Tarja Filatov: Maailma on toinen - Turvataan Suomi, Ukraina ja Eurooppa yhdessä

Olen onnellinen ihminen. Olen saanut syntyä rauhan Suomeen. Äitini menetti isänsä sodassa, Suomen puolustamiselle ollessaan pieni. Isäni isä soti ja turvasi Suomen itsenäisyyttä. Sota on ollut ikäpolvelleni historiaa, kaukaisia taisteluita, jotain joka ei tule lähelle.

Kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä pysyvästi ja rikkonut julmasti kansainvälistä oikeutta. Venäjän hyökkäys satutti. Ukrainan hätä kosketti. Satuttaa ja koskettaa yhä.

Olin Euroopan neuvoston jäsen ja näin, kun ukrainalaisten kollegoiden lapset odottivat lehtereillä äitiensä käyttäessä puheenvuoroja täysistunnossa. Isät puuttuivat. He puhuivat etänä, koska miehet eivät voineet poistua maasta.

Sodan alusta on jo kolme vuotta. Oikeastaan kymmenen, koska silloin kaikki jo alkoi.

Nyt, jos koskaan tarvitaan vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan unionia. Rauhan unionia.

Nyt jos koskaan Ukrainan tukemista on jatkettava ja vahvistettava EU-tasolla. 

Nyt jos koskaan Venäjä-pakotteiden on pysyttävä voimassa ja jäädytettyjä venäläisvaroja on käytettävä Ukrainan hyväksi. 

Rauhanneuvotteluissa Ukrainan on oltava mukana, sillä sen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on loukattu. EU:n on toimittava yhtenäisesti, koska kyse on koko Euroopan turvallisuudesta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. EU on meille keskeinen taloudellinen ja poliittinen viitekehys. Se on turvallisuusyhteistyön areena. Demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on EU:n keskeinen tehtävä.

Yhdysvaltain presidentin vaalia seurattiin Suomessa tarkkaan. Vaalien jälkeistä aikaa on seurattu vielä tarkempaan. Itsestäni on tuntunut, että aloitan aamukahvini Trumpin lausuntojen seurassa. Enkä ollenkaan rauhallisella tai hyvillä mielin. Päinvastoin. 

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi muutti maan Ukraina- ja Venäjä-linjaa. Huolestuttavia muutoksia. Kovia sanoja ja päätöksiä. Myös peruutuksia. Muutos korostaa Euroopan tarvetta ottaa entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Varmistaa turvallinen tulevaisuus itse. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu vahvaan kansalliseen puolustukseen. On perustunut koko sen ajan, kun monet muut Euroopan valtiot laskivat suojauksiaan. Se perustuu NATO-jäsenyyteen sekä kahden- ja monenväliseen puolustusyhteistyöhön. 

Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta kokonaisturvallisuuden näkökulma on entistä tärkeämpi. 

Turvallisuutta on tarkasteltava laajasti. Perinteisen puolustuksen lisäksi kyberuhkat, hybridivaikuttaminen, disinformaatio, terveysturvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja taloudellinen vakaus ovat keskeisiä haasteita. Suomella on erityisosaamista kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. Voimme tuoda tätä asiantuntemusta EU:n käyttöön.

Aina on ollut sotapropagandaa. Opiskeluaikana tein aiheesta jopa seminaarityön. Totuus kuolee herkästi taisteluiden lomassa. Mutta kansalaisina meidän on oltava Suomessa tarkkana, koska vaikuttamisen keinot ovat moninaistuneet. Nettimaailman pyrkimys päästä päämme sisälle ja vaikuttaa meihin on vahva. 

Tänään uutisissa kerrottiin propagandasivustosta, joka  pyrkii levittämään Kremlin propagandaa tavalla, jota ei ihan heti huomaa. Sivuston tarkoitus on syöttää tekaistuja väitteitä ja propagandaa länsimaisille tekoälymalleille, jolloin tekoälybotit toistavat näitä väitteitä omissa teksteissään. Eli kannattaa pohtia, kuka kuiskaa ChatGPTlle, jos se kertoo outoja.

Yhteiskunnan eheys on hyvinvointivaltion perusta. Se on pidettävä vahvana, jotta voimme torjua ulkopuolelta tulevaa vihamielistä vaikuttamista. Sisäpoliittisissa kysymyksissä on ja pitääkin olla näkemyseroja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on perinteisesti vallinnut laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Tätä yhteyttä on vaalittava jatkossa. Se tekee meistä vahvemman. 

Samalla on pidettävä huolta ihmisten hyvinvoinnista. Demokratiaa on puolustettava ääriliikkeiden ja disinformaation uhilta ja syrjinnän torjumiseen on kehitettävä entistä tehokkaampia keinoja. 

Täytyy muistaa, että suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita on sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Jos Suomessa vahvistuu "te ja me" -ajattelu, jossa ihmiset ja ryhmät asetetaan vastakkain, maamme muuttuu radikaalisti ja osin on jo muuttunut.  

Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta. Tämä vaatii päätöksiä, jotka vahvistavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan ja toisiinsa. On panostettava koulutukseen, työllisyyteen ja hyvinvointivaltion peruspalveluihin niin, että jokainen kokee olevansa osa yhteistä Suomea. 

Suomen vahvuus on ollut aina siinä, että olemme löytäneet ratkaisut yhdessä – ei vastakkain, vaan rinnakkain. Tätä yhteisyyttä on puolustettava, jotta Suomi säilyy tasa-arvoisena ja turvallisena maana kaikille. 

Euroopan turvallisuus, vakaus ja hyvinvointi vaativat päättäväisiä toimia. Suomen ja EU:n on yhdessä pidettävä huolta siitä, että demokraattiset arvot, oikeusvaltio ja kansalaisten turvallisuus säilyvät vahvoina. Ja että Ukrainaan saadaan oikeudenmukainen rauha.

Eduskunta keskustelee tänään turvallisuudesta ja hallituksen EU-politiikasta.

Tarja Filatov: Politiikan yhteinen pöytä

Nailonnarua vai hamppua? Kyynelsilmäinen mies kertoi kaverinsa näin häneltä kysyneen. Vaalikentillä näkyy ihmiselämän kirjo hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa. Vaikeina aikoina tärkeää on perusasiat: turvallisuus, työ, terveys ja toimeentulo. Vaaleissa ratkaistaan, millaisin keinoin näitä elämän tärkeitä asioita vahvistetaan.

Itse ajattelen, että meidän on rakennettava myötätuntoisempaa Suomea. Palata yhteisen pöydän ääreen ja etsiä vastauksia aikamme viheliäisiin ongelmiin.

Talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti. Tarvitsemme kasvua ja työllisyyttä, lisää tuloja ja vähemmän menoja. Molempia. Ihmisten toimeentulo on turvattava hintojen noustessa. Eläkeläiset, pienituloiset lapsiperheet ovat todella tiukoilla. Eivätkä he ole ainoita.

Kykymme osallistua talouden tasapainottamiseen on erilainen. Siksi suurituloisten veronkevennykset istuvat huonosti tähän aikaan. Se tarkoittaisi, että muiden kukkarolla käydään enemmän. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten ihmisten toimeentuloa voidaan helpottaa veronkevennyksin. Varsinkin koska keskituloisten verotus on käytännössä kireämpää kuin suurituloisimpien.

Viime vuonna kertyi verotuloa kuusi miljardia enemmän kuin ennakoitiin. Yrityksillä meni aiempaa paremmin ja työllisyys vahvistui. Kasvupolitiikalla on iso merkitys. Työllisyyden Akilleen kantapää on ihmisten jaksaminen ja työvoiman riittävyys. Työn laatua ja työhyvinvointia on parannettava, koska väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta.

Meillä olisi noin 130.000 työllistä enemmän, jos kaikki työpaikat olisivat täyttyneet. Julkinen talous vahvistuisi lähes neljällä miljardilla. Maahanmuutto on yksi osa työvoiman saatavuutta, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. 

Samaan aikaan meillä on aivan liian iso joukko ihmisiä työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. Heitä ei pidä syyllistää työttömyydestään, vaan tarjota tehokkaammin apua työllistymiseen.

Erityisen tärkeää on koulutus, koska työelämä muuttuu. Koulutukseen on panostettava tutista tohtorinhattuun, koska se on paras vakuutuksemme muuttuvassa maailmassa. Työn tuottavuutta on nostettava, mutta se on tehtävä fiksusti - ei ihmistä tuhlaten.

Toinen tärkeä asia on terveydenhuolto, koska poikkeuksellisen monen työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Nyt ei ole aika säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan tehdä rakenneuudistus huolella. Panostaa ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen apuun. Apua on saatava ja lääkäriin päästävä tarvittaessa. Koronan tuoma hoivavelka on selätettävä ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettava. 

Henkilöstön hyvinvointia ja saatavuutta on parannettava. Yhtä vippaskonstia saatavuuteen ei ole, on käytettävä kaikkia keinoja ja mietittävä millä osaamisella, mitäkin työtehtäviä tehdään.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ikäihmisille kuuluu arvokas elämä. Turvallinen kotona asuminen on varmistettava, samoin pääsy palveluasuntoon tarvittaessa. On luotava keinoja, joilla yksinäisyyttä ehkäistään. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia läheisinä.

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa, siksi laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu kuuluvat jokaiselle. Harrastukset on turvattava ja nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä. 

Olemme nuorille ja lapsille sen velkaa, että pidämme huolta maapallosta. Varastosta ei löydy uutta, jos tuhoamme maapallon, siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja luontokatoa torjuttava sosiaalisesti reilulla tavalla.​

Yritetään parhaamme mukaan etsiä yhteisiä pöytiä, ymmärtää toisiamme ja erilaisten ihmisryhmien tarpeita. Muistaa, että vapauteen kuuluu aina vastuu. Myös sananvapauteen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 1.4.2023)

Tarja Filatov: Turvallisuus, terveys ja toimeentulo kuuluvat jokaiselle

Jos joku olisi etukäteen sanonut, että tällä eduskuntakaudella tulee korona, syttyy sota Euroopassa, haemme Naton jäsenyyttä, kohtaamme energiakriisin ja inflaatio kiipeää kohti kymmentä prosenttia, olisin kuitannut, että dystopiaako maalailet. Mutta tätä aikaa me nyt elämme.

Joulun lahjatoiveissa korostui rauha. Jos rauhan voisi ostaa aineettomana lahjana, olisimme varmasti rikkoneet keräysennätyksiä. Ikävä kyllä rauhaa ei saa ostettua edes isolla rahalla. Vaikka rauha näyttäisi mahdottomalta, on tehtävä kaikkemme, jotta rauha voi toteuta.

Hyvän elämän eväitä ovat turvallisuus, terveys, työ, toimeentulo. Perusasioita. Vaikka Marinin hallitus on joutunut toimimaan kriisimoodilla lähes koko ajan, se on vahvistanut samalla perusasioita.

Koulutukseen on panostettu, koska se on investointi nuoriin ja Suomen tulevaisuuteen. Me emme pärjää massatuotannolla tai palkkoja polkemalla. Osaaminen on keino vahvistaa työn tuottavuutta ja siksi koulutuspanokset kaikilla tasoilla ovat välttämättömiä. Myös varhaiskasvatuksessa.

Työllisyys on ennätyslukemissa ja olisi vielä korkeammalla, jos työpaikat täyttyisivät nopeammin. Siksi mm. parempi työvoimasta huolehtiminen, pidempiin työuriin kannustaminen ja työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on välttämätöntä.

Kunnissa on herättävä ajoissa työvoimapalvelujen siirtoon. Tähän asti kunnat ovat tottuneet järjestämään vaikeimmin työllistyvien palveluita. Jatkossa on osattava yhdistää koulutus ja tehokas työnvälitys jopa kansainvälinen rekrytointi.

Työvoimapulan kiusatessa moni etsii raivoisasti työtä, mutta ei löydä, koska terveys tai jokin muu syy asettaa rajoitteita. Siksi terveyspolitiikka on kovaa työllisyyspolitiikkaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus astuu voimaan vaikeaan aikaan. Taustalla on koronan synnyttämä hoitovelka, yksityisten palvelujen ennen näkemättömät hintojen nousut ja niukkuus osaavasta työvoimasta.

On välttämätöntä, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä investointeja, jotka vahvistavat palveluja ja hillitsevät tulevaisuuden kustannuksia. Hätäinen keskittäminen ja leikkaaminen ei tuo ratkaisuja.

Vanhustenhoivassa on panostettu kotihoitoon ja vähennetty ympärivuorokautista laitoshoivaa. Uskon itsekin tähän peruslinjaan. Kukapa ei haluaisi asua omassa kodissaan. Mutta rajansa kaikella. Kotihoito ei aina ole niin edullista kuin ajattelemme.

Kotihoidossa olevat vanhukset käyttävät sairaalapalveluita enemmän kuin ympärivuorokautisessa hoivassa olevat ja nämä kustannukset unohdetaan usein laskuista.

Tarvitsemme läpinäkyviä kustannuksia ja enemmän tietoa kokonaisuuksista. Tähän uudet hyvinvointialueet antavat mahdollisuuden, mutta tieto ei synny itsestään: se on osattava kerätä ja sitä on käytettävä päätöksenteossa.

Menestys ei synny sillä, että voittaa aina ja kaikessa. Vaan sillä, että ei anna periksi. Suomen tuleva osuus ei ole synkkä. Meillä on kaikki mahdollisuudet voittajina kotikutoisista ja kansainvälisistä haasteista. Kunhan rohkenemme investoida oikeisiin asioihin.

(Julkaistu Itä-Hämeessä)