmassa pyritään siihen, että palveluista kalleimmin tuotetut saataisiin edullisemmin tuotettua. Vuokrista ja tuloista pyritään tinkimään jne. jne.

Tätä tasapainotusohjelmaa vasten huolettaa hallitusneuvotteluissa esillä olevat suunnitelmat, joiden mukaan hyvinvointialueille kohdennettaisiin miljardiluokan säästöt. Kustannusten nousua on hillittävä, mutta rakennemuutokset vaativat aikaa ja rahaa.

Osa syyttää säästötarpeesta hyvinvointialueiden muodostamista. Minä en tähän usko. Säästettiin sitä kunnissakin. Jatkuvasti. Tarpeet kasvavat, nyt ovat kasvaneet resurssit, mutta tarpeet kasvavat nopeammin.

Tarja Filatov: Hallitus lisäsi rahaa hyvinvointialueille - Kokoomus esittää miljardileikkausta

Hyvinvointialueet saavat lisäbudjetissa merkittävän lisäsumman mm. hoitojonojen purkuun. Raha on tervetullutta monesta syystä. Hintojen nousu näkyy tavallisen ihmisen kukkarossa, mutta myös hyvinvointialueilla.

Kustannukset ovat nousseet poikkeuksellisen paljon. Hämeessä yksityisten palvelutuottajien hintojen korotusvaatimukset olivat 14-22 prosenttia. Onneksi neuvottelut eivät ihan näin suuriin korotuksiin päätyneet. Julkisen puolen palkankorotuksiin raha on tarpeen. Energia ja ruokakulut ovat nousseet jne.

Hoitojonot taas ovat koronan vuoksi pahentuneet. Jos niitä ei pureta inhimillinen kärsimys kasvaa ja tulevaisuuden kustannukset kasvavat.

Kustannusten nousua vasten tuntuu uskomattomalta, että kokoomus esittää vaaliohjelmassaan yli miljardin euron leikkausta hyvinvointialueiden rahoitukseen. 

Suomi ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Paineet  mielenterveyspalveluiden lisäämiseen ja parantamiseen ovat suuret. Panostuksilla  on pitkällä aikavälillä saavutettavissa suuria inhimillisiä hyötyjä ja taloudellisia säästöjä.Miljardin säästöt ovat mahdollisia, mutta eivät vielä ensi vaalikaudella.

Rahoituksesta 150 miljoonan euroa on vapaasti alueilla käytettävissä esim. hoitojonojen purkuun. Jos jonoja saadaan purettua nopeammin, säästämme tulevissa kustannuksissa. Tämä raha ei ole varsinaisesti uutta lisärahaa, mutta sillä ennakoidaan kuntien tilinpäätöksissä tulevaa lisäpottia ennakkoon.

Aitoa lisärahaa on 350 milj. euron valtionosuus hyvinvointialueiden toiminnan vakiinnuttamiseen. Rahan käyttökriteerit ovat valmistelussa, mutta arvio on, että rahat tulisi maaliskuussa. Sen tavoitteena on tukea muutoksen toteuttamista ja vauhdittaa uudistuksella tavoiteltujen hyötyjen aikaansaamista. 

Alueille on myönnetty EU:n elpymisrahastosta 254,8 miljoonaa euroa vuosille 2023-2025 ja lisäksi jo 2022 myönnetyt 34,4 miljoonaa euroa kuntoutus- ja palveluvajeen korjaamiseen. 

Tällä hankerahoituksella alueet ovat purkamassa hoitojonoja ja toteuttamassa toimia, joilla parannetaan palveluiden saatavuutta. Lisäksi tavoitellaan mm. digitaalisten vastaanottojen käyttöönottoa ja mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden asukkaiden ja mielenterveyskuntoutujien palveluiden parantamista.

Osa lehdistöstä on epäillyt, käytetäänkö rahat alueilla viisaasti. Voi sanoa, että kyllä käytetään. Ihmisten hyväksi. Suomalaiset ansaitsevat nykyistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Tarja Filatov: Minne miljardit menevät

Budjetti panostaa kovan ja pehmeään turvallisuuteen. Esimerkiksi puolustusmenoihin suunnataan miljardi euroa enemmän kuin tänä vuonna. Elämme Ukrainan sodan varjossa ja panostus on perusteltu.

Panostus hyvinvointialueisiin on suuri. Alueet saavat 1,3 miljardia euroa enemmän kuin samaan tarkoitukseen on ollut kunnissa käytössä. Silti tuntuu, että kauas pilvet karkaavat, koska tarpeet kasvavat ja hinnat nousevat. Onneksi rahoitusmekanismissa on tulossa vielä tarkastuspisteitä ja lopullinen taso elää. 

Julkisen puolen työntekijät ovat palkkansa ansainneet. Ja enemmän. Nyt solmitut sopimukset kasvattavat julkisen sektorin alijäämää 1,2 miljardilla eurolla vuonna 2026 verrattuna siihen, että palkkataso olisi seurannut yleistä linjaa. Palkkojen yhteensovittaminen hyvinvointialueilla lisää menoja noin 400 miljoonaa euroa. 

Tässä muutama esimerkki siitä, minne miljardit menevät.

Puheenjohtamassani Kunta- ja terveysjaostossa teimme kirjauksen, jonka mukaan yliopistosairaaloiden rahoitus on turvattava, mutta eduskunta edellyttää, että se ei saa leikata muiden alueiden rahoitusta. Tämä on meille Hämeessä tärkeä asia, koska esillä olleissa malleissa rahoitus on suunniteltu siten, että se leikkaisi mm. Kanta- ja Päijät-Hämeen rahoitusta. 

Lisäksi on jatkossa arvioitava, onko hyvinvointialueiden jälkirahoitteinen palkkakustannusten kompensaatio yleisen linjan mukaan perusteltu, koska sote-alan ekstrakorotukset ovat nyt jo miljardiluokkaa.

Eduskunta käsittelee joulun alla ns. budjetin jakovaraa. toiset kutsuvat sitä joululahjarahaksi. Tässä ei ole kyse miljardeista, vaan pienistä lisäyksistä. Kyseessä on kehysten puitteissa tapahtuva budjetin täydennys, joka mahdollistaa kertaluonteiset panostukset. Eli sellaiset menot, jotka lankeavat vain kerran. Vaikkapa eläkkeitä tai lapsilisiä rahalla ei voi korottaa, koska korotus olisi jokavuotinen meno. Eikä rahakaan riittäisi. Tänä vuonna summa oli yhteensä viitisenkymmentä miljoonaa.

Joukossa on liikennehankkeita ja meiltä Kanta-Hämeestä esimerkiksi Moreeni-Rastinkankaan HCT- palvelualueen suunnittelu, Sankolantie Hämeenlinnassa, Kalliontie Hausjärvellä, ja Lopen Launisten-Riihimäen kevyenliikenteen väylä saavat rahoitusta. Päijät-Hämeessä Asikkalan Viitailantien, Holman liittymän suunnittelu Lahdessa ja  Eteläisen Päijänteen laivaväylän jatkaminen Lehmonkärjen vierassatamaan saivat jakovararahaa yhteensä 1.850.000 euroa.

Omassa jaostossani panostimme jakovararahaa väkivaltatyöhön, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyyn ja uhrien auttamiseen. Turvakotien esteettömyyteen ja Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon, sukuelinten silpomisen ehkäisyyn, naisten linjaan ja ihmiskaupan uhrien apuun.

Ruokajakelu sai lisämiljoonan. Lisäys on perusteltu, koska avustusruuan tarve on kasvanut huomattavasti ja avustustyötä tekevien jakelijoiden energiakustannukset. Osaamiskeskukset saivat puoli miljoonaa lisäresurssia ja hoitotyön hyvän hoidon suositusmalleja tekevä Hotus 200.000. Ihmisoikeusliitto ja rauhantyö saivat lisäpanostusta. On tärkeää muistaa sodan varjossa, että sodat loppuvat lopulta rakentamalla rauhaa.