Tarja Filatov: Millä erottaa fakta valheesta netissä?

Euroopan neuvoston Nuoret ja media -raportti kuvaa haasteita, joita digitaalinen viestintä tuo. Tässä asiassa kannattaa muistaa, että lasten ja nuorten oikeudet ovat vanhempien ja aikuisten vastuita. 

Netti luo verkostoja, rakentaa identiteettiä, vaikuttaa demokratiaan ja muokkaa jopa kokonaisia yhteiskuntia.

Perinteisessä mediassa on on etsitty sananvapauden ja vastuullisuuden tasapainoa, mutta digitaalisessa maailmassa säätely on vielä vaikeampaa. 

Millä suojata nuoren tietoja ja yksityisyyttä, kun datasta on kasvanut merkittävä ja arvokas raaka-aine businekselle?

Millä estää vahingollisen materiaalin esimerkiksi laittoman pornografian leviämistä, kun materiaalin tuottajaa ja levittäjän alkuperää on lähes mahdoton jäljittää?

Millä mahdollistaa verkon äärettömän tiedon ja mahdollisuuksien hyödyntäminen turvallisesti? 

Millä erottaa fakta valheesta? Millä säilyttää moniäänisyys, kun algoritmit valitsevat puolestamme?

Nuorten kohdalla kyse on vapaudesta ja vastuusta, mutta myös suojelemisen ja kukoistuksen mahdollisuuksien välisestä tasapainosta. 

Digitaalista lukutaito on tärkeä väline, jolla nuoret voivat paremmin ymmärtää, mitä heidän toimistaan verkossa seuraa. 

Koulu on avainasemassa siinä, että nuoret oppijat saavat tietoa yksityisyyden suojaamisesta, profiloinnin ja manipuloinnin mahdollisuuksista sekä internetin käytön pitkän aikavälin vaikutuksista.

Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan opettajista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että opetussuunnitelman tulisi sisältää aiheita datataloudesta. Saman aikaan 72 prosenttia kertoo, että opetussuunnitelmassa ei ole mitään aiheeseen liittyvää.

Opettajista 59 prosenttia kokee, että heidän omat digitaaliset taitonsa ovat hyvät, mutta samaan aikaan vain 24 prosenttia kertoi ymmärtävänsä, kuinka dataa kerätään ja hyödynnetään.

Oleellista  on siis kysyä, miten kouluttaa kouluttajia? 

Toinen tärkeä keino on luoda nuorille turvallisia digitaalisia palveluja.  Yksi mahdollisuus on Reilun kaupan sertifiointimerkin (Fair Trade Label) kaltainen ”reilun datan merkki”, joka helpottaisi kestävällä tavalla toimivien digitaalisten palvelujen tunnistamista. 

Ikävä kyllä yritykset eivät näe tätä positiivisen markkinoinnin keinona, koska Suomessa vain 1/3 yrityksistä kannattaa sertifiointia.

Digitaalisessa maailmassa on tärkeää tietää, miten ihmisten henkilökohtaista dataa käytetään. Käyttöehtojen tulee olla selkeät ja helppokäyttöiset. Yksilön pitää voida hyväksyä ja kieltäytyä henkilökohtaisen datansa myymisestä/luovuttamisesta kolmansille osapuolille ja saada tieto siitä, mitä tietoja hänestä on kertynyt.

Ja mikä tärkeintä erityisesti nuorten kannalta ihmisen voida helposti tuhota itsestään kertynyt  data.

Nämä samat asiat on listattu Euroopan unionin tietosuoja-asetuksessa, mutta elävässä elämässä säännöt eivät toimi.

Jo olemassa olevasta säätelystä pitäisi tehdä arjessa toimivampaa.

Tarja Filatov: Politiikan yhteinen pöytä

Nailonnarua vai hamppua? Kyynelsilmäinen mies kertoi kaverinsa näin häneltä kysyneen. Vaalikentillä näkyy ihmiselämän kirjo hyvässä ja pahassa, ilossa ja surussa. Vaikeina aikoina tärkeää on perusasiat: turvallisuus, työ, terveys ja toimeentulo. Vaaleissa ratkaistaan, millaisin keinoin näitä elämän tärkeitä asioita vahvistetaan.

Itse ajattelen, että meidän on rakennettava myötätuntoisempaa Suomea. Palata yhteisen pöydän ääreen ja etsiä vastauksia aikamme viheliäisiin ongelmiin.

Talous on tasapainotettava oikeudenmukaisesti. Tarvitsemme kasvua ja työllisyyttä, lisää tuloja ja vähemmän menoja. Molempia. Ihmisten toimeentulo on turvattava hintojen noustessa. Eläkeläiset, pienituloiset lapsiperheet ovat todella tiukoilla. Eivätkä he ole ainoita.

Kykymme osallistua talouden tasapainottamiseen on erilainen. Siksi suurituloisten veronkevennykset istuvat huonosti tähän aikaan. Se tarkoittaisi, että muiden kukkarolla käydään enemmän. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten ihmisten toimeentuloa voidaan helpottaa veronkevennyksin. Varsinkin koska keskituloisten verotus on käytännössä kireämpää kuin suurituloisimpien.

Viime vuonna kertyi verotuloa kuusi miljardia enemmän kuin ennakoitiin. Yrityksillä meni aiempaa paremmin ja työllisyys vahvistui. Kasvupolitiikalla on iso merkitys. Työllisyyden Akilleen kantapää on ihmisten jaksaminen ja työvoiman riittävyys. Työn laatua ja työhyvinvointia on parannettava, koska väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta.

Meillä olisi noin 130.000 työllistä enemmän, jos kaikki työpaikat olisivat täyttyneet. Julkinen talous vahvistuisi lähes neljällä miljardilla. Maahanmuutto on yksi osa työvoiman saatavuutta, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. 

Samaan aikaan meillä on aivan liian iso joukko ihmisiä työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. Heitä ei pidä syyllistää työttömyydestään, vaan tarjota tehokkaammin apua työllistymiseen.

Erityisen tärkeää on koulutus, koska työelämä muuttuu. Koulutukseen on panostettava tutista tohtorinhattuun, koska se on paras vakuutuksemme muuttuvassa maailmassa. Työn tuottavuutta on nostettava, mutta se on tehtävä fiksusti - ei ihmistä tuhlaten.

Toinen tärkeä asia on terveydenhuolto, koska poikkeuksellisen monen työllistymisen esteenä ovat terveydelliset syyt. Nyt ei ole aika säästää sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan tehdä rakenneuudistus huolella. Panostaa ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen apuun. Apua on saatava ja lääkäriin päästävä tarvittaessa. Koronan tuoma hoivavelka on selätettävä ja mielenterveyspalveluihin pääsyä on parannettava. 

Henkilöstön hyvinvointia ja saatavuutta on parannettava. Yhtä vippaskonstia saatavuuteen ei ole, on käytettävä kaikkia keinoja ja mietittävä millä osaamisella, mitäkin työtehtäviä tehdään.

Hyvinvointi kuuluu jokaiselle muksusta mummoon ja vauvasta vaariin. Ikäihmisille kuuluu arvokas elämä. Turvallinen kotona asuminen on varmistettava, samoin pääsy palveluasuntoon tarvittaessa. On luotava keinoja, joilla yksinäisyyttä ehkäistään. Tässä työssä tarvitaan meitä kaikkia läheisinä.

Lapsuus on suora lähetys, siitä ei tule uusintaa, siksi laadukas varhaiskasvatus ja hyvä koulu kuuluvat jokaiselle. Harrastukset on turvattava ja nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä. 

Olemme nuorille ja lapsille sen velkaa, että pidämme huolta maapallosta. Varastosta ei löydy uutta, jos tuhoamme maapallon, siksi ilmastonmuutosta on hillittävä ja luontokatoa torjuttava sosiaalisesti reilulla tavalla.​

Yritetään parhaamme mukaan etsiä yhteisiä pöytiä, ymmärtää toisiamme ja erilaisten ihmisryhmien tarpeita. Muistaa, että vapauteen kuuluu aina vastuu. Myös sananvapauteen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 1.4.2023)