Tarja Filatov: Politiikan yhteinen pöytä

Nailonnarua vai hamppua? Kyynelsilmäinen mies kertoi kaverinsa näin häneltä kysyneen. Vaalikentillä näkyy ihmiselämän kirjo hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa. Vaikeina aikoina tärkeää on perusasiat: turvallisuus, työ, terveys ja toimeentulo. Vaaleissa ratkaistaan, millaisin keinoin näitä elämän tärkeitä asioita vahvistetaan.

Itse ajattelen, että meidän on rakennettava myötätuntoisempaa Suomea. Palata yhteisen pöydän ääreen ja etsiä vastauksia aikamme viheliäisiin ongelmiin.

Talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti. Tarvitsemme kasvua ja työllisyyttä, lisää tuloja ja vähemmän menoja. Molempia. Ihmisten toimeentulo on turvattava hintojen noustessa. Eläkeläiset, pienituloiset lapsiperheet ovat todella tiukoilla. Eivätkä he ole ainoita.

Kykymme osallistua talouden tasapainottamiseen on erilainen. Siksi suurituloisten veronkevennykset istuvat huonosti tähän aikaan. Se tarkoittaisi, että muiden kukkarolla käydään enemmän. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten ihmisten toimeentuloa voidaan helpottaa veronkevennyksin. Varsinkin koska keskituloisten verotus on käytännössä kireämpää kuin suurituloisimpien.

Viime vuonna kertyi verotuloa kuusi miljardia enemmän kuin ennakoitiin. Yrityksillä meni aiempaa paremmin ja työllisyys vahvistui. Kasvupolitiikalla on iso merkitys. Työllisyyden Akilleen kantapää on ihmisten jaksaminen ja työvoiman riittävyys. Työn laatua ja työhyvinvointia on parannettava, koska väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta.

Meillä olisi noin 130.000 työllistä enemmän, jos kaikki työpaikat olisivat täyttyneet. Julkinen talous vahvistuisi lähes neljällä miljardilla. Maahanmuutto on yksi osa työvoiman saatavuutta, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. 

Samaan aikaan meillä on aivan liian iso joukko ihmisiä työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. Heitä ei pidä syyllistää työttömyydestään, vaan tarjota tehokkaammin apua työllistymiseen.

Erityisen tärkeää on koulutus, koska työelämä muuttuu. Koulutukseen on panostettava tutista tohtorinhattuun, koska se on paras vakuutuksemme muuttuvassa maailmassa. Työn tuottavuutta on nostettava, mutta se on tehtävä fiksusti - ei ihmistä tuhlaten.

Toinen tärkeä asia on terveydenhuolto, koska poikkeuksellisen monen työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Nyt ei ole aika säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan tehdä rakenneuudistus huolella. Panostaa ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen apuun. Apua on saatava ja lääkäriin päästävä tarvittaessa. Koronan tuoma hoivavelka on selätettävä ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettava. 

Henkilöstön hyvinvointia ja saatavuutta on parannettava. Yhtä vippaskonstia saatavuuteen ei ole, on käytettävä kaikkia keinoja ja mietittävä millä osaamisella, mitäkin työtehtäviä tehdään.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ikäihmisille kuuluu arvokas elämä. Turvallinen kotona asuminen on varmistettava, samoin pääsy palveluasuntoon tarvittaessa. On luotava keinoja, joilla yksinäisyyttä ehkäistään. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia läheisinä.

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa, siksi laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu kuuluvat jokaiselle. Harrastukset on turvattava ja nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä. 

Olemme nuorille ja lapsille sen velkaa, että pidämme huolta maapallosta. Varastosta ei löydy uutta, jos tuhoamme maapallon, siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja luontokatoa torjuttava sosiaalisesti reilulla tavalla.​

Yritetään parhaamme mukaan etsiä yhteisiä pöytiä, ymmärtää toisiamme ja erilaisten ihmisryhmien tarpeita. Muistaa, että vapauteen kuuluu aina vastuu. Myös sananvapauteen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 1.4.2023)

Tarja Filatov: Turvallisuus, terveys ja toimeentulo kuuluvat jokaiselle

Jos joku olisi etukäteen sanonut, että tällä eduskuntakaudella tulee korona, syttyy sota Euroopassa, haemme Naton jäsenyyttä, kohtaamme energiakriisin ja inflaatio kiipeää kohti kymmentä prosenttia, olisin kuitannut, että dystopiaako maalailet. Mutta tätä aikaa me nyt elämme.

Joulun lahjatoiveissa korostui rauha. Jos rauhan voisi ostaa aineettomana lahjana, olisimme varmasti rikkoneet keräysennätyksiä. Ikävä kyllä rauhaa ei saa ostettua edes isolla rahalla. Vaikka rauha näyttäisi mahdottomalta, on tehtävä kaikkemme, jotta rauha voi toteuta.

Hyvän elämän eväitä ovat turvallisuus, terveys, työ, toimeentulo. Perusasioita. Vaikka Marinin hallitus on joutunut toimimaan kriisimoodilla lähes koko ajan, se on vahvistanut samalla perusasioita.

Koulutukseen on panostettu, koska se on investointi nuoriin ja Suomen tulevaisuuteen. Me emme pärjää massatuotannolla tai palkkoja polkemalla. Osaaminen on keino vahvistaa työn tuottavuutta ja siksi koulutuspanokset kaikilla tasoilla ovat välttämättömiä. Myös varhaiskasvatuksessa.

Työllisyys on ennätyslukemissa ja olisi vielä korkeammalla, jos työpaikat täyttyisivät nopeammin. Siksi mm. parempi työvoimasta huolehtiminen, pidempiin työuriin kannustaminen ja työperäisen maahanmuuton kasvattaminen on välttämätöntä.

Kunnissa on herättävä ajoissa työvoimapalvelujen siirtoon. Tähän asti kunnat ovat tottuneet järjestämään vaikeimmin työllistyvien palveluita. Jatkossa on osattava yhdistää koulutus ja tehokas työnvälitys jopa kansainvälinen rekrytointi.

Työvoimapulan kiusatessa moni etsii raivoisasti työtä, mutta ei löydä, koska terveys tai jokin muu syy asettaa rajoitteita. Siksi terveyspolitiikka on kovaa työllisyyspolitiikkaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus astuu voimaan vaikeaan aikaan. Taustalla on koronan synnyttämä hoitovelka, yksityisten palvelujen ennen näkemättömät hintojen nousut ja niukkuus osaavasta työvoimasta.

On välttämätöntä, että hyvinvointialueilla on mahdollisuus tehdä investointeja, jotka vahvistavat palveluja ja hillitsevät tulevaisuuden kustannuksia. Hätäinen keskittäminen ja leikkaaminen ei tuo ratkaisuja.

Vanhustenhoivassa on panostettu kotihoitoon ja vähennetty ympärivuorokautista laitoshoivaa. Uskon itsekin tähän peruslinjaan. Kukapa ei haluaisi asua omassa kodissaan. Mutta rajansa kaikella. Kotihoito ei aina ole niin edullista kuin ajattelemme.

Kotihoidossa olevat vanhukset käyttävät sairaalapalveluita enemmän kuin ympärivuorokautisessa hoivassa olevat ja nämä kustannukset unohdetaan usein laskuista.

Tarvitsemme läpinäkyviä kustannuksia ja enemmän tietoa kokonaisuuksista. Tähän uudet hyvinvointialueet antavat mahdollisuuden, mutta tieto ei synny itsestään: se on osattava kerätä ja sitä on käytettävä päätöksenteossa.

Menestys ei synny sillä, että voittaa aina ja kaikessa. Vaan sillä, että ei anna periksi. Suomen tuleva osuus ei ole synkkä. Meillä on kaikki mahdollisuudet voittajina kotikutoisista ja kansainvälisistä haasteista. Kunhan rohkenemme investoida oikeisiin asioihin.

(Julkaistu Itä-Hämeessä)