Miten osaa olla vanha, kun on vastikään oppinut olemaan nuori? Tätä pohdiskeli kirjailija Eeva Kilpi. Totta, vuodet juoksevat.
Sanotaan, että kun ihminen on kahdenkymmenen, hän tietää kaiken. Ollessaan kuudenkymmenen hän toivoo, että olisi jotain, mitä hän todella tietäisi. Elämän muutoksessa meidän kaikkien tulee oppia uutta koko ajan.
Elämme terveellisemmin ja terveydenhoito kehittyy koko ajan. Sairauksia ja niiden parannuskeinoja tutkitaan paljon. Lääkkeet kehittyvät ja kallistuvat.
Edistyksen keskellä olemme panostaneet liian vähän elämän laadun parantamiseen.
Koska elämme kauemmin, saamiemme lisävuosien tulisi olla laatuaikaa. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään hoivan puutteita.
Elämäänsä tyytyväisiä iäkkäitä yhdistää joukko toimintatapoja ja asenteita. Moniin näistä asioista voi itse tietoisesti vaikuttaa. Esimerkiksi leikillisyys, toivo ja aloitteellisuus, myönteinen suhtautuminen, iän myötä tulevien vaivojen sietäminen, sosiaalisuus, avoimuus uudelle, muista välittäminen ja heidän auttamisensa sekä halu antaa anteeksi ja olla kiitollinen.
Mielen hyvinvoinnille on tärkeää elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen.
Nämä suhtautumistavat synnyttävät elämäniloa, joka saa ihmisen voimaan hyvin.
Mielen hyvinvoinnille on tärkeää elämän tarkoituksellisuuden havaitseminen.
Huomio voi olla lyhytaikaisissa onnen hetkissä ja kestävämmissä, syvää tyydytystä tuovissa elämään suhtautumisen tavoissa.
Kannattaa olla itsellensä armollinen, ei murehtia sitä, että jotain jäi ehkä tekemättä, vaan hyväksyä itsensä ja hyväksyä myös menneisyytensä.
Jokainen meistä haluaa elää mahdollisimman terveen elämän, siksi meidän täytyy edistää tervettä ikääntymistä. Haasteemme on terveydenhoidon riittävyyden ja laadun takaaminen ikäihmisten määrän kasvaessa.
Ennaltaehkäisy lisää terveitä elinvuosia. Se on myös talousviisasta, koska se pidentää työkykyisyyttä, mikä osaltaan vahvistaa taloutta, mikä puolestaan lisää hyvinvointia.
On tärkeä varmistaa, että palvelut vastaavat iäkkäiden asukkaiden tarpeisiin ja ovat helposti käytettävissä tukien ikäihmisten mahdollisimman itsenäistä ja mielekästä elämää.
Se miten bussit kulkevat, onko kävelyreiteillä tuoleja, joilla voi huilata, kuinka hyvin lumet luodaan teiltä ja jalankulun väyliltä ei ole yhdentekevää. Niillä myös säästetään terveydenhuollon kuluja.
Ennaltaehkäisy ei aina riitä, hoitoon on päästävä, kun apua tarvitsee.
Onnistuimme OmaHämeessä ehkäisemään maan hallituksen suunnitelman heikentää hoitotakuuta kolmeen kuukauteen. Asiasta jouduttiin äänestämään, mutta onneksi aluevaltuuston enemmistö ymmärsi, että ei ole viisasta irtisanoa 8 prosenttia lääkäreistä tai 3 prosenttia hoitajista. Tarvitsemme heistä jokaista.
Tavoitteena on oltava pysyvä ratkaisu viikon hoitoon pääsystä kiireettömässä hoidossa perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa kolme kuukautta.
Perusterveydenhuollossa tarvitaan omalääkäri- ja omahoitajamalli. Kun ihmistä hoitaa sama työparina työskentelevä lääkäri ja hoitaja sekä tarvittaessa muut tiimiin kuuluvat ammattilaiset, hoidon laatu ja asiakastyytyväisyys paranevat ja kustannukset vähenevät.
(Julkaistu Hämeen Sanomissa 17.1.2025)