Tarja Filatov: Ihminen tarvitsee juuret ja siivet

Ihminen tarvitsee juuret, koska ne antavat elämälle oman historian ja merkityksen. 

Ihminen tarvitsee myös siivet, jotta elämä voi mennä eteenpäin. 

Koti, läheiset, kulttuuri, historia, oma yhteisö. Niiden kautta voi tuntea kuuluvansa yhtä ihmistä suurempaan kokonaisuuteen. 

Juuret auttavat ymmärtämään, kuka on ja mistä tulee. Ne auttavat hahmottamaan omaa paikkaa maailmassa. 

Perheen, kulttuurin ja historian tunteminen  auttaa ymmärtämään omia arvoja, uskomuksia ja toimintatapoja. Traumojakin.

Antti Eskola on sanonut, inhimillisyys ei sijaitse ihmisessä itsessään, vaan ihmisten välillä. Minusta se on hienosti sanottu. 

Työn, koulutuksen, harrastusten kautta olemme osa yhteisöä. Olemme kaikki jonkun synnyttämiä, jonkun hoivaamia ja kasvattamia.

Kukaan ei kykene elämään toisen puolesta eikä toisen elämää. 

Ilman toisiamme meillä ei ole kieltä, ei kulttuuria eikä historiaa. 

Silti olemme yksilöitä, joilla on oma ainutkertainen yhtä arvokas elämä ja joilla on oikeus arvokkaaseen elämään. 

Tarvitsemme myös siivet, jotta emme jää liiaksi kiinni menneisyyteen ja voimme rakentaa tulevaisuutta.

Nykyaikana puhutaan paljon juurettomuudesta. Ehkä se on tunne, että jossain muualla on aina parempi meininki ja että oma elämä on vajavaista.  Vanha sanonta, jossa ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, saattaa kummuta juurettomuudesta.

Ilman juuria ei tunne oloaan kotoisaksi, mihinkään kuuluvaksi. Uskon, että yhteisöt kantavat elämän kriisitilanteissa. 

Yhteisö voi olla ystäväporukka, kotiseutu, työpaikka, järjestö tai mikä tahansa suhteellisen pysyvä ihmisten yhteenliittymä. 

 Ilman omia ihmisiä on aina kiire jonnekin, kohti jotain parempaa, jotain jota ei ehkä koskaan saavuta. Onnellisempi voi olla jos olemassa oleva tuo iloa.

Uskon, että ihminen kaipaa sitoutumista, omia ihmisiä, hyväksyntää omana itsenään. Siksi kodilla, kotoisuudella, kotoutumisella on iso merkitys. 

Kun ihminen revitään irti kodistaan - enkä tarkoita nyt vain  fyysistä kotia, vaan enemmänkin henkistä tilaa, yhteyttä omiin ihmisiin, niin tyhjyyttä voi olla vaikea täyttää. 

Siinä voi onnistua, kun löytää uusia omia ihmisiä, oman yhteisön, oman paikan, jossa olla oma itsensä ja eläää oman näköistään elämään. Löytää uudet omat tavat ja voi rakentaa oman palansa elämän jatkumoa. 

Työväen näyttämöiden liiton Pakko sanoa -festivaalilla esityksissä pohdittiin kodin ja juurien merkitystä. Menetystä ja uudelleen löytämistä.

Pakko sanoa -festivaali vei osallistujansa Kuivajärven ja Hietajärven vienankarjalaiskyliin. Kyliin, jotka tyhjenevät.

Rajan ylittävä kanssakäyminen oli aikanaan luontevaa Suomen ja Venäjän välillä. Retki kertoi hyvin siitä, että on antoisampaa rikkoa rajoja kuin rakentaa muureja. 

Rajan yli on eletty aina. Johtajat sotivat, ihmiset yrittävät elää. 

Rajan läheisyydessä Venäjää ei voi ohittaa. Itse asiassa olimme niin lähellä, että järven toisella rannalla näkyi Venäjä. 

Putinin sotaa ei voi hyväksyä. Se on julma ja vie monelta kodin ja juuret. Tulevaisuuden. Ei vain Ukrainassa, vaan myös Venäjällä.

Niin teki aikanaan Suomessa käyty sota. Ja kaikki sodat maailmalla.

Venäjän hyökkäys on tuomittava ehdottomasti. On surullista, että Euroopassa saavat jalansijaa Ukrainan tukea kritisoivat puolueet, kuten Itävallan vaalien natsipuolueen juuret omaava Vapauspuolue. Pelottavaa. Juuret voivat olla vaaralliset. 

Israelin toimet Gazassa ja Libanonissa saavat sydämen itkemään. 

Suomessakin lentää ilmassa paljon elementtejä, jotka ovat vahvalle demokratialle kielteisiä. Yksi on kansalaisyhteiskunnan supistaminen ja yövartijavaltioajatuksen vahvistuminen. Toivottavasti heräämme pian tästä painajaisesta.

( Blogi pohjautuu Pakko sanoa -festivaalilla Suomussalmella pitämääni puheeseen)

Tarja Filatov: Talouden vuoristorata

Eduskunta sai lisätalousarvion. Yleensä ne ovat toivottuja, mutta tästä on pakko sanoa, että enpä olisi odottanut tätä. Joudumme varautumaan naapurimme arvaamattomuuteen. Lisätalousarviota voisi kutsua turvallisuuspaketiksi.

Yövartijavaltio pitää huolta kovasta turvallisuudesta. Puolustuksesta, poliisista, rajaturvasta, vankiloista ja oikeuslaitoksesta. Voisi sanoa, että kyseessä on valtion minimi, vaikka termin taustalla on ideologisia ajatuksia.

Suomi ei ole yövartijavaltio, vaan hyvinvointivaltio. Niinpä meillä kriisin tullen suojataan valtion minimiä JA yksiön hyvinvointia. Molempia.

Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan takia lisätalousarviossa tehdään yhteensä noin kahden (2) miljardin euron määrärahalisäykset puolustusvoimille, rajaturvaan, kyberturvaan ja  huoltovarmuuteen. Vihreää siirtymää energiapolitiikassa kiihdytetään sodan ja pakotteiden vuoksi, mutta myös maapallon tulevaisuuden vuoksi.  Pääpaino on kuitenkin valtion toimivuudessa.

Yksilön hyvinvoinnin turvaksi panostetaan panostetaan lapsiin ja nuoriin varhaiskasvatuksessa sekä koulussa. Korona jätti velkaa, jonka lapsemme maksavat kalliin inhimillisen hinnan, ellemme osaa tukea heitä kuromaan kiinni koronan jättämää koulutus- ja hyvinvointiaukkoa.

Ruuan ja energian hinnannousu tuntuu jokaisen kukkarossa. Nousu tuntuu erittäin kipeästi heidän kukkarossaan, joiden tuloista valta osa menee ruokaan ja asumiseen ja liikkumiseen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi lapsiperheistä tippuu ainakin 13.000 entisten köyhien perheiden lisäksi köyhyyteen.

Hallitus päätti tukea köyhimpiä aikaistamalla kela-indeksin korotusta elokuun alkuun. Alustavan arvion mukaan vaikutus esimerkiksi työttömyysturvan perusturvaan tai kansaneläkkeeseen on noin 18-30 euroa kuukaudessa. Korotus heijastuu eläketulovähennykseen niin, että pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus kevenee.

Korona jakoi koululaisia ja opiskelijoita kahtia. Toiset pärjäsivät, jopa hyötyivät siitä, että korona mahdollisti uudenlaisen digitaalisemman opiskelun. Osa tipahti pahasti. Siksi lisätalousarvion panostus esi- ja perusopetukseen, ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on tarpeen. Kouluissa tuetaan nuorisotyötä ja lasten ja nuorten mielenterveyteen suunnataan lisäresurssia. Panostuksilla jatketaan koronan jälkien korjaamista. Lasten ja nuorten tulevaisuuden turvaamista.

Korona kuritti taloutta ja menetimme työpaikkoja. Koronan pahimmista vuosista työllisyys on parantunut 140.000 hengellä. Vaalikauden alusta 90.000 hengellä, vaikka välissä oli koronan tiputus. Taloutemme sakkasi koronan vuoksi, mutta nousimme onneksi nopeasti.  Nousussa auttoi nopeat toimet koronan hillitsemiseksi ja yritysten tukeminen. 

Nyt Venäjän hyökkäys Ukrainaan kasvattaa menoja varautumisen vuoksi, heikentää tuloja Venäjän viennin loppumisen vuoksi ja edellyttää investointeja energiapolitiikassa. Lisäksi sodan liikkeelle puskema inflaatio nostaa hintoja. Tilanne ei ole todellakaan helppo. Uskon kuitenkin että uusiutumalla pärjäämme.

Sodasta huolimatta näyttää siltä, että emme ajaudu lamaan. Talous kasvaa, vaikka niukemmin. Verotuloennustetta nostettiin noin miljardilla eli olemme olleet odotuksissamme pessimistisempiä kuin todellisuus. Pitkän aikavälin haasteet ovat kuitenkin olemassa ja niihin on etsittävä jatkuvasti kestäviä ratkaisuja. Taloutta on tasapainotettava ja siinä paras lääke on tuottavuuden ja työllisyyden vahvistaminen. Silti kitkerämpiä lääkkeitä ja säästöjä tullaan tarvitsemaan.