Tarja Filatov: Maailma on toinen - Turvataan Suomi, Ukraina ja Eurooppa yhdessä

Olen onnellinen ihminen. Olen saanut syntyä rauhan Suomeen. Äitini menetti isänsä sodassa, Suomen puolustamiselle ollessaan pieni. Isäni isä soti ja turvasi Suomen itsenäisyyttä. Sota on ollut ikäpolvelleni historiaa, kaukaisia taisteluita, jotain joka ei tule lähelle.

Kunnes Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut Euroopan turvallisuusympäristöä pysyvästi ja rikkonut julmasti kansainvälistä oikeutta. Venäjän hyökkäys satutti. Ukrainan hätä kosketti. Satuttaa ja koskettaa yhä.

Olin Euroopan neuvoston jäsen ja näin, kun ukrainalaisten kollegoiden lapset odottivat lehtereillä äitiensä käyttäessä puheenvuoroja täysistunnossa. Isät puuttuivat. He puhuivat etänä, koska miehet eivät voineet poistua maasta.

Sodan alusta on jo kolme vuotta. Oikeastaan kymmenen, koska silloin kaikki jo alkoi.

Nyt, jos koskaan tarvitaan vahvaa ja toimintakykyistä Euroopan unionia. Rauhan unionia.

Nyt jos koskaan Ukrainan tukemista on jatkettava ja vahvistettava EU-tasolla. 

Nyt jos koskaan Venäjä-pakotteiden on pysyttävä voimassa ja jäädytettyjä venäläisvaroja on käytettävä Ukrainan hyväksi. 

Rauhanneuvotteluissa Ukrainan on oltava mukana, sillä sen suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta on loukattu. EU:n on toimittava yhtenäisesti, koska kyse on koko Euroopan turvallisuudesta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. EU on meille keskeinen taloudellinen ja poliittinen viitekehys. Se on turvallisuusyhteistyön areena. Demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen puolustaminen on EU:n keskeinen tehtävä.

Yhdysvaltain presidentin vaalia seurattiin Suomessa tarkkaan. Vaalien jälkeistä aikaa on seurattu vielä tarkempaan. Itsestäni on tuntunut, että aloitan aamukahvini Trumpin lausuntojen seurassa. Enkä ollenkaan rauhallisella tai hyvillä mielin. Päinvastoin. 

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toinen kausi muutti maan Ukraina- ja Venäjä-linjaa. Huolestuttavia muutoksia. Kovia sanoja ja päätöksiä. Myös peruutuksia. Muutos korostaa Euroopan tarvetta ottaa entistä enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan ja puolustuksestaan. Varmistaa turvallinen tulevaisuus itse. 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu vahvaan kansalliseen puolustukseen. On perustunut koko sen ajan, kun monet muut Euroopan valtiot laskivat suojauksiaan. Se perustuu NATO-jäsenyyteen sekä kahden- ja monenväliseen puolustusyhteistyöhön. 

Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta kokonaisturvallisuuden näkökulma on entistä tärkeämpi. 

Turvallisuutta on tarkasteltava laajasti. Perinteisen puolustuksen lisäksi kyberuhkat, hybridivaikuttaminen, disinformaatio, terveysturvallisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja taloudellinen vakaus ovat keskeisiä haasteita. Suomella on erityisosaamista kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. Voimme tuoda tätä asiantuntemusta EU:n käyttöön.

Aina on ollut sotapropagandaa. Opiskeluaikana tein aiheesta jopa seminaarityön. Totuus kuolee herkästi taisteluiden lomassa. Mutta kansalaisina meidän on oltava Suomessa tarkkana, koska vaikuttamisen keinot ovat moninaistuneet. Nettimaailman pyrkimys päästä päämme sisälle ja vaikuttaa meihin on vahva. 

Tänään uutisissa kerrottiin propagandasivustosta, joka  pyrkii levittämään Kremlin propagandaa tavalla, jota ei ihan heti huomaa. Sivuston tarkoitus on syöttää tekaistuja väitteitä ja propagandaa länsimaisille tekoälymalleille, jolloin tekoälybotit toistavat näitä väitteitä omissa teksteissään. Eli kannattaa pohtia, kuka kuiskaa ChatGPTlle, jos se kertoo outoja.

Yhteiskunnan eheys on hyvinvointivaltion perusta. Se on pidettävä vahvana, jotta voimme torjua ulkopuolelta tulevaa vihamielistä vaikuttamista. Sisäpoliittisissa kysymyksissä on ja pitääkin olla näkemyseroja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on perinteisesti vallinnut laaja parlamentaarinen yhteisymmärrys. Tätä yhteyttä on vaalittava jatkossa. Se tekee meistä vahvemman. 

Samalla on pidettävä huolta ihmisten hyvinvoinnista. Demokratiaa on puolustettava ääriliikkeiden ja disinformaation uhilta ja syrjinnän torjumiseen on kehitettävä entistä tehokkaampia keinoja. 

Täytyy muistaa, että suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita on sosiaalisen eheyden säilyttäminen. Jos Suomessa vahvistuu "te ja me" -ajattelu, jossa ihmiset ja ryhmät asetetaan vastakkain, maamme muuttuu radikaalisti ja osin on jo muuttunut.  

Vaikeina aikoina on tärkeää, että katsomme toisiamme rohkeasti silmiin ja teemme työtä oikeudenmukaisemman ja reilumman Suomen puolesta. Tämä vaatii päätöksiä, jotka vahvistavat ihmisten luottamusta yhteiskuntaan ja toisiinsa. On panostettava koulutukseen, työllisyyteen ja hyvinvointivaltion peruspalveluihin niin, että jokainen kokee olevansa osa yhteistä Suomea. 

Suomen vahvuus on ollut aina siinä, että olemme löytäneet ratkaisut yhdessä – ei vastakkain, vaan rinnakkain. Tätä yhteisyyttä on puolustettava, jotta Suomi säilyy tasa-arvoisena ja turvallisena maana kaikille. 

Euroopan turvallisuus, vakaus ja hyvinvointi vaativat päättäväisiä toimia. Suomen ja EU:n on yhdessä pidettävä huolta siitä, että demokraattiset arvot, oikeusvaltio ja kansalaisten turvallisuus säilyvät vahvoina. Ja että Ukrainaan saadaan oikeudenmukainen rauha.

Eduskunta keskustelee tänään turvallisuudesta ja hallituksen EU-politiikasta.

Tarja Filatov: Onko sinulla voimaa?

Bantujen tavatessa ystäviään he eivät kysele kuulumisia, vaan onko sinulla voimaa? Bantut eivät pelkää toisten kykyjä eikä hyvyyttä, vaan ajattelevat, että itsekin voi voimaantua toisen vahvuuksista.

Samasta ajattelusta on kysymys Euroopan ja Afrikan suhteessa. Mantereidemme kohtalonyhteys on ikivanha ja on meistä kiinni, osaammeko vahvistaa tuon yhteyden tasavertaiseksi kumppanuudeksi, joka kestää tulevaisuudessa.

Afrikan ja Euroopan kumppanuus määrittää vahvasti maapallon tulevaisuutta. Euroopan komission varapresidentti Frans Timmermans on verrannut suhteen merkittävyyttä Ranskan ja Saksan suhteiden järjestämiseen sodanjälkeisessä Euroopassa: Afrikan ja Euroopan suhteessa kyse on kipeän historian varjostamasta tiestä tasavertaiseen kumppanuuteen.

Kyse on sisarmantereiden yhteisestä tulevaisuudesta.

Ymmärryksemme ja tietoisuutemme maapalloa uhkaavista ongelmista on yhteinen kaikilla mantereilla. Maailmanlaajuiset pandemiat, kiihtyvä väestönkasvu ja kaupungistuminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, kuivuus ja muut sään ääri-ilmiöt edellyttävät yhteiskunnilta päättäväisiä toimia niin meillä kuin muualla.

Suomen hallituksen ohjelman ensimmäinen sana on ilmastonmuutos. Miksikö? Siksi, että me haluamme toimia sen eteen, ettei ilmastonmuutos olisi ihmisten viimeinen sana.

Hallituksemme ohjelmassa olemme sitoutuneet YK:n agenda 2030 mukaisiin tavoitteisiin. Hallituksen päämääränä on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi vuonna 2030.

Olemme ymmärtäneet, että taloudellisesti kestävää kasvua ei voi olla ilman sosiaalista ja ekologista kestävyyttä. Sosiaalisesti kestävää kasvua ei taas voi olla ilman ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Eikä ekologista kestävyyttä voi olla ilman sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.

Hallitusohjelmassa on uusi luku kumppanuuden lisäämisestä Afrikan maiden kanssa. Ohjelman mukaisesti olemme linjanneet ensimmäistä kertaa Suomen Afrikka-politiikkaa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta valtioneuvoston Afrikka-strategiassa.

Puitteet Suomen Afrikka-yhteistyölle kumpuavat nekin YK:n agenda 2030 -tavoitteista. Köyhyyden poistamiseen, demokratiaan, rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset vaikuttavat keskinäisriippuvuuden kautta suoraan Euroopan kehitykseen.

On välttämätöntä, että Suomessa ja laajemmin koko EU:ssa ymmärretään, mikä merkitys Afrikan tukemisella on maanosiemme tulevaisuudelle.

Globaali epäonnistuminen vakauden ylläpitämisessä tai ilmastonmuutoksen torjunnassa näkyy suoraan Afrikan valtioiden kyvyssä luoda toivoa ja työtä nuorille kansalaisille. Seuraukset voivat pahimmillaan olla tuhoisia niin yksilöiden kuin yhteiskuntienkin kannalta.

Valtioneuvoston Afrikka-strategian valmistelun yhteydessä kävi konkreettisesti ilmi, että suomalaisilla on huomattava kiinnostus syventää Suomen ja Afrikan suhdetta. Strategian ytimessä on kumppanuuteen pohjautuvan, laajemman poliittisen ja taloudellisen kanssakäymisen korostaminen. Kehityspolitiikan osalta Afrikka pysyy jatkossakin Suomen maantieteellisenä painopistealueena.

Yksi strategian keskeisistä tavoitteista liittyy koulutuksen, osaamisen sekä tutkimus- ja innovaatioyhteistyön vahvistamiseen. Suomalainen koulutusosaaminen yhdistettynä Afrikan vihreään talouskasvuun ja kestävään rakennemuutokseen voi luoda uusia työpaikkoja niin meille kuin afrikkalaisille kumppaneillemme.

Tästä Forest 21 -hankkeessa on kysymys. Kestävä metsätalous on tematiikka, jossa puhutaan luonnon arvojen ja yhteisen metsävarallisuuden vastuullisesta ylisukupolvisesta kehittämisestä.

Tähän Suomessa ovat sitoutuneet valtiovalta, suuret metsäyrityksemme ja tuhannet kaupunkilaismetsänomistajat. Vuosikymmenten aikana kehittyneellä metsäosaamisellamme voimme auttaa nyt afrikkalaisia kumppaneitamme.

Entistä tiiviimmällä tiede- ja tutkimusyhteistyöllä voimme vauhdittaa vihreää rakennemuutosta ja samalla lisätä tietoisuutta ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutuksista. Strategian mukaisena tavoitteena on syvempi tiedeyhteistyö johtaisi kaupallisiin suhteisiin suomalaisten ja afrikkalaisten toimijoiden välillä. Me voimme kaikki hyötyä toistemme voimista.

Tiivistelmä avauspuheesta Forest21-hankkeen Kick off -tilaisuudessa. Hanke on yhteinen HAMK:n, Norjan INN yliopiston ja Etelä-Afrikan metsäsektorin kanssa. Mukana Etelä-Afrikasta on maineikkaita yliopistoja sekä metsäteollisuutta. Projektin päätavoite on yrittäjyyskoulutuksen avulla lisätä alan kestävyyttä ja innovaatioita.