Tarja Filatov: Flexicurity - joustoa ja turvaa

Entäpä jos korotettaisiin ansiosidonnaista työttömyysturvaa? Vahvistettaisiin aktiivisia työvoimapalveluja? Ja toteutettaisiin hallituksen suunnittelemat työttömyysturvan heikennykset? Nehän toteutuu joka tapauksessa.

Työ ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen ja neuvottelevan virkamiehen Johanna Alatalon raportti arvioi, että tällä mallilla voitaisiin vahvistaa työllisyyttä reilussa kymmenessä vuodessa jopa 77 000 hengellä ja parantaa kansantaloutta 2,4 prosenttiyksikköä.

Kyllä. Uskon, että näin kävisi. Malli on lähellä Tanskan mallia. Piru asuu yksityiskohdissa enkä vielä ole ehtinyt raporttiin täysin perehtyä, mutta perusidean voin allekirjoittaa.

Perehtyessäni Tanskan malliin tarkemmin, muistan että mm. haastattelujen vaikuttavuudessa oli merkittävä ero sen mukaan, tehtiinkö ne yksilöhaastatteluina vai ryhmähaastatteluina. Yksilöllisen palvelun tulokset ovat luonnollisesti parempia, mutta kalliimpia. Yksityiskohdilla on väliä.

Suomessa työttömän työnhakijan aktiivipalvelut ovat aina olleet ”köyhänmiehenmallilla” toteutettuja. Siksi niiden tulokset jäävät laihemmiksi. Ladan hinnalla ei saa mersua. 

Tanskassa on paljon enemmän henkilöstöä työvoimapalveluissa ja siksi palvelu on henkilökohtaisempaa. Palkkatukea käytetään enemmän, samoin kuntoutusta. Suomessa koulutusta on enemmän.

Selvityshenkilöt esittävät suhdannepuskuria työvoimapalveluihin työllisyysrahastoon. Jonnekin  puskuri on mielestäni pakko rakentaa. 

Nyt kunnat joutuvat hoitamaan työvoimapalveluja rahoituksella, joka on mitoitettu lähes puolet alhaisemman työttömyyden mukaan. 

Mielestäni raportti osoittaa sen, että työllisyys vahvistuu investoimalla ei yksin leikkaamalla. Iso kysymys on se, miksi hallitus on toiminut täysin päinvastoin?

Tarja Filatov: Huhtikuu on kuukausista julmin

Sanotaan, että huhtikuu on kuukausista julmin. Monelle se on, koska tänään astuu voimaan osa hallituksen leikkauksista. Toimillaan hallitus väittää pyrkivänsä nostamaan työllisyyttä ja tasapainottamaan taloutta.

Leikkauksien on tarkoitus kannustaa työttömiä työhön. Tavoite on kannatettava, mutta isot leikkaukset lannistavat. Voimavarat kuluvat arjesta selviytymiseen. Ahdistus ja köyhyys kasvavat. Erityisesti lapsiperheköyhyys jättää lapseen elinikäisen jäljen. 

Harva työtön on omasta halustaan työttömänä. Työttömäksi joudutaan, ei työttömyyteen päästä. Uusimmat työministeriön tilastot kertovat, että hakijoita on enemmän ja että työpaikkoja on vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien määrä nousi 31 600 henkilöllä viime vuoden helmikuusta ja avoimien työpaikkojen määrä väheni 46 900 vuoden takaiseen verrattuna.

Pienituloiset lapsiperheet ovat todella kovilla leikkausten jälkeen. Työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen iskee noin 100.000 vanhempaan. Työtön vanhempi on saanut kahdesta lapsesta 184 euroa kuukaudessa. Nyt korvaus poistuu kokonaan.

Iso osa ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olleista on töissä. He ovat voineet ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturva on alentunut. Nyt tämä suojaosa poistuu noin 74.000 työssäkäyvältä ihmiseltä. 

Jos henkilö on onnistunut saamaan osa-aikatyön esimerkiksi 20 tuntia töitä viikossa ja palkka on 1000 euroa, hän on saanut tähän asti työttömyyspäivärahaa 774 euroa kuukaudessa. Jatkossa päiväraha lähes puolittuu.

Asuminen alueilla, joilla työtä on parhaiten tarjolla on turkasen kallista. Lapsiperheiden asumista on tuettu Suomessa pitkään, koska on haluttu, että vanhempien pienillä tuloilla lapset voivat asua säällisesti.

Asumistuen leikkaukset koskettavat noin 400.000 perhettä. Asumistuessa nousee omavastuu ja laskee korvausprosentti. Molemmat alentavat asumistukea. Keskimäärin asumistuki alenee noin 133 euroa kuukaudessa.

Toimet pyrkivät siihen, että ne kannustaisivat ihmisiä ottamaan vastaan pienipalkkaistakin työtä. Mutta ei työtä saa kuin kaupan hyllyltä. Monen ihmisen on vaikea työllistyä, koska terveys asettaa rajoitteita, koulutus ei kohtaa tarjolla olevien työpaikkojen kanssa, pienet lapset eivät mahdollista kokoaikatyötä jne.

Ei työllistyminen ole vain taloudellisen kannustamisen asia. Kyse on muustakin. Ja vaikka olisi, isot leikkaukset vievät noin 100.000 ihmistä toimeentulotuen asiakkaiksi. Toimeentulotuki on tunnetusti pahin kannustinloukku, koska siinä ei ole joustoa ansioiden suhteen. 

Huhtikuu on todella julma monelle pienituloiselle. Eri perhetyypeissä suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien sekä vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa.