Tarja Filatov: Huhtikuu on kuukausista julmin

Sanotaan, että huhtikuu on kuukausista julmin. Monelle se on, koska tänään astuu voimaan osa hallituksen leikkauksista. Toimillaan hallitus väittää pyrkivänsä nostamaan työllisyyttä ja tasapainottamaan taloutta.

Leikkauksien on tarkoitus kannustaa työttömiä työhön. Tavoite on kannatettava, mutta isot leikkaukset lannistavat. Voimavarat kuluvat arjesta selviytymiseen. Ahdistus ja köyhyys kasvavat. Erityisesti lapsiperheköyhyys jättää lapseen elinikäisen jäljen. 

Harva työtön on omasta halustaan työttömänä. Työttömäksi joudutaan, ei työttömyyteen päästä. Uusimmat työministeriön tilastot kertovat, että hakijoita on enemmän ja että työpaikkoja on vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien määrä nousi 31 600 henkilöllä viime vuoden helmikuusta ja avoimien työpaikkojen määrä väheni 46 900 vuoden takaiseen verrattuna.

Pienituloiset lapsiperheet ovat todella kovilla leikkausten jälkeen. Työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen iskee noin 100.000 vanhempaan. Työtön vanhempi on saanut kahdesta lapsesta 184 euroa kuukaudessa. Nyt korvaus poistuu kokonaan.

Iso osa ansiosidonnaisella työttömyyspäivärahalla olleista on töissä. He ovat voineet ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturva on alentunut. Nyt tämä suojaosa poistuu noin 74.000 työssäkäyvältä ihmiseltä. 

Jos henkilö on onnistunut saamaan osa-aikatyön esimerkiksi 20 tuntia töitä viikossa ja palkka on 1000 euroa, hän on saanut tähän asti työttömyyspäivärahaa 774 euroa kuukaudessa. Jatkossa päiväraha lähes puolittuu.

Asuminen alueilla, joilla työtä on parhaiten tarjolla on turkasen kallista. Lapsiperheiden asumista on tuettu Suomessa pitkään, koska on haluttu, että vanhempien pienillä tuloilla lapset voivat asua säällisesti.

Asumistuen leikkaukset koskettavat noin 400.000 perhettä. Asumistuessa nousee omavastuu ja laskee korvausprosentti. Molemmat alentavat asumistukea. Keskimäärin asumistuki alenee noin 133 euroa kuukaudessa.

Toimet pyrkivät siihen, että ne kannustaisivat ihmisiä ottamaan vastaan pienipalkkaistakin työtä. Mutta ei työtä saa kuin kaupan hyllyltä. Monen ihmisen on vaikea työllistyä, koska terveys asettaa rajoitteita, koulutus ei kohtaa tarjolla olevien työpaikkojen kanssa, pienet lapset eivät mahdollista kokoaikatyötä jne.

Ei työllistyminen ole vain taloudellisen kannustamisen asia. Kyse on muustakin. Ja vaikka olisi, isot leikkaukset vievät noin 100.000 ihmistä toimeentulotuen asiakkaiksi. Toimeentulotuki on tunnetusti pahin kannustinloukku, koska siinä ei ole joustoa ansioiden suhteen. 

Huhtikuu on todella julma monelle pienituloiselle. Eri perhetyypeissä suhteellinen pienituloisuus kasvaa eniten nuorten aikuisten, yksinhuoltajien sekä vanhempien työikäisten yksin asuvien keskuudessa.

Tarja Filatov: Asumistuki takaa kaikille lapsiperheille säällisen asumisen

Lämpimät onnittelut kuusikymppiselle Miina Sillanpää seuralle. Onnittelut kaikille ihmisille, jotka haluavat kehittää yhteiskuntaa Miinan hengessä.

Yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, naisten ja lasten aseman vanhusten aseman parantaminen, köyhyyden sekä huono-osaisuuden vähentäminen ja palvelijattarien elinolojen parantaminen olivat Miinalle sydämen asioita.

Miina Sillanpään syntyessä ajat olivat kovat: nälkävuodet ahdistivat ja toimeentulo oli tiukalla.

Kiertokoulusta 18 vuoden oppivelvollisuuteen

Lapsena Miina pääsi pariksi vuodeksi kiertokouluun ja siinä ne elämän ohuet eväät olivatkin.

Peruskoulusta ei kukaan vielä haaveillut. Meidän aikanamme on rakennettu oppivelvollisuus, jossa jokaisella lapsella on oikeus opiskella maksuttomasti 18 ikävuoteen asti. Iso haasteemme on kuitenkin yhä se, että oppimisen laatu paranee.

On tärkeää, että jokainen nuori oikeasti saatetaan hänelle sopivien opintojen pariin ja että hän saa tarvitsemansa tuen. Tällä turvataan ehjempää elämää ja parempaa työllisyyttä, niin yksilölle kuin yhteiskunnalle.

Puuvillatehtaan koulusta jatkuvaan oppimiseen

Miina meni 12-vuotiaana Forssan puuvillatehtaaseen työhön. Teki 12-tuntisia työpäiviä, töitä tehtiin myös yöllä. Työ raskasta aikuiselle, saati lapselle. Kaupanpäällisenä Minna sai käydä tehtaan koulua.

Nyt on syytä rakentaa jatkuvan oppimisen mallia, jolla turvataan ihmisten osaaminen muuttuvilla työmarkkinoilla. Ei suinkaan lopettaa aikuiskoulutustukea, vaan kehittää sitä. 

Työnantajilla tulee olla oma vastuunsa työntekijöiden koulutuksesta ja yhteiskunnalla oma vastuunsa jatkuvan oppimisen turvaamisesta. Yksilöllä oma vastuunsa vastata osaamisen muuttuviin haasteisiin. Koska työ muuttuu, osaamisen on kehityttävä.

Maakuntamatkojen edelläkävijä Miina

Ministeriksi päästyään Miina aloitti laajat maakuntamatkat tutustuen paikan päällä sosiaalisiin epäkohtiin lastenkodeissa, mielisairaaloissa, kouluissa ja kunnalliskodeissa.

Hän totesi, että vanhukset asuivat kylmissä ja vetoisissa kunnalliskodeissa, ravinto oli laitoksissa ala-arvoista, lastenkotien lapset kärsivät liian kovasta kurista ja heillä teetettiin liikaa töitä. 

Miinan ajoista Suomi on ottanut monta askelta oikeudenmukaisempaan ja sosiaalisesti yhdenvertaisempaan suuntaan. 

Silti me taistelemme ikääntyvässä Suomessa hyvinvointipalveluiden  turvaamisesta. Erityisesti vanhusten palveluissa meillä on paljon parannettavaa.

Lasten ja nuorten kohdalla on kyse syrjäytymisen syvenemisen ehkäisystä. Sitä ei ehkäistä lastensuojelun jälkihuollon romuttamisella eikä mittavilla sosiaaliturvan leikkauksilla, jotka lisäävät huomattavasti lapsperheköyhyyttä. Tutkimukset osoittavat, että erityisesti vauvaperheköyhyys jättää elinikäisen jäljen.

Luulenpa, että Miina nousisi barrikadeille vastustamaan sosiaaliturvaan suunniteltujen lapsikorotusten leikkaamista ja muistuttaisi, että kyse ei ole vain vanhemmista, vaan esimerkiksi työttömän vanhemman perheessä elävistä lapsista.

Hän muistuttaisi, että jopa YK:n lapsen oikeuksien komitea suositteli kesäkuussa antamissaan päätelmissä Suomelle, että valtio välttää sosiaaliturva­etuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin.

Hän vääntäisi rautalangasta, että asumistuki on rakennettu sitä varten, että pienituloiset lapsiperheet voivat asua säällisesti. Ikävä kyllä nyt suunnitellut leikkaukset vaikeuttavat monen työssäkäyvänkin lapsiperheen asemaa, puhumattakaan yksinhuoltajaperheen elämää.

Hän puhuisi voimakkaasti sosiaaliturvan leikkausten kasaantumisvaikutuksista.

Itse asiassa leikkaukset voivat vaikuttaa negatiivisesti lähisuhdeväkivaltaan, sillä tukia leikattaessa tehdään naisista taloudellisesti riippuvaisempia kumppaneistaan, jolloin lähtö väkivaltaisista suhteista käy entistä vaikeammaksi.

Naisten työmarkkina-asema uhkaa heiketä

Monet työmarkkinoille suunnitelluista leikkauksista  iskevät erityisesti naisiin. 

Palkaton sairaspäivä osuu kipeästi  naisvaltaisille hoiva-, koulutus- ja palvelualoille. 

Valtakunnan sovittelijalle suunniteltu neuvottelukatto betonoi naisten ja miesten väliset palkkaerot, koska työmarkkinat ovat sukupuolen mukaan seggregoituneet. 

Määräaikaisten työsopimusten perusteiden poisto  lisää naisille tyypillisempiä epätyypillisiä töitä.

Sovitellun päivärahan heikennykset osuvat palvelualoilla vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekeviin naisvaltaisten matalapalkka- alojen työntekijöihin. 

Epävarmuus työmarkkinoilla ja elämässä kasvaa.

Tulevaisuuden “Miinahaasteet”

Uusia haasteita, joita Miinan hengessä tulee pohtia tasa-arvon ja  yhdenvertaisuuden näkökulmasta on monia.

Esimerkiksi teknologian ja tekoälyn mukanaan tuomat mahdollisuudet voivat helpottaa naisvaltaisten alojen työtä ja antaa työssäkäyville ihmisille paremmin aikaa perheelleen. 

Mutta samaan aikaan tulisi pohtia tekoälyn riskejä tasa-arvolle, algoritmien syrjivyyttä sekä digiköyhyyttä, joka syrjäyttää ja jättää ihmisiä digipalvelujen ulkopuolelle.

Palvelijattarien aseman parantamisesta olemme siirtyneet aikaan, jossa alustatalouden työntekijöistä iso osa jää aikamme työelämän pelisääntöjen ja sosiaaliturvan ulkopuolelle.  Wolt ja Foodora helpottavat monen elämää, kuten palvelijattaret aikanaan, mutta millä inhimillisellä hinnalla?

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen sekä luontokadon pysäyttäminen tulisi rakentaa taloudellisesti reilusti sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Toimia tulisi pohtia sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden sekä tulonjaon näkökulmasta.

Raha ohjaa käyttäytymistämme, mutta haittaverot koskettavat kipeimmin pienituloisia. 

Reilumman vihreän siirtymän toteuttamiseksi on luotava kannusteita kulutuksellemme ja yritysten tuotannolle,  mutta muutettava verotusta ja sosiaaliturvaa siten, että köyhimmät eivät kärsi eniten.

Miinan hengessä voi ajatella maahanmuuttoa. Ei vain siitä näkökulmasta, mikä on työvoiman tarve Suomessa, vaan siitä näkökulmasta, miten turvataan maahanmuuttajille yhdenvertaiset elämisen edellytykset. Ja miten  vähennetään rasismia. 

Kannattaa muistaa, että ensimmäisen luokan osaaja ei tule Suomeen toisen luokan kansalaiseksi.

Maahanmuutolla on aina vaikutusta lähtömaassa. Miten luomme eettiset kestävän järjestelmän, joka ei vain riistä köyhien maiden osaavinta inhimillistä pääomaa rikkaiden maiden työvoimapulan katteeksi? Miten kykenemme luomaan reilummat pelisäännöt?

Miina oli aikanaan huolissaan vanhusten oloista. Olot ovat parantuneet, mutta yhä samaa huutolaisilmiötä on olemassa. Edelleen kysymme, kuka ja miten hoidetaan halvimmalla. Tämän ajan inhimilliseen hoivaan on vielä matkaa.

Sosiaalista pääomaa pitää vahvistaa

Ajattelen että nykyaikana ja tulevaisuudessa me tarvitsemme entistä enemmän sosiaalista pääomaa, rajojen ylittämistä, demokratian ja osallisuuden vahvistamista.

Koronan jälkeen ja Venäjän synnyttämän sodan seurauksia ei hoideta pelkällä talous- ja työllisyyspolitiikalla. Suomen visio ei voi olla velattomuus, vaikka velan taittaminen on välttämätöntä. Sosiaalipolitiikalla ja ihmisten hyvinvointiin liittyvillä asioilla on suuri merkitys, jotta päästään kestävään kasvuun. 

Laman kolme aaltoa

Yleensä laman jälkeen käy niin, että ensin nousee talous, perässä paranee työllisyys, mutta sosiaalisen laman pitkä varjo vaikuttaa vielä pitkään. 

Koronan, sodan ja energiakriisin seurauksena Suomi on velkaantunut ja työllisyysasteemme alhaisempi kuin hyvinvointivaltion palvelujen rahoitus edellyttää. Siksi työllisyydellä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Mutta Miinan hengessä on syytä vaalia työn laatua ja siitä saatavaa toimeentuloa.

Vaikea tilanne on jo nyt johtanut eturyhmien väliseen kamppailuun voimavarojen jakamisesta. Kannattaa muistaa, että kaikkein kovimmin huutavilla ei välttämättä ole suurin hätä.

Siksi on tärkeää, että  haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien palvelujen ja tulonsiirtojen kehittäminen nähdään investointina tulevaisuuteen eikä pelkkänä budjetin kulueränä. Vahvojen on pidettävä heikompien puolta.

Lapsuudesta ei tule uusintaa

Lapsilla ei ole varaa odottaa parempia suhdanteita tai kansantalouden parempaa kasvua. Jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus harrastaa, käydä turvallista ja hyvää koulua, saada apua sairastuessaan. 

Paljon puhutaan siitä, että velkaa ei saa jättää lapsillemme.

Velkaa on monenlaista. Rahavelka on vain yksi. 

Ilmastovelka on kaikkein vaarallisinta velkaa. 

Osaamisvelka syö tulevaisuuden selviytyminen rakennuspalikoita.

Mielenterveysvelka tuhoaa nuoria elämiä. Ja huutaa tällä hetkellä toimivampia ratkaisuja.

Pelastetaan jokainen lapsi elämälle

Miinalla oli tapana sanoa, että jokainen lapsi on pelastettava elämälle. 

Pelastamalla äiti pelastetaan lapsi. Miina taisteli sen ajan häpeää vastaan. Aviottomaan lapseen liittyvää häpeää vastaan. Rohkea nainen.

Yhä on rohkeaa kuulla osattomien ääntä ja taistella heidän oikeuksiensa puolesta, jotka eivät nouse barrikadeille vaatimaan itselleen palveluja.

Miina Sillanpää oli ihmisoikeustaistelija. Hän oli ihminen, joka tarmokkaalla toiminnallaan muutti yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi. ”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.” 

"Elävä elämä vaatii osansa, se ei voi eikä saa pysähtyä", Miinan sanoin, pysähtyä ei saa, vaan on rakennettava uutta. Otettava oppia historiasta, kohdattava nykypäivän haasteet, ja pidettävä huolta tulevasta, jotta "jokainen lapsi voidaan pelastaa elämälle". 

Tässä on varmasti yhä meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Vielä kerran onnea Miina Sillanpää seuralle ja menestystä Miinan perinnön vaalimisessa!

(Puheenvuoroni “Miina Sillanpää seura 60 vuotta” juhlassa 29.9.2023)

Tarja Filatov: Puolusta oikeutta olla oma itsesi!

Liian moni lapsi elää köyhyydessä. Suomessa on noin miljoona lasta ja 130 000 heistä elää köyhyydessä. Tämä on suunnilleen kaksi kertaa Hämeenlinnan asukasluku. Suomella ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti varaa tähän.

Lapsuusajan köyhyys, erityisesti vauvaperheiden köyhyys näkyy myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina.

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen on julkisen talouden tasapainottamispaineista huolimatta kannattava investointi.

Taloutta ei pidä tasapainottaa lyhytnäköisesti. Se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin ja lisää köyhyyttä. Tavoitellut säästöt muuttuvat myöhemmin paljon suuremmiksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi.

Vauva- ja lapsiperheiden oikeus varhaiseen tukeen pitää varmistaa. Toivon, että hallitusneuvotteluissa osataan asettaa tavoitteeksi ehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen.

Neuvolat ovat olleet Suomen ylpeys. Nyt ne uhkaavat rapautua resurssipulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimivuus ja riittävät resurssit on välttämätöntä turvata.

Palvelut oleellisia hyvinvoinnille

Ihmisten hyvinvoinnin ja köyhyyden ehkäisyn kannalta palvelujen toimivuus on oleellista. Hyvinvointialueiden uudistamistyölle tulee antaa työrauha.

Miljardin leikkaukset hyvinvointialueille sopivat huonosti aikaan, jolloin rakennemuutosta ollaan alueilla vasta tekemässä ja hinnat nousseet. Ilman mahdollisuutta investoida muutokseen, kustannukset kasvavat.

Viime eduskuntakaudella yksi parhaita tulevaisuusinvestointeja oli oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen. Uudistus on tärkeä nuorille ja koko maan tulevaisuudelle, koska se mahdollistaa osaavamman ja vahvemman työllisyyden. Uudistus on tärkeä nuorten vanhemmille.

Oppivelvollisuuden laajennus merkityksellinen uudistus

Markkinoilla yksi isä käveli määrätietoisesti kohti, ojensi minulle kätensä ja halusi kiittää. Hän kertoi, että ei olisi saanut poikaansa jatkamaan toisella asteella ilman oppivelvollisuuden laajennusta.

Uudistus on merkityksellinen lapsiperheiden toimeentulon näkökulmasta erityisesti nyt, kun inflaatio on korkealla ja hinnat nousussa.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ei yksin riitä. On vahvistettava peruskoulua. Oppimistulosten eriytyminen peruskoulussa ja perustaitojen heikentyminen ovat vaativat tulevan hallituksen huomiota.

Tuleva pääministeri lupasi, että koulutus on erityissuojeluksessa. Toivon todella, että kokoomus tällä kertaa pitää huolta koulutuksen resursseista varhaiskasvatuksesta korkeimpaan koulutukseen.

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että emme saa jättää lapsillemme velkaa. Velkaa on monenlaista. Jos suitsimme vain taloudellista velkaa, synnytämme sosiaalista velkaa, joka tulee sairaan kalliiksi. Pidetään huolta lastemme tulevaisuudesta kokonaisuudesta huolehtien.

Monen nuoren elämän merkittävimpiä hetkiä

Kevät on ilon ja valon aikaa ja erityisen tärkeää vastavalmistuneelle. Moni kokee tänä keväänä yhden elämänsä merkittävimmistä juhlahetkistä, valmistuipa sitten ammattiin ylioppilaaksi tai jostakin muusta koulutuksesta.

Valmistuessaan moni miettii menneitä vuosia, onnistumisia, iloja suruja ja suurimpia mokia. Mennyt kannattaa ottaa elämänkokemuksena, josta voi saada voimaa tulevaan.

Jokaiselle valmistuneelle nuorelle haluaisin sanoa, että puolusta oikeuttasi olla oma itsesi ja sellainen kuin haluat, koska sinä elät tekemiesi valintojen kanssa. Onnea tulevaan, levitä siipesi ja anna elämän kantaa!

(Julkaistu Hämeen Sanomissa 28.5.2023)

Tarja Filatov: Köyhyydessä eläviä lapsia on enemmän kuin Kuopiossa asukkaita

Liian moni lapsi elää köyhyydessä. Suomessa on noin miljoona lasta eli 130.000 heistä elää köyhyydessä. Tämä on selvästi enemmän kuin Kuopioissa, Suomen 8. suurimmassa kaupungissa, on asukkaita. Suomella ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti varaa tähän.

Lapsuusajan, erityisesti vauvaperheköyhyys näkyy myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. 

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen on julkisen talouden tasapainottamispaineista huolimatta kannattava investointi. Talouden tasapainottamista ei pidä tehdä lyhytnäköisesti ja liian nopealla aikataululla. Se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin, lisää köyhyyttä ja tavoitellut säästöt muuttuvat myöhemmin paljon suuremmiksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi.  

Tänään oli Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous. Linjasimme, että  sosiaaliturvauudistusta on syytä jatkaa parlamentaarisesti ja että välimietinnössä ehdotettuja uudistuksia tulee edistää.

Nyt kun hinnat ovat nousussa on tärkeää, että sosiaaliturvaetuuksiin tehdään indeksikorotukset. Erityisen tärkeää on turvata lapsikorotukset, muuten tuleva hallitus kasvattaa väistämättä köyhyyttä.   

Lapsilisää tulee kehittää edelleen kaikille lapsiperheille kuuluvana etuutena. Siihen tulee tehdä indeksitarkistukset ja laatia monivuotinen ohjelma lapsilisien tason korottamiseksi. Vauvavaiheen köyhyys on kaikkein vaurioittavinta, ensimmäisessä vaiheessa tulee korottaa alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisiä.  

Linjasimme, että vauva- ja lapsiperheiden oikeus varhaiseen tukeen pitää varmistaa. Vauvat ja lapset eivät voi odottaa. Hallitusohjelmassa on syytä asettaa tavoitteeksi ehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen.

Neuvolat ovat olleet Suomen ylpeys. Nyt ne uhkaavat rapautua resurssipulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimivuus ja riittävät resurssit on välttämätöntä turvata. 

Ihmisten hyvinvoinnin ja köyhyyden ehkäisyn kannalta palvelujen toimivuus on oleellista. Hyvinvointialueiden uudistamistyölle tulee antaa työrauha ja turvata riittävät resurssit. Miljardin leikkaukset hyvinvointialueille sopivat huonosti aikaan, jolloin rakennemuutosta ollaan alueilla vasta tekemässä. Ilman mahdollisuutta investoida muutokseen, kustannukset kasvavat.

Kustannuksia saadaan hillittyä, kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja moniammatillista tiimityötä. Silloin ihmiset tulevat autetuiksi kerralla ja ajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä yhteen toimivuus on kaikkein kriittisintä silloin, kun ihmisellä tai perheellä on monenlaisia tarpeita ja ongelmia. 

Päihdepolitiikalla on iso merkitys sosiaali- ja terveyspolitiikan kustannuksiin. Alkoholin saatavuutta ei pidä lisätä. Jos viinit tulevat myyntiin ruokakauppojen hyllylle, se lisää kiistatta alkoholista aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.  

Saatavuuden lisääminen kasvattaa tutkitusti alkoholin kulutusta, lisää päihdehaittoja, päihdekuolemia sekä alkoholikäytön psyykkisesti ja fyysisesti elämänmittaisesti vaurioittamien lasten määrää. Jo nyt alle 3-vuotiaiden lasten huostaanottojen pääsyynä on toisen tai molempien vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma. 

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että emme saa jättää lapsillemme velkaa. Velkaa on monenlaista. Jos suitsimme vain taloudellista velkaa, synnytämme sosiaalista velkaa, joka tulee sairaan kalliiksi. Pidetään huolta lastemme tulevaisuudesta kokonaisuudesta huolehtien. Lapsuudesta ei tule uusintaa, se on suora lähetys.

Tarja Filatov: Makron ja mikron ristiriita

Syksyn budjettiriihessä päätetään siitä, miten ihmisiä tullaan vastaan hintojen noustessa.

Ekonomistit varoittelevat kompensaatiosta, koska sen ennustetaan kiihdyttävän hintojen nousua. Heillä on varaa arvioida pelkästään makrotaloutta, mutta politiikassa on tasapainoteltava monen eri suuntaan vetävän tavoitteen kanssa yhtäaikaa. Siksi on nähtävä keskiarvojen takaa yksilöiden tarpeet. 

Elämä ei ole pelkkää kansantaloutta, ihmisillä on oltava varaa ruokaan, lämpöön ja liikkumiseen. 

Itse ajattelen, että tulevien ratkaisujen pitää täyttää kolme ehtoa.

Ensiksi tarvitsemme täsmätoimia, jotka auttavat heitä, joiden on vaikein selviytyä ruuan hinnan noususta ja energian kallistumisesta. Kaikkea emme voi kompensoida, joten valitaan kohteet ja keinot huolella.

Toiseksi kompensaatioiden pitää mennä varmasti perille ihmisten lompakkoon asti eikä jäädä väliportaisiin. 

Kolmanneksi toimet eivät saa olla kohtuuttoman kalliita eivätkä ne saa heikentää työllisyyttä.

Pienten lasten perheissä raha on aina tiukalla. Niinpä varhaiskasvatusmaksun alentaminen tuo pelivaraa ruokalaskuun ja harrastuksiin. Ihan pelkällä kaurapuurolla ei pärjää. Ratkaisu tukee vanhempien työssäkäyntiä. Hintalappu ei ole liian suuri, mutta raha menee varmasti perille ja se kannustaa työssäkäyntiin.

Mielelläni näkisin vauvaperheiden köyhyyttä ehkäisevän tuen. Lapsiperheen köyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset. Haavoittavinta on vauvaperheiden köyhyys. Vauva-aikainen perheen köyhyys näkyy lasten elämässä muita yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Siksi lapsilisän korottaminen edes vauvaperheille olisi hyvä valinta.

Työmatkat ovat kallistuneet. Kaikki eivät pääse töihin ratikalla tai bussilla. Osalla työn aikataulut eivät sovi yhteen julkisen liikenteen kanssa. Osa meistä taas asuu alueilla, joilla julkinen liikenne on vähäistä, joten omaa autoa on pakko käyttää työmatkoihin. Työmatkaan liittyvää kompensaatiota tulisi parantaa. Tämä ratkaisu kannustaa työssäkäyntiin.

Kolmas väline voisi olla verotus. Moni on väläytellyt ruuan arvonlisäveron alennusta tai bensaveron alennusta. Ne ovat kalliita ratkaisuja eikä ole takeita, että alennukset näkyvät hinnoissa. Väliportailla on tapana käyttää tilannetta hyväkseen ja napata oma siivunsa veronkevennyksistä.

Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen olipa kyse eläkeläisestä tai palkansaajasta helpottaisi monen arkea. Ratkaisulla on työllisyysvaikutusta, vaikka se ei suuri olekaan.

Parasta olisi, jos veronkevennys voitaisiin sitoa palkkamalttiin, jotta hintojen nousun kierre ei pahentuisi. Tämä saattaa olla toiveajattelua, sillä työnantajat halusivat luopua keskitetyistä palkkaratkaisuista.

Tärkeintä on, että toimet kohdistuvat niitä kipeimmin tarvitseville ja menevät perille. Työllisyysvaikutukset ovat plussaa, joka kannattaa huomioida. Luovuutta saa ja pitää käyttää, kun ratkaisuista lopulta päätetään.

Tarja Filatov: Talouden vuoristorata

Eduskunta sai lisätalousarvion. Yleensä ne ovat toivottuja, mutta tästä on pakko sanoa, että enpä olisi odottanut tätä. Joudumme varautumaan naapurimme arvaamattomuuteen. Lisätalousarviota voisi kutsua turvallisuuspaketiksi.

Yövartijavaltio pitää huolta kovasta turvallisuudesta. Puolustuksesta, poliisista, rajaturvasta, vankiloista ja oikeuslaitoksesta. Voisi sanoa, että kyseessä on valtion minimi, vaikka termin taustalla on ideologisia ajatuksia.

Suomi ei ole yövartijavaltio, vaan hyvinvointivaltio. Niinpä meillä kriisin tullen suojataan valtion minimiä JA yksiön hyvinvointia. Molempia.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia lisätalousarviossa tehdään yhteensä noin kahden (2) miljardin euron määrärahalisäykset puolustusvoimille, rajaturvaan, kyberturvaan ja  huoltovarmuuteen. Vihreää siirtymää energiapolitiikassa kiihdytetään sodan ja pakotteiden vuoksi, mutta myös maapallon tulevaisuuden vuoksi.  Pääpaino on kuitenkin valtion toimivuudessa.

Yksilön hyvinvoinnin turvaksi panostetaan panostetaan lapsiin ja nuoriin varhaiskasvatuksessa sekä koulussa. Korona jätti velkaa, jonka lapsemme maksavat kalliin inhimillisen hinnan, ellemme osaa tukea heitä kuromaan kiinni koronan jättämää koulutus- ja hyvinvointiaukkoa.

Ruuan ja energian hinnannousu tuntuu jokaisen kukkarossa. Nousu tuntuu erittäin kipeästi heidän kukkarossaan, joiden tuloista valta osa menee ruokaan ja asumiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi lapsiperheistä tippuu ainakin 13.000 entisten köyhien perheiden lisäksi köyhyyteen.

Hallitus päätti tukea köyhimpiä aikaistamalla kela-indeksin korotusta elokuun alkuun. Alustavan arvion mukaan vaikutus esimerkiksi työttömyysturvan perusturvaan tai kansaneläkkeeseen on noin 18-30 euroa kuukaudessa. Korotus heijastuu eläketulovähennykseen niin, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus kevenee.

Korona jakoi koululaisia ja opiskelijoita kahtia. Toiset pärjäsivät, jopa hyötyivät siitä, että korona mahdollisti uudenlaisen digitaalisemman opiskelun. Osa tipahti pahasti. Siksi lisätalousarvion panostus esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on tarpeen. Kouluissa tuetaan nuorisotyötä ja lasten ja nuorten mielenterveyteen suunnataan lisäresurssia. Panostuksilla jatketaan koronan jälkien korjaamista. Lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista.

Korona kuritti taloutta ja menetimme työpaikkoja. Koronan pahimmista vuosista työllisyys on parantunut 140.000 hengellä. Vaalikauden alusta 90.000 hengellä, vaikka välissä oli koronan tiputus. Taloutemme sakkasi koronan vuoksi, mutta nousimme onneksi nopeasti.  Nousussa auttoi nopeat toimet koronan hillitsemiseksi ja yritysten tukeminen. 

Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa menoja varautumisen vuoksi, heikentää tuloja Venäjän viennin loppumisen vuoksi ja edellyttää investointeja energiapolitiikassa. Lisäksi sodan liikkeelle puskema inflaatio nostaa hintoja. Tilanne ei ole todellakaan helppo. Uskon kuitenkin että uusiutumalla pärjäämme.

Sodasta huolimatta näyttää siltä, että emme ajaudu lamaan. Talous kasvaa, vaikka niukemmin. Verotuloennustetta nostettiin noin miljardilla eli olemme olleet odotuksissamme pessimistisempiä kuin todellisuus. Pitkän aikavälin haasteet ovat kuitenkin olemassa ja niihin on etsittävä jatkuvasti kestäviä ratkaisuja. Taloutta on tasapainotettava ja siinä paras lääke on tuottavuuden ja työllisyyden vahvistaminen. Silti kitkerämpiä lääkkeitä ja säästöjä tullaan tarvitsemaan.

Tarja Filatov: Valoa näkyvissä

Koronan tuomassa lamassa on kolme aaltoa. Ensimmäisenä sakkasi talous ja toimeliaisuus, sitten nousi työttömyys ja kolmantena kohtasimme sosiaalisen laman. Kun nousu lähtee liikkeelle, ketju kulkee toisin päin.

Julkisesta keskustelusta saattaisi kuvitella, että Suomen talous on yhä syöksykierteessä alaspäin. Faktat kertovat kuitenkin toista. Vaikka korona on vielä keskuudessamme, taloudessa ja työllisyydessä on valoisia merkkejä. 

Vienti vetää, teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, kiinteät investoinnit ovat nousemassa kaikkien aikojen ennätykseen ja kuluttajien luottamus talouteen on ennätyskorkealla.

Bruttokansantuote on käytännössä koronakriisiä edeltävällä tasolla, kun euroalueella muut maat vielä heräilevät kasvuun. Olemme toipuneet lähes samassa vauhdissa Yhdysvaltojen kanssa, vaikka elvytyksemme taso on ollut huomattavasti maltillisempi.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä alijäämä on painettu alle puoleen tämän vuoden yli 14 miljardista. Isoja ja vaikeasti hahmotettavia lukuja. Mutta ehkä kuvaavaa on se, että vielä vuosi sitten näytti siltä, että velkaantumisemme taittuu vaivoin vuosikymmenen vaihteessa. Nyt on mahdollista, että saamme suunnan kääntymään jo ensi vuonna.

Työllisyydessä on kiistatta vielä paljon tehtävää, mutta fakta on, että kesäkuussa oli 121.000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste oli historiallisen korkea, yli 75 prosenttia. Tämä kertoo, että koronan nopeat vaikutukset on selätetty. Samaan aikaan työttömiä on 7000 enemmän, koska työvoimaan on tullut lisää ihmisiä. Vaikka kyseessä ovat yhden kuukauden luvut, trendi on hyvä.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää osaamistason nostamista. Koulutus, jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen läpi työuran on kestävä sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen keino vahvistaa työllisyyttä. Kohdennetuilla koulutustoimilla on nopeasti paikattava alakohtaisia työvoiman saatavuusongelmia.

Me emme saa unohtaa sosiaalisen laman ja hoitovelan purkua. Sosiaali- ja terveydenhoidon osaajapulaa ei hoideta pelkällä koulutuksella, vaikka sitä tarvitaan kipeästi. Mutta on parannettava työolosuhteita ja palkkausta, jotta ihmiset pysyvät alalla. Uudet hyvinvointialueet ja palkkaharmonisaatio antavat tähän mahdollisuuksia. Mutta valtion on kaivettava kuvettaan ongelman ratkaisemiseksi.

Suomessa on 110.000-130.000 köyhyydessä elävää lasta. Lasten toimeentulo rakentuu aikuisten toimeentulon kautta. Lapsiperheköyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset, siksi sen poistamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä.

Samaan aikaan tuettava lasten mahdollisuutta hyvään arkeen. Laadukas varhaiskasvatus, turvallinen ja lasta ja nuorta tukeva oppimisympäristö, oppivelvollisuuden laajennus jne. ovat hyviä arjen tukipilareita. Korona on suosinut osan opiskelijoiden opintoja, mutta osan kohdalla se on tuonut aukkoja ja nuo aukot on paikattava huolella. 

Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa koronan syrjäyttämiin lapsiin ja nuoriin.

Syksyllä eduskunnan talousarvioesityksessä on mukana lapsibudjetointi. Kyse ei ole vain budjettitekniikasta, vaan kokonaisuuden hahmottamisesta. Usein sanotaan, että koko kylä kasvattaa lasta, ja näinhän se on. Lapsen kasvuun vaikuttavat koti, koulu, kaverit, joskus katu, harrastukset jne.

Lapsibudjetoinnissa halutaan saada näkyviin lapsen elämän kokonaisuus, jotta osataan tehdä oikeita päätöksiä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten laman taltuttamiseksi tarvitaan tietoa ja kokonaisuuksien hallintaa. Ei saa olla niin, että yksi käsi antaa ja toinen ottaa pois tämä koskee niin valtiovaltaa kuin kuntia.

Hämeenlinnassa tehtiin viive valtuustokaudella erinomainen Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelma. Sen toimeenpano on tämän valtuustokauden tehtävä. Kun mietimme hallintosäännön uudistamista, on syytä pohtia muuta ohjausjärjestelmän uudistamista. 

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)