Tarja Filatov: Tangoon tarvitaan kaksi - työllisyydessäkin

Olen usein sanonut, että ladan hinnalla ei saa mersua. Ei edes työvoimapalveluissa.  Suomessa on asetettu itiukkoja velvotteita työttömille, mutta valtiovallan velvoitteet suhteessa työnhakijaan ovat olleet ohuempia resurssipulan vuoksi. Sujuvaan tangoon tarvitaan kuitenkin kaksi.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan työpaikkoja ja työvoimaa. Molempia. Työllisyys on noussut eikä työlle löydy aina osaavia tekijöitä. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys on yhä vaikea ongelma.

Meillä ei ole varaa siihen, että ihmiset syrjäytetään työstä. Siksi tarvitaan vaikuttavampia palveluita työnhakijoille. 

Tanskassa on saatu tutkitusti hyviä työllistymistuloksia säännöllisillä työttömien ja työvoimavirkailijoiden tapaamisilla sekä hyvällä palveluasenteella. Tähän pyritään pohjoismaisella työvoimapalvelumallilla, mutta työ on vielä kesken. Tämän osoitti Helsingin Sanomien selvitys, joka kertoi, että tapaamiset eivät ole vielä tavoitellulla tasolla.

Haasteellisesti työllistyvien palvelussa on oleellista räätälöinti sekä henkilökohtainen palvelu ja tuki. Palvelun fokus pitää olla ihmisen auttamisessa, ei pakottamisessa.

Työttömyyden hoidossa on tärkeä tunnistaa, kuljetaanko suoraan kohti työtä vai ensin kohti työkykyä. 

Työvoimapalveluiden vaikuttavuutta arvioidessa otetaan huomioon työllistymistulokset, mutta liian vähälle jää elämänhallintaan ja hyvinvointiin liittyvät tulokset. Meidän tulee mitata molempia. 

Tehdessäni vuosia sitten selvityshenkilönä raporttia välityömarkkinoista työministeriölle esitin, että tarvitsisimme työttömän ”rava-indeksin”.  Kyseessä olisi järjestelmä, joka  mittaisi nimen omaan elämänhallinnan, hyvinvoinnin toimintakykyvyn ja paranemista työvoimapalveluissa. Samalla näkisimme tuottaako palvelu sitä vaikuttavuutta, joka vie kohti työkuntoa.

Näitä palveluiden pehmeitä vaikutuksia ei tällä hetkellä seurata laajamittaisesti työvoimapalveluissa eikä niistä tuoteta systemaattisesti tietoa. Tämä olisi tärkeää korjata. 

Vaikeimman työttömyyden hoidossa moniammatillisuus on avain, koska työhön pääsyn esteitä on monia. Suomessa on poikkeuksellisen paljon työttömiä, joilla on ongelmia työllistyä terveydellisistä syistä. Rakennemuutos ja työelämän nopea muutos taas tuovat osaamishaasteita.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat siirtyneet kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Työvoimapalvelut ovat siirtymässä kuntien vastuulle. On välttämätöntä, että yhteys työvoimapalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä on saumaton.

Henkilökohtaisten kontaktien laatu ja palvelupolkujen rakentaminen on riippuvaista työvoimaneuvojien määrästä sekä palveluihin käytettävistä resursseista.

Oleellista on, että työnhakijaa ei jätetä yksin ja että palvelua vahvistetaan työttömyyden alussa. 

Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Myös työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi. 

Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, joilla on osaamista ja työkykyä, mutta ei riittävästi tarjolla oleviin töihin. Iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla voisivat työllistyä heille räätälöityihin töihin. Ilman kaikkien työpanosta 80 prosentin työllisyysaste ei ole mahdollinen.

Tarja Filatov: Turvallisuus, terveys ja toimeentulo kuuluvat jokaiselle

Jos joku olisi etukäteen sanonut, että tällä eduskuntakaudella tulee korona, syttyy sota Euroopassa, haemme Naton jäsenyyttä, kohtaamme energiakriisin ja inflaatio kiipeää kohti kymmentä prosenttia, olisin kuitannut, että dystopiaako maalailet. Mutta tätä aikaa me nyt elämme.

Joulun lahjatoiveissa korostui rauha. Jos rauhan voisi ostaa aineettomana lahjana, olisimme varmasti rikkoneet keräysennätyksiä. Ikävä kyllä rauhaa ei saa ostettua edes isolla rahalla. Vaikka rauha näyttäisi mahdottomalta, on tehtävä kaikkemme, jotta rauha voi toteuta.

Hyvän elämän eväitä ovat turvallisuus, terveys, työ, toimeentulo. Perusasioita. Vaikka Marinin hallitus on joutunut toimimaan kriisimoodilla lähes koko ajan, se on vahvistanut samalla perusasioita.

Koulutukseen on panostettu, koska se on investointi nuoriin ja Suomen tulevaisuuteen. Me emme pärjää massatuotannolla tai palkkoja polkemalla. Osaaminen on keino vahvistaa työn tuottavuutta ja siksi koulutuspanokset kaikilla tasoilla ovat välttämättömiä. Myös varhaiskasvatuksessa.

Työllisyys on ennätyslukemissa ja olisi vielä korkeammalla, jos työpaikat täyttyisivät nopeammin. Siksi mm. parempi työvoimasta huolehtiminen, pidempiin työuriin kannustaminen ja työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on välttämätöntä.

Kunnissa on herättävä ajoissa työvoimapalvelujen siirtoon. Tähän asti kunnat ovat tottuneet järjestämään vaikeimmin työllistyvien palveluita. Jatkossa on osattava yhdistää koulutus ja tehokas työnvälitys jopa kansainvälinen rekrytointi.

Työvoimapulan kiusatessa moni etsii raivoisasti työtä, mutta ei löydä, koska terveys tai jokin muu syy asettaa rajoitteita. Siksi terveyspolitiikka on kovaa työllisyyspolitiikkaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus astuu voimaan vaikeaan aikaan. Taustalla on koronan synnyttämä hoitovelka, yksityisten palvelujen ennen näkemättömät hintojen nousut ja niukkuus osaavasta työvoimasta.

On välttämätöntä, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä investointeja, jotka vahvistavat palveluja ja hillitsevät tulevaisuuden kustannuksia. Hätäinen keskittäminen ja leikkaaminen ei tuo ratkaisuja.

Vanhustenhoivassa on panostettu kotihoitoon ja vähennetty ympärivuorokautista laitoshoivaa. Uskon itsekin tähän peruslinjaan. Kukapa ei haluaisi asua omassa kodissaan. Mutta rajansa kaikella. Kotihoito ei aina ole niin edullista kuin ajattelemme.

Kotihoidossa olevat vanhukset käyttävät sairaalapalveluita enemmän kuin ympärivuorokautisessa hoivassa olevat ja nämä kustannukset unohdetaan usein laskuista.

Tarvitsemme läpinäkyviä kustannuksia ja enemmän tietoa kokonaisuuksista. Tähän uudet hyvinvointialueet antavat mahdollisuuden, mutta tieto ei synny itsestään: se on osattava kerätä ja sitä on käytettävä päätöksenteossa.

Menestys ei synny sillä, että voittaa aina ja kaikessa. Vaan sillä, että ei anna periksi. Suomen tuleva osuus ei ole synkkä. Meillä on kaikki mahdollisuudet voittajina kotikutoisista ja kansainvälisistä haasteista. Kunhan rohkenemme investoida oikeisiin asioihin.

(Julkaistu Itä-Hämeessä)

Panostusta osaamiseen, parempaan työvoimapalveluun ja osatyökykyisten työllisyyteen

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toteaa, että työhön tarvitaan 100 000 ihmistä lisää, jotta työllisyys nousee 75 prosenttiin.

- Tämä on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen.

Filatov puhui SAK:n Etelä-Suomen aktiivitapahtumassa Lahdessa lauantaina.

- Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan siitä, miten osatyökykyiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa ja palveluita sekä työmarkkinoita.

- Osatyökykyisten tai työkyvyttömien kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla riittää alentunutta työkykyä korjaamaan palkkatuki. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä. Tässä passiivista työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.

Filatovin mukaan lisäksi tarvitaan niin sanottuja välityömarkkinatöitä, joissa avustava työ voidaan räätälöidä työttömän työkyvyn mukaan ja joissa palkkatuella tukea työnantajaa työvoimakustannuksissa.

- Tuki voidaan räätälöidä työkyvyn aleneman mukaan. Avustavista työtehtävistä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti, jotta ne eivät syrjäytä markkinaehtoista työtä.

- Osatyökykyisille pitää räätälöidä töitä ja kehittää työllistämiseen kannustavia toimia. Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi. Suomessa on noin 30 000 työtöntä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla voisivat työllistyä heille räätälöityihin töihin.

Filatov korostaa, että pitää luoda voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisen yritysten malli.

- Ruotsissa tällaisille on jopa yrityshautomoita. Yhteiskunnallinen yritys on yhteisötalouden toimija, jonka päätavoite on omistajilleen tai osakkailleen tuotetun voiton sijaan sosiaalinen vaikuttaminen.

- Sosiaaliturvan uudistamisessa on tärkeää rakentaa malli, joka kannustaa työhön ja koulutukseen, poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisää osallisuutta. Turvan on oltava selkeä ja ennakoitavissa. Sen on kannettava ihmistä elämän riksitilanteissa.

Filatov sanoo, että sotu-uudistusta rakennettaessa on opittava sote-uudistuksen virheistä.

- Isoa reformia ei voi tehdä kerralla. Se on porrastettava toisiinsa sopiviin osiin. Kiireellisintä on uudistaa aikuiskoulutustukia, jotta osaamista voi täydentää koko työuran ajan. 

- Toinen nopeita toimia vaativa uudistus on työttömyysturva. Aktiivimallista on luovuttava ja uudistettava työttömän oikeudet ja velvollisuudet ymmärrettäväksi ja ennakoitavissa olevaksi kokonaisuudeksi, joka kannustaa kaikissa olosuhteissa työhön ja yrittäjyyteen tai koulutukseen sekä lyhyisiin työrupeamiin.