Tarja Filatov: Leikkuri iskee toimeentulotukeen - leikataan köyhistä köyhimmiltä

Toimeentulotuesta voidaan jatkossa leikata puolet pois. Nykyisin toimeentulotuen perusosa on yksin asuvalle on 593,55 euroa kuukaudessa. Perusosa on tarkoitettu elämän välttämättömin asioihin ruokaan ja vaatteisiin. Jos henkilö ei hae kokoaikatyötä ja ensisijaista etuutta, esimerkiksi työmarkkinatukea, niin jatkossa tuesta voidaan leikata puolet pois. 

Tuen leikkauksella tavoitellaan yli 70 miljoonan euron säästöä. Tämä on leikkaus köyhistä köyhimmiltä. Säästötavoitteeseen pääsemiseksi toimeentulotuen perusosan tasoa myös leikattaisiin yksin asuvilta tai vanhempiensa luona asuvilta täysi-ikäisiltä kolme prosenttia. Kaikilta muilta leikkaus olisi kaksi prosenttia.

Sinänsä on oikein, että kannustetaan työnhakuun, mutta sitten tulee se kuuluisa mutta.

Kaikki eivät kykene kokopäivätyöhön, koska Suomessa terveydelliset esteet ovat poikkeuksellisen suuria työnsaannin esteitä. 

Kaikki eivät aina ymmärrä, mitä velvoitteita heille asetetaan. Oikeuksien ja velvollisuuksien vyyhti on monimutkainen.

Kaikki eivät aika elämän kriisien keskellä jaksa. Sosiaaliturvan pitäisi auttaa ja kannustaa, kannatella elämän vaikeissa tilanteissa.

Surullisinta on se, että säästö otetaan osaksi talouden tasapainottamista, kun se ehdottomasti tarvittaisiin palvelun ja tuen rahoittamiseen.

Sosiaaliturvakomitean keskusteluissa yhteinen tavoite on, että toimeentulotuella olevien määrä vähenisi, mutta itse ajattelen, että keinojen pitäisi olla inhimillisemmät. 

Kannattaa muistaa, että huoli toimeentulosta lisää kongitiivista kuormitusta, joka taas vähentää niitä voimavaroja, joilla voisi päästä pois toimeentulotuelta.

Vaikka aurinko paistaa, olo on surullinen.

Tarja Filatov: Yleistuki uhka vai mahdollisuus?

Hallituksen tänään julkaisema yleistukiesitys on lopulta pieni askel, jossa yhdistetään työmarkkinatuki ja peruspäiväraha uudeksi yleistueksi.  

Edellisen kauden sosiaaliturvakomitea esitti eri etuuksien yhdistämistä ja liputti yhden hakemuksen mallia, joka olisi eri etuuksien kanssa painiville ihmisille helpompi kuin se, että päällekkäisiä etuuksia pitää hakea erikseen. Jos yhden hakemuksen malli saadaan toteutettua tässä yhteydessä, niin hyvä. 

Komitea linjasi yksimielisesti, että etuuksissa tarvitaan lapsikorotukset. Nämä leikattiin sosiaaliturvasta jo Orpon-Purran hallituskauden alussa. Eikä niitä nytkään valitettavasti palauteta yleistukeen. Päinvastoin uudessa tuessa huolettavien lasten vanhemman tuki alenee. 

Positiivista on, että ei lähdetty malliin, jossa samaan tukeen olisi kytketty asumistuki ja toimeentulotuki. Tämä siksi, että kotitalouskohtaisten ja henkilökohtaisten etuuksien yhdistäminen johtaisi melkoiseen sekamelskaan. 

Esityksessä peruspäivärahan työssäoloehdon täyttäneet ja turvan työllään ansainneet joutuvat työmarkkinatuessa olevan tarveharkinnan piiriin. Itse ajattelen, että jokaisella aikuisella pitäisi olla ”oma raha ja oma lupa”, jotta voi elää itsenäistä elämää.  

Jos työmarkkinatuella oleva henkilö asuu vanhempiensa kanssa samassa taloudessa eikä hän ole täyttänyt työssäoloehtoa ja vanhempien tulot ylittävät laissa säädetyn tulorajan, etuudesta leikataan 35 prosenttia. Nykyisin työmarkkinatuella olevan molempien vanhempien yhteenlaskettu tulo ei saa ylittää 1781 euroa kuukaudessa.  

Vanhempien tulorajaa uudistuksessa onneksi hieman nostetaan, mutta samalla poikkeukset, jotka ovat mahdollistaneet leikkurin lieventämisen, poistetaan. Ja leikkurin piiriin joutuvat jatkossa siis nykyistä peruspäivärahaa saavat. 

Yleistuen tarveharkinnassa sovellettaisiin samaa tulorajaa ja vähennysprosenttia kaikkiin eli puolison tai huollettavien lasten vaikutus näihin poistuisi, mikä on heikennys nykyisestä.  

Yhteensä noin 5000 työttömällä etuus pienentyy ja keskimäärin etuus pienenee 1166 euroa vuositasolla. Vastaavasti arviolta 2662 henkilöllä työttömyysetuus kasvaa ja keskimääräisen etuuden kasvun arvioidaan olevan 617 euroa vuodessa. Leikkaus on valtion tasolla reilut 4 miljoonaa euroa. 

Nuorten palveluvelvoitetta esityksessä tiukennetaan. Työttömyyden pitkittyessä työnhakijan tulee osallistua yleistuen saajan aktivointijaksolle. Aktivointijakson aikana yleistuen saajalle järjestetään kasvokkaiset työnhakukeskustelut ja hänen palvelutarpeensa arvioinnissa keskitytään erityisesti työttömyyden pitkittymisen syihin.  

Palvelutarjonnan lisäämistä pidän positiivisena asiana. Mutta mietin, että mistä rahat palvelun lisäämiseen otetaan. Työttömyys on noussut ja kuntien työllisyyspalveluiden rahoitus laskettiin noin kaksi prosenttiyksikköä matalamman työttömyyden oloihin viime eduskuntakauden lopulla. Summaa ei ole korotettu, vaikka työttömyys on noussut voimakkaasti. Nyt kuntiin kohdistuu lisäksi valtionosuusleikkauksia. 

Kylmän hien niskaan nostaa sen sijaan tulossa oleva työttömyysturvan karenssiuudistuksen ja toimeentulotukiuudistuksen lopputulema.

Tarja Filatov: Eduskunta päättää pelisäännöt, mutta algoritmit miten peliä pelataan

Ystäväni kysyi minulta kummalla on enemmän vaikutusvaltaa algoritmeilla vai eduskunnalla. Ajattelin, että valta on aika erilaista.

Eduskunta säätää lait, hyväksyy budjetin ja päättää hallituksen luottamuksesta. Demokratian periaatteiden mukaan se on kansan ylin valtaa käyttävä elin.

Algoritmeilla taas on paljon käytännön vaikutusvaltaa. Algoritmi on kuin ruokaresepti, yksityiskohtainen kuvaus tai ohje, jota seuraamalla tehtävä, prosessi tai ongelmanratkaisu suoritetaan, aivoruokaa valmistetaan. 

Algoritmit määrittävät, mitkä aiheet nousevat näkyviin ja mitkä jäävät pimentoon. Tämä vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin käyttäytymiseen. Tämä tietenkin vaikuttaa yhtenä tekijänä siihen, millaisia politiikkoja valitaan eduskuntaan.

Algoritmit suosivat usein provosoivaa sisältöä, koska se tuottaa enemmän klikkauksia. Sananvapaus uhkaa kaventua hiljaa, jos asiantuntijoiden ja vähemmistöjen puhe jää näkymättömäksi.

Puhumme kuplaantumisesta ja se johtuu juuri siitä, että algoritmit tarjoavat sinulle lisää sitä mitä olet katsonut. Moni meistä on kokenut hätkähdyttäviä hetkiä, kun koneen aukaistessa saa eteensä, jotain josta on juuri puhunut tai jota on tutkinut. 

Itselläni on pari tällaista mieleenpainuvaa hetkeä. Suunnittelimme puolisoni kanssa matkaa Puolaan Varsovaan. En ollut tutkinut asiaa netissä yhtään, koska mieheni hoiti matkajärjestelyjä. En ollut edes googlaillut nähtävyyksiä. Puhuimme matkasta keskenämme ja avasin koneen. Menin tutulle sivulle, jota olin käyttänyt lukuisia kertoja ja yllätys yllätys: sivusto oli tällä kertaa Puolan kielellä. Piti oikein googlekääntäjällä tarkistaa, että kieli todella oli puola. Kyllä se oli.

Toinen hauska tilanne oli, kun aluehallituksen ryhmäkokouksessa avasin pädin mennäkseni kokouksen asiakirjoihin. Koneen etusivulla on aina koneen valitsema kuva ja jos sitä klikkaa, niin pääsee kuvagalleriaan, jonka kone on valinnut. Tällä kertaa kuvassa oli viereeni istunut kollega ja hän oli kaikissa gallerian kuvissa. Niin se isoveli valvoo.

Moni on varmasti kokenut vielä spuukimpia tilanteita.

Eduskunta voi säätää lakeja, joilla algoritmien käyttöä ohjataan. Esimerkiksi EU-tasolla näin on tehty. Tekoälyasetus kieltää mm sen, että tekoälyä käytetään sen arvioimiseksi, miten todennäköisesti henkilö syyllistyy persoonallisuusominaisuuksiensa perusteella rikokseen. Tekoälyn käyttö tunteiden tunnistamiseen oppilaitoksissa tai työpaikoilla ja tekoälyn käyttö haitallisiin manipuloiviin sekä harhaanjohtaviin tarkoituksiin on kielletty.

Tekoälyasetus pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Sääntely keskittyy erityisesti haitallisiin tekoälyn käyttötapauksiin. Eli kyllä lainsäädännöllä voidaan päättää, mihin tekoälyä saa ja ei saa käyttää. Mutta sitten on se kuuluisa mutta.

Teknologian kehitys on nopeampaa kuin lainsäädäntö. Eikä algoritmien sielunelämään niin vain pääse tutkimaan, joten valvonta on hankalaa. Eduskunta eikä EU juurikaan pysty vaikuttamaan globaaleihin alustayhtiöihin, jotka algoritmeista päättävät.

Yhtä kaikki tekoäly vastasi kysymykseeni, että ”Kysymys on terävä - ja vastaus riippuu kontekstista…Eduskunta päättää pelisäännöt, mutta algoritmit voivat nykyisin pitkälti määrittää, miten peliä pelataan – ja kuka voittaa. Kysymys kuuluukin: ohjaako eduskunta algoritmeja, vai algoritmit eduskunnan toimintaa ja vaalituloksia?”

Tähänkin asiaan pätee vanha viisaus. Hyvä renki, mutta huono isäntä.

Tarja Filatov: Mihin mä kotoani menisin? - Lisää kotiapua, ei vähemmän!

Suomessa on pitkään pyritty tukemaan ikäihmisten kotona asumista mahdollisimman pitkään. Se, että kotiin saa riittävän tuen, on oikea ja inhimillinen linja. 

Koti ei saa kuitenkaan muuttua pelon paikaksi. Ympärivuorokautiseen hoivaan on päästävä silloin, kun sen tarve on. Nyt ei aina pääse.

Talouden leikkaukset hyvinvointialueille uhkaavat muuttaa hyvän ajatuksen monsteriksi, jos hallituksen suunnitelma vanhusten kotihoidon leikkauksesta toteutuu.  

Leikkauksen taustalla on ajatus hyödyntää enemmän teknologiaa. Tämä sama tavoite on ollut olemassa jo pitkään. Ei se ole mikään taikanappi säästöille.

Ikäihmisten kotihoitoon on tullut turvanappeja, sähköisiä avaimia, pädejä hoivan kirjaamisiin, lääkerobotteja jne. 

Jo nyt hyvinvointialueilla on leikkausten vuoksi suunniteltu etäpäivätoimintaa ikäihmisille. Teknologiaa etsitään ilman leikkauksiakin avuksi, jopa liian nopeasti ja liian pitkälle menevästi. Kannattaa muistaa, että vanhusten kotihoivassa on aiempaa huonokuntoisempia ihmisiä. Myös se, että vanhustenhoivasta leikattiin aiemmin tällä vaalikaudella jo 45 miljoonaa. 

Jos uusi leikkaus toteutuu, onko seuraava vaihe mummojen etäsuihkut ja pappojen etäruokailu? 

Konkretisoidaan vanhusten hoivan lisäleikkausta. Mitä se arjessa tarkoittaa? 16 miljoonaa tarkoittaa noin 350 kotihoidon työntekijää. Tämä määrä työntekijöitä tekee vuodessa noin 800 000 kotihoidon käyntiä. Tuhat vanhusta menettäisi kaksi kotihoidon käyntiä päivittäin. 

Isoja numeroita on helppo heitellä, mutta kun ne purkaa arjen teoiksi, nähdään leikkausten todelliset kasvot. Kyse ei ole teknologian hyödyntämisestä, sitä on tehtävä koko ajan, jotta pärjätään ilman leikkauksiakin. 

Leikkaukset päinvastoin vaikeuttavat uuden teknologian hyödyntämistä, koska rahaa niihin investoimiseen tarvitaan. Teknologian hyödyntämisessä fokus pitää olla kotihoitajien työn tukemisessa, jotta ikäihmiset saavat ihmisen antamaa apua. 

Lisäksi sosiaali- ja terveysministerin käsilaukusta löytyy 100 miljoonan salainen valmistelulista, jonka sisällöstä on tullut julki se, että heikennyksiä on tulossa sosiaalihuoltolain 14 pykälän palveluihin, esimerkiksi palveluasumiseen, omaishoidon tukeen, ikääntyneiden kotipalveluihin ja kuljetuspalveluihin. 

En edes uskalla kuvitella, mitä  100 miljoonan lisäleikkaus tarkoittaisi haavoittuvien ihmisten arjessa.

Tarja Filatov: Maailma on toinen - Turvataan Suomi, Ukraina ja Eurooppa yhdessä

Olen onnellinen ihminen. Olen saanut syntyä rauhan Suomeen. Äitini menetti isänsä sodassa, Suomen puolustamiselle ollessaan pieni. Isäni isä soti ja turvasi Suomen itsenäisyyttä. Sota on ollut ikäpolvelleni historiaa, kaukaisia taisteluita, jotain joka ei tule lähelle.

Kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä pysyvästi ja rikkonut julmasti kansainvälistä oikeutta. Venäjän hyökkäys satutti. Ukrainan hätä kosketti. Satuttaa ja koskettaa yhä.

Olin Euroopan neuvoston jäsen ja näin, kun ukrainalaisten kollegoiden lapset odottivat lehtereillä äitiensä käyttäessä puheenvuoroja täysistunnossa. Isät puuttuivat. He puhuivat etänä, koska miehet eivät voineet poistua maasta.

Sodan alusta on jo kolme vuotta. Oikeastaan kymmenen, koska silloin kaikki jo alkoi.

Nyt, jos koskaan tarvitaan vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan unionia. Rauhan unionia.

Nyt jos koskaan Ukrainan tukemista on jatkettava ja vahvistettava EU-tasolla. 

Nyt jos koskaan Venäjä-pakotteiden on pysyttävä voimassa ja jäädytettyjä venäläisvaroja on käytettävä Ukrainan hyväksi. 

Rauhanneuvotteluissa Ukrainan on oltava mukana, sillä sen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on loukattu. EU:n on toimittava yhtenäisesti, koska kyse on koko Euroopan turvallisuudesta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. EU on meille keskeinen taloudellinen ja poliittinen viitekehys. Se on turvallisuusyhteistyön areena. Demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on EU:n keskeinen tehtävä.

Yhdysvaltain presidentin vaalia seurattiin Suomessa tarkkaan. Vaalien jälkeistä aikaa on seurattu vielä tarkempaan. Itsestäni on tuntunut, että aloitan aamukahvini Trumpin lausuntojen seurassa. Enkä ollenkaan rauhallisella tai hyvillä mielin. Päinvastoin. 

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi muutti maan Ukraina- ja Venäjä-linjaa. Huolestuttavia muutoksia. Kovia sanoja ja päätöksiä. Myös peruutuksia. Muutos korostaa Euroopan tarvetta ottaa entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Varmistaa turvallinen tulevaisuus itse. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu vahvaan kansalliseen puolustukseen. On perustunut koko sen ajan, kun monet muut Euroopan valtiot laskivat suojauksiaan. Se perustuu NATO-jäsenyyteen sekä kahden- ja monenväliseen puolustusyhteistyöhön. 

Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta kokonaisturvallisuuden näkökulma on entistä tärkeämpi. 

Turvallisuutta on tarkasteltava laajasti. Perinteisen puolustuksen lisäksi kyberuhkat, hybridivaikuttaminen, disinformaatio, terveysturvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja taloudellinen vakaus ovat keskeisiä haasteita. Suomella on erityisosaamista kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. Voimme tuoda tätä asiantuntemusta EU:n käyttöön.

Aina on ollut sotapropagandaa. Opiskeluaikana tein aiheesta jopa seminaarityön. Totuus kuolee herkästi taisteluiden lomassa. Mutta kansalaisina meidän on oltava Suomessa tarkkana, koska vaikuttamisen keinot ovat moninaistuneet. Nettimaailman pyrkimys päästä päämme sisälle ja vaikuttaa meihin on vahva. 

Tänään uutisissa kerrottiin propagandasivustosta, joka  pyrkii levittämään Kremlin propagandaa tavalla, jota ei ihan heti huomaa. Sivuston tarkoitus on syöttää tekaistuja väitteitä ja propagandaa länsimaisille tekoälymalleille, jolloin tekoälybotit toistavat näitä väitteitä omissa teksteissään. Eli kannattaa pohtia, kuka kuiskaa ChatGPTlle, jos se kertoo outoja.

Yhteiskunnan eheys on hyvinvointivaltion perusta. Se on pidettävä vahvana, jotta voimme torjua ulkopuolelta tulevaa vihamielistä vaikuttamista. Sisäpoliittisissa kysymyksissä on ja pitääkin olla näkemyseroja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on perinteisesti vallinnut laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Tätä yhteyttä on vaalittava jatkossa. Se tekee meistä vahvemman. 

Samalla on pidettävä huolta ihmisten hyvinvoinnista. Demokratiaa on puolustettava ääriliikkeiden ja disinformaation uhilta ja syrjinnän torjumiseen on kehitettävä entistä tehokkaampia keinoja. 

Täytyy muistaa, että suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita on sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Jos Suomessa vahvistuu "te ja me" -ajattelu, jossa ihmiset ja ryhmät asetetaan vastakkain, maamme muuttuu radikaalisti ja osin on jo muuttunut.  

Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta. Tämä vaatii päätöksiä, jotka vahvistavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan ja toisiinsa. On panostettava koulutukseen, työllisyyteen ja hyvinvointivaltion peruspalveluihin niin, että jokainen kokee olevansa osa yhteistä Suomea. 

Suomen vahvuus on ollut aina siinä, että olemme löytäneet ratkaisut yhdessä – ei vastakkain, vaan rinnakkain. Tätä yhteisyyttä on puolustettava, jotta Suomi säilyy tasa-arvoisena ja turvallisena maana kaikille. 

Euroopan turvallisuus, vakaus ja hyvinvointi vaativat päättäväisiä toimia. Suomen ja EU:n on yhdessä pidettävä huolta siitä, että demokraattiset arvot, oikeusvaltio ja kansalaisten turvallisuus säilyvät vahvoina. Ja että Ukrainaan saadaan oikeudenmukainen rauha.

Eduskunta keskustelee tänään turvallisuudesta ja hallituksen EU-politiikasta.

Tarja Filatov: Pidä huolta muksusta mummoon - Sukupolvibarometrin viesti kannattaa ottaa vakavasti

Tuore sukupolvibarometri kertoo, että yli 75-vuotiaat kokevat osattomuutta demokraattisessa vaikuttamisessa. Ei mikään ihme, koska ikääntymiseen liittyvä julkinen puhe on liian usein ongelmakeskeistä tai ylistämällä alistamista.

Osallisuus on äänestämistä ja vaikuttamista päätöksentekoon sekä aktiivista osallistuvaa elämää ja toisten kohtaamista.

Keski-Suomen kokoomusnuoret jopa esittävät vaaleissa äänestämiselle ja ehdolle asettumiselle 80 vuoden yläikärajaa. He perustelevat ehdotusta sillä, että äänestämiselle on asetettu alaikäraja, joka huomioi ihmisen kyvyn päätöksentekoon ja valveutuneisuuteen. Ikäihmisille tulisi järjestää ”lastenvaalien” kaltaisia leikkivaaleja. 

Nuorten kuuluu olla radikaaleja, mutta ehdotus kertoo kyllä todellisesta demokratiasta vieraantumisesta ja kuplaantumisesta oman ikäluokan tarpeisiin. Onneksi emopuolue tyrmäsi esityksen.

Vain 19 prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista arvioi ikäistensä olevan riittävästi edustettuna demokratiassa ja poliittisessa vaikuttamisessa. Lukema on alhainen 25–34-vuotiaissa (27 %). Yli 75-vuotiaat kokevat keskimääräistä useammin jäävänsä paitsioon demokraattisessa vaikuttamisessa. Heistä noin kolmannes (35 %) arvioi ikäryhmänsä edustuksen riittäväksi.

Hyvään ikääntymiseen kuuluu tunne osallisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa. Sama koskee hyvää nuoruutta.‍

Yhteiskunnan toiminnot ja palvelut ovat voimakkaasti eriytyneitä ihmisten iän mukaan. Meillä on hurjan monia erilaisia ikärajoja oikeuksien ja palvelujen suhteen.‍

Miina Sillanpää -säätiön sukupolvibarometrin mukaan halua eri sukupolvien kohtaamiseen on kaikilla ikäryhmillä. Kohtaamiset lisäisivät keskinäistä ymmärrystä ja vahvistaisivat osallisuutta.  

Ihmiset elävät pidempään ja se edellyttää lisää foorumeita, joissa eri-ikäiset ihmiset voivat osallistua ja kohdata toisiaan. Meillä on hyviä esimerkkejä järjestön kohtaamiskonsepteista. Kun olin Reumaliiton valtuuston puheenjohtaja, meillä oli hanke, jossa lapsenlapset opettivat isovanhempiaan netin ja somen käyttöön. 

Ikä ei ole este nettimaailmassa osallistumiselle, jos ihminen itse on innokas oppimaan. Oma isäni, kohta 90-vuotias, järjesti hauskan yllätyksen. Hän soitti enkä vastannut, jätti viestin, että soita heti, kun pystyt. Huolestuin, koska viesti oli epätavanomainen. Riensin soittamaan ja puhelimeen vastasi perusrauhallinen isäni. ”Ei mitään hätää, homma hoitui jo. Yritin kuoria granaattiomenaa, mutta en oikein tiennyt miten. Löysin Youtubesta ohjeet.”

Hyvinvointialueilla ja kunnilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa sukupolvien kohtaamisiin. Esimerkiksi päivä- ja vanhusten hoivakoteja voitaisiin kaavoittaa nykyistä enemmän lähelle toisiaan, jopa samojen seinien sisään. Läksymummot, satusedät ja nettipapat kohtaisivat nuoria arjessaan ja nuoret voisivat sekä oppia, että opettaa. 

Sukupolvibarometrin mukaan yli puolella eläkeiässä kärkeen nousevat elämästä nauttiminen  ja se, että on aikaa harrastuksille ja mielekkäälle tekemiselle. Reilu kolmannes suomalaisista ajattelee antoisaa aikaa läheisten kanssa. Monen mielessä on huolia. Puolet suomalaisista pelkää toimintakyvyn heikkenemistä ja itsemääräämisoikeuden menettämistä.

Suomalaisten enemmistö ei usko, että saa riittävää hoitoa ikääntyneenä. Viesti on vakava erityisesti 25–55-vuotiailta: heistä noin kaksi kolmesta ei usko hoidon riittävyyteen. Sen sijaan yli 65-vuotiaissa ja erityisesti yli 75-vuotiaissa hoidon riittävyyttä epäileviä on keskimääräistä vähemmän.

Suomalainen yhteiskunta perustuu sukupolvisolidaarisuuteen. Jos tämä usko murtuu, kuten selvästi on nähtävissä, esimerkiksi eläkejärjestelmämme vaarantuu. Maksuhalukkuus vähenee niin veroissa kuin eläkemaksuissakin. Siksi sukupolvien välisen ketjun arvoa on varjeltava ja lisättävä ymmärrystä eri-ikäisten ihmisten toiveista ja tarpeista.

Tarja Filatov: Ehdolla taaperon kasvattajaksi

En pelkää pahoja paikkoja. Siksi päätin lähteä ehdokkaaksi aluevaaleihin. 

OmaHäme on taaperoikäinen. Ei ole yhdentekevää, millainen joukko siitä pitää huolta. 

Täysin vapailla markkinoilla ei ole kärsivällisyyttä kasvattaa kokonaista puuta eikä ehjää ihmistä. Ehjän ihmisen rakentamiseen tarvitaan mm. toimivaa hyvinvointialuetta. 

Minusta on ollut etuoikeutettua olla mukana kehittämässä uutta. Päätökset eivät ole olleet helppoja. Kokoukset pitkiä ja esityslistat paksuja. Säästöt ja leikkaukset ovat olleet päätöksenteossa tiukasti läsnä, mutta uuttakin on onnistuttu luomaan. 

Säästöjen rinnalla on kehitetty liikkuvia palveluja. Seinät eivät yksin tuota palvelua, vaan alueen osaavat ammattilaiset. Siksi kotisairaala, GerBiili ja Suukko ovat esimerkkejä siitä, että aina ihmisen ei tarvitse mennä vuoren luo, vaan vuori voi tulla ihmisen luo.  

Moni sanoo, että aluevaltuustossa ei voi päättää mistään. Kyllä voi! 

Esimerkiksi OmaHämeessä jouduimme äänestämään siitä, vähennetäänkö lääkäreitä 8 prosenttia ja hoitajia 3 prosenttia. Tämä siksi, koska Orpon-Purran hallitus heikensi hoitotakuuta ja otti rahat pois alueilta. 

Esitin demariryhmän puolesta aluehallituksessa, että leikkaus perutaan ja että säästöä etsitään muualta. Esitys meni onneksi läpi. Silloin kun resurssit ovat niukat, on erityisen tärkeää, että ne kohdennetaan reilusti ja talousviisaasti. 

Sosialidemokraateille on tärkeää perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn nopeuttaminen. Kukaan ei parane jonossa, vaan vaivat pahenevat ja niiden hoito tulee kalliimmaksi.  Perusterveydenhuollon vahvistaminen on uudistuksen ydintä.

Vanhuspalveluissa on tärkeää parantaa kotiin saatavia palveluita. Huolehtia siitä, että ympärivuorokautiseen hoivakotiin pääsee, kun kotona ei enää voi asua turvallisesti. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään ikääntymistä.

On pidettävä hyvää huolta työvoiman saatavuudesta,  koska jokainen ansaitsee laadukkaat palvelut. Ilman osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä ei palveluja saa.

Poliittisilla valinnoilla on suuri merkitys erityisesti niukan euron aikana. Kaikkea mitä haluaisi ei voi parantaa, koska akuankkaraha ei kelpaa maksuvälineeksi. 

Kaikkea, mitä hallitus haluaa leikata, ei tarvitse hyväksyä, koska viiden euron suutari voi tehdä kymmenen euron vahingon. Säästökohteet on syytä valita huolella. Lyhytnäköinen säästö kasvattaa kustannuksia tulevaisuudessa. 

Tänään jätetään ehdokaslistat kunta- ja aluevaaleihin. Minun allekirjoitukseni on präntätty aluevaalien ehdokaskuponkiin. 

En ole ehdolla kuntavaaleissa, koska kolme päätöksenteon tasoa on itselleni liikaa. 

Hämeenlinnan demarit jätti täyden listan ehdokkaita kaupunginvaltuustoon ja Hämeen piirin demarit samoin täyden listan ehdokkaita OmaHämeen valtuustoon. Ehdokkaita löytyy moneen makuun.

Tarja Filatov: ”Uusi ei synny umpiossa”

Jo muinaiset luolaihmiset koristelivat taiteella kotejaan. Silloin hengissä pysymisen tarve oli suuri ja vaati ponnisteluja. Olisi luullut, ettei taiteen harrastamiselle olisi ollut aikaa, mutta tarinoiden kertomisen tarve on ollut ilmeisen suuri jo varhain.

Kulttuurilla ja taiteella on itseisarvo. Kulttuurilla ja luovuudella on iso merkitys ihmisten hyvinvoinnin, Suomen elinvoiman, jopa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kannalta. 

Kulttuuripoliittisen selonteon visio lähtee siitä, että selonteon 2040-luvulla taide ja kulttuuri ovat Suomea vahvistava ja yhdistävä voima, joka inspiroi rakentamaan kestävämpää, elinvoimaisempaa ja inhimillisempää tulevaisuutta. 

Onnistuneen kulttuuripolitiikan seurauksena ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat laaja-alaista sivistystä, hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa yhteistyössä muiden politiikan alojen kanssa. Kerrassaan hieno tavoite!

Hallitus vie kuitenkin kulttuuripolitiikkaa väärään suuntaan. 

Kulttuurista halutaan jokaisen oikeus, mutta riskinä on, että kulttuurialan tuen leikkaukset ja ALV:n korotus nostavat lippujen hintaa ja vie kulttuuria ja taidetta kauemmas pienituloisista ihmisistä.

Kulttuurileikkaukset heikentävät kulttuurin alueellista saatavuutta ja saavutettavuutta. 

Jos museo joutuu luopumaan lasten työpajoista, tai maakuntakeskuksen teatterit supistavat ohjelmistoaan yleisö supistuu.

Valtionosuutta saavien teattereiden leikkaukset ovat jopa yli 10 % viime vuodesta. Leikkaukset osuvat erityisesti maakuntateattereihin sekä helsinkiläisiin puheteattereihin. 

Monet teatterit ovat aloittaneet muutosneuvotteluita ja joutuvat irtisanomaan taiteen tekijöitä.

Onneksi sentään lastenteatterit, tanssi- ja sirkustoimijat sekä kiertueteatterit on suojattu suuremmilta leikkauksilta.

Tämän ohella tulevaisuuden taivaalla on mustia pilviä. Mihin ja kuinka suurina iskevät ensi vuoden leikkaukset? Teattereissa yhden miljoonan leikkaus tarkoittaa 40 henkilötyövuoden vähennystä. Koska työsuhteet ovat lyhyitä käytännössä puhutaan 100 hengestä. 

Ristiriita sinänsä hyvän selonteon ja leikkausten kohdentamisen välillä on suuri. Ja se surettaa. 

Nyt olisi tärkeää luopua tulevista leikkauksista. Netflix ei tuo Imatralle suomalaista kulttuuria. Max ei turvaa Kainuussa suomalaista kulttuuria. Jos rakenteet murtuvat, niitä on vaikea saada takaisin.

Suomi kaipaa kipeästi uudistumista teatterikorkeakoulun professori Elina Knihtilä on sanonut viisaasti, että uusi ei kasva umpiossa.

Kulttuuri rikkoo rajoja, yhdistää yllättäviä asioita, luo oivalluksille pohjaa. Juuri nyt tarvitsemme tätä, jotta osaamme luoda uutta.

Tarja Filatov: Nyt PAMahti - Pienipalkkainen ala ansaitsee korotuksen

Palkan pitää riittää ruokaan ja asumiseen.

Ruokakauppojen lakko alkaa keskiviikkona. Lakko ei koskaan ole toivottu asia. Siihen ei lähdetä kevyin perustein. Edessä on kolmen vuorokauden lakko.

On varsin ymmärrettävää, että työssäkäyvät ihmiset haluavat pitää kiinni siitä, että raha riittää ruokaan ja asumiseen ja vielä vähän vapaa-aikaankin.  Duunari on palkkansa ansainnut. 

Kaupan alalla monen toimeentulo on heikentynyt, koska työttömyysturvan ja asumistuen heikennykset osuvat vajaata työaikaa tekeviin kipeästi ja samoin pienituloisiin. 

Kaupassa tehdään paljon vastentahtoista osa-aikatyötä. Työttömyysturvan suojaosan poistaminen ja sovitellun päivärahan leikkaukset sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston leikkaus tiputtaa ihmisiä köyhyyteen, vaikka he tekevät työtä.  

Ihmisten ansioista suurin osa menee asumiseen ja ruokaan. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ruuan hinta on noussut kahdessa vuodessa noin  yhdeksän prosenttia. Hintojen nousun huippu oli 2023 helmikuussa, jolloin nousua oli jopa 16 prosenttia. 

Ei siis ole mikään ihme, että myyjät, tarjoilijat, siivoojat, kokit, kiinteistöhoitajat ja muut yksityisellä palvelualalla työskentelevät ovat valmiita lakkoon saadakseen kohtuullisen palkankorotuksen. 

Palvelualoilla voidaan hyötyä uudesta teknologiasta ja tekoälystä paljon enemmän ja saada näin tuottavuus hyötyä, kunhan mahdollisuuksia ollaan valmiita käyttämään.  

Työn pilkkominen ei edistä kestävää kasvua. Se tuhlaa ihmistä ja aiheuttaa työssäkäyvien köyhyyttä. 

Kansainväliset sopimukset lähtevät siitä, että työelämän lait ja lakko-oikeus on olemassa, jotta ne suojelevat heikompaa osapuolta ja yhteiskunnan valtatasapainoa. 

Vahva yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus sekä toimivat neuvottelukäytännöt varmistavat sen, että työnantajat ja työntekijät ovat yhdenvertaisia neuvotteluissa. 

Näin neuvottelujen lopputulos on mahdollisimman oikeudenmukainen. Kun tasapaino varmistetaan, voidaan välttää kalliita ja repiviä työriitoja.

Lakko-oikeus on yhdeksi tärkeimmistä keinoista, joilla työntekijät ja heidän järjestönsä voivat laillisesti edistää ja puolustaa taloudellisia ja sosiaalisia etujaan.

Tarja Filatov: Tarvitaan rohkeita ihmisiä

Tulevissa vaaleissa on kyse Suomen suunnasta. Ihmisistä 2/3 on sitä mieltä, että Suomi menee väärään suuntaan. Niin minustakin.

Alue- ja kuntavaaleissa voimme yhdessä näyttää, että suuntaa pitää muuttaa. SDP julkaisi vaalitavoitteensa tänään lauantaina.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle vauvasta vaariin ja muksusta mummoon!

Me haluamme yhteiskunnan, joka on reilu kaikille. Oikeudenmukaisen yhteiskunnan, jossa kenenkään taakka ei kasva liian suureksi kantaa. 

Me haluamme, että hyvinvointivaltion perusta säilyy vahvana. Politiikassa on aina kyse arvovalinnoista. 

Me haluamme, että hyvinvointialueilla pääsee kiireettömään hoitoon kahdessa viikossa. 

Nopea hoitoon pääsy on inhimillisesti oikein ja se on talousviisasta. Pahetessaan vaivat ja sairaudet tulevat kalliimmiksi hoitaa. 

Ihmisen ei tarvitse tietää onko hän perusterve vai erikoissairas.  Riittää kun apua saa tarvitessaan. 

Koko hyvinvointialueuudistuksen idea on se, että vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. Inhimillisistä ja taloudellisista syistä. 

Haluamme, että kahden viikon sääntö koskee myös mielenterveyttä.  Mielenterveys on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen terveys. 

Omppu ja lenkki auttavat hyvinvointiin, mutta mielen järkkyessä ne eivät riitä. On päästävä ammattilaisen avun piiriin.

Haluamme luoda omalääkäri ja omahoitajamallin, koska tutussa ympäristössä ihmistä on helpompi hoitaa. Kun lääkäri ja hoitaja tuntevat potilaan historian, lääkärillä ei mene aikaa perehtymiseen eikä potilaan tarvitse aina aloitta kertomaan asioita alusta. 

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa. 

Haluamme pitää huolta osaamisesta ja opetuksesta kaupungeissa ja kunnissa. 

Me haluamme panostaa lapsiin ja nuoriin ja vahvistaa oppimistuloksia. Haluamme huolehtia, että ryhmäkoot kouluissa on riittävän pienet. 

Me haluamme, että koulu on rauhallinen ja turvallinen paikka oppia ja opettaa. Tarvitsemme älylaitteiden käytölle selvät säännöt ja opettajille keinot puuttua häiriötilanteisiin. 

Työllisyys on kaiken avain. Me haluamme vahvistaa työttömäksi joutuvien palvelua, jotta ihmiset pääsevät mahdollisimman pian takaisin työhön. 

Tässä kunnilla on aiempaa suurempi rooli. Vaikeimman työttömyyden katkaisemiseksi tarvitaan kuntien ja hyvinvointialueiden kiinteää yhteistyötä, koska monella työhön pääsyn esteenä on terveydellisiä syitä.  

Me haluamme paljon ja me olemme valmiita tekemään vielä enemmän töitä, jotta saamme sanat muuttumaan teoiksi. 

Maailmaa voi muuttaa, tarvitaan vain rohkeita ihmisiä.