Tarja Filatov: Nuoruus on kuin painekattilassa kiehumista

Nuoruudestani on jo paljon aikaa, joten yritän arvailla, mitä nykynuori ajattelee ja kokee. Mutta rohkenen kirjoittaa siitä, miltä nykynuoruus näyttää täältä kuusikymppisen perspektiivistä 

Nykynuoruus näyttää painekattilassa kiehumiselta. Pitäisi kypsyä nopeasti. Kasvurauhaa ei juuri ole eikä kasvukipuja juuri sallita. Oman identiteetin etsiminen elämän eri alueilla ei ole helppoa, koska mahdollisuuksia on lukemattomia.

Pitäisi opiskella nopeasti ja hyvin, jotta pääsee opiskelemaan ammatin nopeasti ja hyvin, jotta työllistyy nopeasti ja hyvin.

Pitäisi näyttää kauniilta ja hyvinvoivalta, olla aktiivinen ja energinen, koska muutkin ovat. Tai ainakin niin suodatettu somemaailma vakuuttaa. 

Lisäksi tulee huoli ilmastonmuutoksesta, luontokadosta, sodasta, pandemioista, hallitsemattomista pakolaisaalloista ja monista muista aikamme viheliäisistä haasteista. 

Osaan kuvitella mitä nuori minä tuntisi näissä kaikissa paineissa. Joko musertuisin itsetuntokriisiin tai pistäisin kampoihin niin, että ryskyy. Molempia taisin tehdä jo oman aikani keveämmissä paineissa.

Yksikin harrastus auttaa nuorta 

Ystävät, palvelut, oma perhe sekä yksilön kyvyt mainittiin nuorisobarometrissa tärkeimpinä asioina, jotka auttavat nuoria selviytymään vaikeista tilanteista. 

Korona ja sen jälkeen lisääntynyt etäily ehkä muutkin elämäntapamuutokset ovat aiheuttaneet sen, että nuoret tapaavat toisiaan harvemmin kuin ennen. Siksi on tärkeää vahvistaa yhtesöllisyyttä. Yks keino on harrastusmahdollisuuksien lisääminen. Harrastaminen tuo nuorten arkeen yhteisöllisyyttä ja kuuluvuuden tunteita. 

Marinin hallitus laittoi liikkeelle Suomen harrastamisen mallin, jossa pyritään turvaamaan nuorille mahdollisuus harrastaa, koska se on hyvä takuu syrjäytymistä ja yhteiskunnan ulkopuolelle joutumista vastaan.

Tänä aikana on erityisen tärkeää pitää huolta jokaisen nuoren mahdollisuudesta mielekkääseen harrastamiseen. Juuri tänä aikana on suuri riski, että harrastusmahdollisuudet heikkenevät. Tai ainakin jakautuvat. 

Hinnat nousevat, kuntien rahoitusta leikataan, järjestöjen rahoitukseen on tulossa isoja leikkauksia, tämä saattaa johtaa harrastusten kallistumiseen. Samaan aikaan perheiden tulot pienenevät, koska hnnat nousevat, etuudet pienenevät jne. Kierre vaatii aktiivista otetta, jotta jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastaa.

Heikommassa asemassa olevat, kuten työttömät, ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret ja vähemmistökokemuksia omaavat nuoret, kokevat kuuluvansa yhteisöihin muita heikommin. 

Opiskelijat uuvutetaan

Tutkimuksen mukaan yli puolet nuorista aikuisista kokee, että nuorten pahoinvointi johtuu toimeentulon ongelmista. Yksinäisyys sekä liian suuret odotukset ja riittämättömyyden tunne mielletään yleisiksi pahoinvoinnin aiheuttajiksi. Emme saisi lisätä nuorten toimeentulohuolia. Siksi leikkausten kasautuminen nuorille on vaarallista.

Säästäminen nuorten toimeentulosta ja tuesta saattaa tullaa sairaan kalliiksi.

Opiskelu on investointi itseen. Opiskelijan toimeentulon ei tarvitse olla yhtä korkea kin eläkeläisen, mutta kuinka niukka se saa olla?

Nuorena on oikeus elää täyttä elämää. Jos koko elämä muodostuu sitkun-ratkaisuista, nuoruus menee elämättä ohi. Opiskelijoille on tolkutettu, että ottakaa lainaa ja opiskelkaa nopeasti, niin saatte osan lainasta anteeksi. Korkojen ollessa lähellä nollaa tämä oli vielä joten kuten siedettävää. Mutta nyt tilanne on toinen. Korot ovat nousseet, elämisen hinta on noussut.

Nyt opiskelijoille toitotetaan, että opiskelkaa ja menkää töihin. Töitä on kyllä tarjolla. Niin ja ottakaa sitä lainaa, josta saatte osan anteeksi, jos olette tarpeeksi nopeita opinnoissanne.

Töitä on tarjolla merkittävästi vähemmän kuin vuosi sitten. Moni törmää töitä hakiessaan siihen, että on ylikoulutettu tiettyihin tehtäviin, mutta ei vielä valmistunut toisiin. Työt eivät rytmity opiskeluaikatauluihin, vaan opinnot työaikatauluihin. Tämä viivyttää valmistumista. 

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa. Suomi tarvitsee opiskelleita nuoria. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että nuoren opintopolkua ei liiaksi kuormiteta. 

Pätkätyö luo hetken moraalia

Kestävyysvaje, huoltosuhde, inflaatio, korkojen nousu ovat aikamme mörköjä. Niihin liittyy aitoa haastetta, mutta myös yön pimeydessä kasvatettuja kauhuja. Niihin pitää löytää ratkaisuja, mutta niiden varjolla ei saisi oikeuttaa toimia, jotka tuhoavat nuorten tulevaisuuden uskoa ja unelmia. Ratkaisujen pitäisi olla sukupolvien näkökulmasta reiluja ja tulonjaon näkökulmasta oikeudenmukaisia.

Jos samaan aikaan helpotetaan pätkätöiden teettämistä ja heikennetään irtisanomissuojaa saatetaan saada muutama työpaikka lisää. Mutta saadaanko pitkällä aikavälillä työvoimaa? Kannattaa muistaa, että pätkätyöt synnyttävät hetken moraalia. Jos työnantaja ei sitoudu työntekijöihinsä, eivät työntekijätkään sitoudu työhönsä.

Ennemmin kannattaisi panostaa nuorten koutsaamiseen työuran alkupäässä. Kaikki eivät ole heti osaavia, tehokkaita ja itseohjautuvia työntekijöitä. Moni tarvitsee enemmän ohjausta ja perehdytystä, koska työelämä on monimutkaistunut.

Tarja Filatov: Politiikan yhteinen pöytä

Nailonnarua vai hamppua? Kyynelsilmäinen mies kertoi kaverinsa näin häneltä kysyneen. Vaalikentillä näkyy ihmiselämän kirjo hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa. Vaikeina aikoina tärkeää on perusasiat: turvallisuus, työ, terveys ja toimeentulo. Vaaleissa ratkaistaan, millaisin keinoin näitä elämän tärkeitä asioita vahvistetaan.

Itse ajattelen, että meidän on rakennettava myötätuntoisempaa Suomea. Palata yhteisen pöydän ääreen ja etsiä vastauksia aikamme viheliäisiin ongelmiin.

Talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti. Tarvitsemme kasvua ja työllisyyttä, lisää tuloja ja vähemmän menoja. Molempia. Ihmisten toimeentulo on turvattava hintojen noustessa. Eläkeläiset, pienituloiset lapsiperheet ovat todella tiukoilla. Eivätkä he ole ainoita.

Kykymme osallistua talouden tasapainottamiseen on erilainen. Siksi suurituloisten veronkevennykset istuvat huonosti tähän aikaan. Se tarkoittaisi, että muiden kukkarolla käydään enemmän. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten ihmisten toimeentuloa voidaan helpottaa veronkevennyksin. Varsinkin koska keskituloisten verotus on käytännössä kireämpää kuin suurituloisimpien.

Viime vuonna kertyi verotuloa kuusi miljardia enemmän kuin ennakoitiin. Yrityksillä meni aiempaa paremmin ja työllisyys vahvistui. Kasvupolitiikalla on iso merkitys. Työllisyyden Akilleen kantapää on ihmisten jaksaminen ja työvoiman riittävyys. Työn laatua ja työhyvinvointia on parannettava, koska väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta.

Meillä olisi noin 130.000 työllistä enemmän, jos kaikki työpaikat olisivat täyttyneet. Julkinen talous vahvistuisi lähes neljällä miljardilla. Maahanmuutto on yksi osa työvoiman saatavuutta, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. 

Samaan aikaan meillä on aivan liian iso joukko ihmisiä työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. Heitä ei pidä syyllistää työttömyydestään, vaan tarjota tehokkaammin apua työllistymiseen.

Erityisen tärkeää on koulutus, koska työelämä muuttuu. Koulutukseen on panostettava tutista tohtorinhattuun, koska se on paras vakuutuksemme muuttuvassa maailmassa. Työn tuottavuutta on nostettava, mutta se on tehtävä fiksusti - ei ihmistä tuhlaten.

Toinen tärkeä asia on terveydenhuolto, koska poikkeuksellisen monen työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Nyt ei ole aika säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan tehdä rakenneuudistus huolella. Panostaa ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen apuun. Apua on saatava ja lääkäriin päästävä tarvittaessa. Koronan tuoma hoivavelka on selätettävä ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettava. 

Henkilöstön hyvinvointia ja saatavuutta on parannettava. Yhtä vippaskonstia saatavuuteen ei ole, on käytettävä kaikkia keinoja ja mietittävä millä osaamisella, mitäkin työtehtäviä tehdään.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ikäihmisille kuuluu arvokas elämä. Turvallinen kotona asuminen on varmistettava, samoin pääsy palveluasuntoon tarvittaessa. On luotava keinoja, joilla yksinäisyyttä ehkäistään. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia läheisinä.

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa, siksi laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu kuuluvat jokaiselle. Harrastukset on turvattava ja nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä. 

Olemme nuorille ja lapsille sen velkaa, että pidämme huolta maapallosta. Varastosta ei löydy uutta, jos tuhoamme maapallon, siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja luontokatoa torjuttava sosiaalisesti reilulla tavalla.​

Yritetään parhaamme mukaan etsiä yhteisiä pöytiä, ymmärtää toisiamme ja erilaisten ihmisryhmien tarpeita. Muistaa, että vapauteen kuuluu aina vastuu. Myös sananvapauteen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 1.4.2023)

Tarja Filatov: Kuopio tanssii ja soi - Sävelenä oli toimeentulo ja osaaminen

Eduskuntaryhmien kesäkokoukset keskittyvät yleensä tulevaan budjettiin ja ajankohtaisiin asioihin. Niistä puhuttiin Kuopiossa: Ukrainan sota ja Venäjä, ruuan hinta, energiapolitiikka, vanhusten hoivan ja terveydenhuollon turvaaminen, alueiden saavutettavuus, verotus jne.

SDP esitteli omat tavoitteet keinoista, joilla hintojen nousun kanssa painivia ihmisiä autetaan. Siihen kuulu päivähoitomaksujen alentaminen, työmatkakustannusten hyvittäminen verotuksella ja verotuksen keventäminen pienituloisten palkansaajien ja eläkeläisten kohdalla. Näistä olen kirjoittanut aiemminkin.

Vaalikauden viimeisenä vuonna katsotaan jo pidemmälle. Näin teki pääministeri Sanna Marin puheenvuorossaan. Hän keskittyi puheessaan Suomen tärkeimpään pääomaan. Osaamiseen.

Suomi ei pärjää halpuuttamalla työn hintaa eikä massatuotannolla. Meidän vahvuutemme on osaaminen ja fiksummin tekeminen. Olipa kyse hyvinvointipalveluidemme uudistamisesta ja vaikuttavuudesta tai viennin kilpailukyvystä. Menestys vaatii osaamisen vahvistamista tutista tohtorinhattuun.

Pääministeri muistutti, että olemme palauttaneet jokaisen lapsen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, pienentäneet ryhmäkokoja, laajentaneet oppivelvollisuutta ja toteuttaneet jatkuvan oppimisen uudistuksen. Samalla olemme lisänneet koulutuksen rahoitusta kaikilla koulutusasteilla. TKI-panostuksista on sovittu parlamentaarisesti ja niitä tullaan tekemään suunnitelmallisesti yli vaalikausien. Mutta se ei riitä.

Pääministeri on oikeassa. Hän muistutti perusasioista. Oppimiserojen kasvamisesta ja poikien asemasta.

Tasa-arvoinen koulu todella pitää huolen siitä, että kaikilla on mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa. Toteuttaakseen omia unelmiaan ja luodakseen voimavaroja koko yhteiskunnalle.

Ensiksi SDP haluaa vahvemman peruskoulun, jotta jokaisessa koulussa, jokaisessa luokassa voidaan keskittyä niihin perusasioihin, joita jokainen lapsi ja nuori tulevaisuudessa tarvitsee: lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen.

Toiseksi SDP haluaa laajentaa esiopetuksen kaksivuotiseksi, koska näin voimme vahvistaa lasten oppimismahdollisuuksia ja luoda yhdenvertaisemmat edellytykset koulupolulle.

Kolmanneksi SDP haluaa uudistaa oppimisen tuen kattamaan saumattomasti koko koulupolun varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti. Kyse on mm. panostuksista erityisopettajien, psykologien ja koulukuraattorien työhön. Jokaisen lapsen ja nuoren tulisi nykyistä paremmin saada tarvitsemaansa tukea opinnoissaan.

Olen usein sanonut, että on viisasta ottaa oppia historiasta, etsiä ratkaisuja nykypäivän kipupisteisiin ja pitää huolta tulevaisuudesta. Tähän pyrimme ratkaisukeskeisesti.