Tarja Filatov: Velasta ja vastuullisuudesta

Niukkoina aikoina talouspolitiikan arvot nousevat erityisen suureen arvoon. Siksi ei ole yhdentekevää, miten taloutta tasapainotetaan.

Velkasuhteemme on laskenut muutaman vuoden, mutta nyt se on kääntynyt takaisin nousuun. Meidän tulee kääntää velkasuhde lasku-uralle, mutta järkevä aikataulu riippuu itsemme lisäksi kansainvälisistä suhdanteista.

Eurooppalaisittain verraten Suomen velka on kohtuullinen. Se on noin 20 prosenttiyksikköä euromaiden keskiarvoa alhaisempi. 

Lähimmät verrokkimme Ruotsi ja Tanska ovat meitä hieman parempia, mutta toisaalta heillä yksityiset kotitaloudet ovat huomattavasti velkaantuneempia.  

Suomen  työllisyysaste on kokoaikatyöllä mitattuna korkeampi kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Veroaste on puolestaan alhaisempi. Jos meillä olisi  Tanskan verotaso, meillä ei olisi kestävyysvajetta.

Pitkäaikainen työllisyys tavoitteemme 75 prosenttia  on toteutunut. Mutta se ei enää riitä. On kuljettava kohti 80 prosentin työllisyysastetta sekä parannettava työn laatua ja tuottavuutta. Työhyvinvointia on vahvistettava, koska väsynyt ihminen ei kestä muutosta eikä opi uutta.

Kun puhumme velasta, on syytä muistaa, että rahavelka on yksi haasteemme. Lisäksi meillä on osaamisvelkaa, hyvinvointivelkaa ja ilmastovelkaa. Näistä on huolehdittava. Tai lasku on kestämätön. On pidettävä huolta kokonaisuudesta. 

Kasvun kannalta on välttämätöntä panostaa TKI-rahoitukseen, terveyteen ja koulutukseen. 

Näissä panostuksissa on kyse paljon muusta kuin talouskasvusta.  On kysymys arvovalinnoista.

Koulutuksen kautta rakentuu tie tulevaisuuteen. Tie tulevaisuuteen Suomelle ja  tie tulevaisuuteen elämänpolkuaan pohtivalle nuorelle.

Koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen kautta saamme vauhtia vihreään siirtymään ja uusia markkinoita. 

Nämä ovat parhaat lääkkeet kasvun vauhdittamiseen ja samalla paras toivo välttää ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset. 

Yhteinen tavoitteemme on kestävä ja hyvinvoiva elämä tällä  ainutkertaisella planeetalla.  

Vastuullinen taloudenpito tarkoittaa budjettikurin lisäksi kasvun edellytysten kärsivällistä rakentamista sekä inhimillisen pääoman, osaamisen ja osallistumisen kasvattamista. Tätä Suomen Pankki uusimmassa tutkimuksessaan Suomelle suosittaa.  

Vain siten, luonto ja sen rajalliset resurssit huomioiden, voi taloutemme olla pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla.

Suomi on kohdannut monia kriisejä vuosikymmenien varrella. Joka kerta parhaat lääkkeet julkisen talouden tasapainottamiseen on ollut kasvu.  Inhimillinen ja kestävä kasvu.

Ja parhaat lääkkeet pitkän aikavälin kasvuun on koulutus. Koulutus tutista tohtorin hattuun.

Osaamiseen perustuva Suomi uusiutuu ja  kestää maailma myrskyissä. 

Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä. Mutta kokoomuksen esittämät leikkaukset ovat mahdottomia hyväksyä. Niissä köyhä kansa maksaa ja hyvätuloiset herkuttelevat.

Sosiaalidemokraatit EIVÄT  ole valmiita leikkaamaan terveys- ja vanhuspalveluista, jotta hyvätuloisille voidaan tehdä veronkevennyksiä. Tehokkuus, tuottavuus ja vaikuttavuushyödyt on kohdennettava palvelujen parantamiseen.

Sosiaalidemokraateista EI ole oikein, että työssäkäyvän pienituloisen lapsiperheen asumistukea leikataan. Työssäkäynnin pitää olla kannattavaa isoissa kaupungeissakin.  

Työttömän kohdalla työttömyysturvan ja asumistuen ja sekä indeksien jäädyttäminen tiputtaa jo toimeentulotuen asiakkaaksi. Samalla ihminen tipahtaa pahaan kannustusloukkuun.

Sosialidemokraateista ON oikein keventää keski- ja pienituloisten tuloverotusta, kunhan samalla verotuottoja lisätään tiivistämällä pääomien veropohjia, puuttumalla verovälttelyyn ja karsimalla verotukia. 

Merkittävä veroasteen alentaminen on uhkapeliä tällaisena aikana.

Sopeuttamiseen tarvitaan tuloja ja menoja, molempia. Velka ei poistu Suomesta ihmisten elämää kurjistamalla. Velka vähenee parhaiten kasvua  työllisyyttä ruokkimalla.

Tarja Filatov: Me emme anna taloutemme sairastua ”long covidiin”

Velasta on syytä puhua vakavasti. Julkisessa keskustelussa kokoomus ja perussuomalaiset kauhistelevat hallituksen velanottoa. Kokoomus tasapainottaisi taloutta mm. leikkaamalla rajusti työttömiltä ja opiskelijoilta sekä päätyi haukkumaan valtiovarainministeri Saarikkoa, koska hallitus ei ole suostunut heidän leikkauslistoihinsa.

Perussuomalaisten kauhistelu on vailla pohjaa, koska heidän budjettivaihtoehdossaan velan määrä on suunnilleen sama kuin hallituksen esityksessä. Tämä näkyi heidän ryhmäpuheessaan, jossa lähinnä siteerattiin joulun sanomaa, mutta haukuttiin muita.

Osa poliitikoista on sitä mieltä, että velkaantumisella ei ole olleenkaan väliä. Minusta velalla on väliä. Velkaantuminen on saatava kuriin, mutta aikataulu on sopeutettava siten, että se ei vaaranna talouden kasvua. 

Velkarahalla on pelastettu yrityksiä konkursseilta. Velkarahalla on pelastettu ihmishenkiä koronalta. Olisiko tämä pitänyt jättää tekemättä? Se se vasta kalliiksi olisi tullut.

Oppositio synnyttää kuvaa, että Suomi velkaantuu holtittomasti. Ei velkaannu. Nyt käsittelyssä oleva budjetti pienentää alijäämää tämän vuoden 14,4 miljardista vajaaseen seitsemään miljardiin eli se puolittuu. 

Euroopan keskuspankki antoi syksyllä tukiopetusta finanssikriisin opeista ja muistutti talouden äkkijarrutuksen heikentävän elpymistä sekä pahentavan koronan pitkäaikaista vahinkoa. 

Toisin kuin finanssikriisin leikkausten aikaan, nyt on elvytetty ja tuettu vahvasti taloutta. Julkinen velkasuhde kasvoi kahden edellisen kriisin (finanssikriisin ja eurokriisin) seurauksena noin 30%-yksikköä ennen vakautumista, nyt velkasuhde on kasvanut vain 10%-yksikköä. Suomi on suhteellisesti yksi vähiten koronakriisissä velkaantuneista maista. Velkasuhde näyttäisi taittuvan laskuun jo ensi vuonna.

Oppositio hokee, että hallitus vain nostaa verotusta. Faktantarkistus kertoo, että veroasteemme on alhaisempi kuin kokoomuksen ja persujen hallitustaipaleen aikana.

Talous tasapainotetaan vahvistamalla työllisyyttä. Oppositio väittää, että työllisyystoimia ei ole tehty. Tämä on valetta! Mittavat koronatuet ovat olleet historian suurin työllisyysteko. Niin sanottu eläkeputken poisto lisää työllisyyttä 10.000 hengellä ja vahvistaa työvoiman saatavuutta. Pohjoismaisen työvoimallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 9.500-10.000 hengellä, palkkatukiuudistuksen 500-1.000 hengellä. Molemmat auttavat vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä. Oppivelvollisuuden työllisyysvaikutus on alussa noin 1.600 henkeä ja pitkällä aikavälillä 15.000 henkeä. Varhaiskasvatusmaksujen  alentamisen arvioidaan lisäävän työllisyyttä 2.500-3.600 hengellä. Tässä muutama esimerkki.

Koronan hillintä on ollut parasta työllisyyspolitiikkaa. Työllisyys on kasvanut koronakuopasta huolimatta. Työllisiä on 110.000 enemmän kuin vuoden 2020 pohjalukemissa ja noin 40.000 enemmän kuin vaalikauden alusta. Luvut ovat marraskuulta tilastokeskuksen trendiluvut. 

Kaikkein suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen on yhä se, miten meille käy koronan kanssa. Siihen voi jokainen meistä vaikuttaa. Otetaan rokotukset, pestään käsiä ja etäisyyttä vieraiden ihmisten kanssa. Tämä ei liene liikaa vaadittu.

Tarja Filatov: Valoa näkyvissä

Koronan tuomassa lamassa on kolme aaltoa. Ensimmäisenä sakkasi talous ja toimeliaisuus, sitten nousi työttömyys ja kolmantena kohtasimme sosiaalisen laman. Kun nousu lähtee liikkeelle, ketju kulkee toisin päin.

Julkisesta keskustelusta saattaisi kuvitella, että Suomen talous on yhä syöksykierteessä alaspäin. Faktat kertovat kuitenkin toista. Vaikka korona on vielä keskuudessamme, taloudessa ja työllisyydessä on valoisia merkkejä. 

Vienti vetää, teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, kiinteät investoinnit ovat nousemassa kaikkien aikojen ennätykseen ja kuluttajien luottamus talouteen on ennätyskorkealla.

Bruttokansantuote on käytännössä koronakriisiä edeltävällä tasolla, kun euroalueella muut maat vielä heräilevät kasvuun. Olemme toipuneet lähes samassa vauhdissa Yhdysvaltojen kanssa, vaikka elvytyksemme taso on ollut huomattavasti maltillisempi.

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä alijäämä on painettu alle puoleen tämän vuoden yli 14 miljardista. Isoja ja vaikeasti hahmotettavia lukuja. Mutta ehkä kuvaavaa on se, että vielä vuosi sitten näytti siltä, että velkaantumisemme taittuu vaivoin vuosikymmenen vaihteessa. Nyt on mahdollista, että saamme suunnan kääntymään jo ensi vuonna.

Työllisyydessä on kiistatta vielä paljon tehtävää, mutta fakta on, että kesäkuussa oli 121.000 työllistä enemmän kuin vuosi sitten. Työllisyysaste oli historiallisen korkea, yli 75 prosenttia. Tämä kertoo, että koronan nopeat vaikutukset on selätetty. Samaan aikaan työttömiä on 7000 enemmän, koska työvoimaan on tullut lisää ihmisiä. Vaikka kyseessä ovat yhden kuukauden luvut, trendi on hyvä.

Työllisyysasteen nostaminen edellyttää osaamistason nostamista. Koulutus, jatkuva oppiminen ja osaamisen kehittäminen läpi työuran on kestävä sekä sosiaalisesti oikeudenmukainen keino vahvistaa työllisyyttä. Kohdennetuilla koulutustoimilla on nopeasti paikattava alakohtaisia työvoiman saatavuusongelmia.

Me emme saa unohtaa sosiaalisen laman ja hoitovelan purkua. Sosiaali- ja terveydenhoidon osaajapulaa ei hoideta pelkällä koulutuksella, vaikka sitä tarvitaan kipeästi. Mutta on parannettava työolosuhteita ja palkkausta, jotta ihmiset pysyvät alalla. Uudet hyvinvointialueet ja palkkaharmonisaatio antavat tähän mahdollisuuksia. Mutta valtion on kaivettava kuvettaan ongelman ratkaisemiseksi.

Suomessa on 110.000-130.000 köyhyydessä elävää lasta. Lasten toimeentulo rakentuu aikuisten toimeentulon kautta. Lapsiperheköyhyydellä on elämän mittaiset vaikutukset, siksi sen poistamiseksi on tehtävä määrätietoista työtä.

Samaan aikaan tuettava lasten mahdollisuutta hyvään arkeen. Laadukas varhaiskasvatus, turvallinen ja lasta ja nuorta tukeva oppimisympäristö, oppivelvollisuuden laajennus jne. ovat hyviä arjen tukipilareita. Korona on suosinut osan opiskelijoiden opintoja, mutta osan kohdalla se on tuonut aukkoja ja nuo aukot on paikattava huolella. 

Meillä ei ole inhimillisesti eikä taloudellisesti varaa koronan syrjäyttämiin lapsiin ja nuoriin.

Syksyllä eduskunnan talousarvioesityksessä on mukana lapsibudjetointi. Kyse ei ole vain budjettitekniikasta, vaan kokonaisuuden hahmottamisesta. Usein sanotaan, että koko kylä kasvattaa lasta, ja näinhän se on. Lapsen kasvuun vaikuttavat koti, koulu, kaverit, joskus katu, harrastukset jne.

Lapsibudjetoinnissa halutaan saada näkyviin lapsen elämän kokonaisuus, jotta osataan tehdä oikeita päätöksiä lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Lasten laman taltuttamiseksi tarvitaan tietoa ja kokonaisuuksien hallintaa. Ei saa olla niin, että yksi käsi antaa ja toinen ottaa pois tämä koskee niin valtiovaltaa kuin kuntia.

Hämeenlinnassa tehtiin viive valtuustokaudella erinomainen Lapsiystävällinen Hämeenlinna -ohjelma. Sen toimeenpano on tämän valtuustokauden tehtävä. Kun mietimme hallintosäännön uudistamista, on syytä pohtia muuta ohjausjärjestelmän uudistamista. 

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)

Tarja Filatov: Tasapainottelua koronan, talouden ja työllisyyden triangelissa

Koronan ehkäisy on parasta työllisyyspolitiikka. Miksikö? Siksi, että koronan oloissa ihmiset pelkäävät kuluttaa ja tämä vaikuttaa kotimarkkinoiden esimerkiksi palveluiden työpaikkoihin. Lisäksi kaikki elinkeinotoimintaa rajoittavat toimet terveyttä turvaavat toimet ovat myrkkyä työllisyydelle.

Rajoitustoimia selvästi enemmän kulutuksen laskuun on vaikuttanut koronavirusta koskeva epävarmuus ja pelko tartunnasta. Tämä on aika yllättävää, mutta todistusvoimaa löytyy mm. Ruotsin ja Tanskan sekä USAn ja Etelä-Korean tutkimuksista.

Pelko tartunnasta saa ihmiset vähentämään nopeasti kulutuskysyntäänsä. Tämä johtaa irtisanomisiin ja palkkasumman putoamiseen. Se taas johtaa epävarmuuteen tulevasta ja vähentää edelleen kulutuskysyntää. Seurauksena on lisää irtisanomisia ja niin edelleen.

Hallitus on saanut voimakasta kritiikkiä työllisyystoimien vähäisyydestä. Tehdäänpä pieni faktantarkistus. Hallitus on tukenut yrityksiä suoralla avustuksella lähes kahdella miljardilla eurolla. Lainoihin ja pääomasijoituksiin on varattu lähes miljardi euroa ja tämän lisäksi valtio on varannut yritysten takauksiin 12 miljardia euroa. Tämä on vain osa siitä panostuksesta, jolla yrityksille on rakennettu siltaa yli koronan mustan veden.

Lisäksi ilmasto ja infrapaketti tukee työllisyyttä 1,3 miljardia ja kuntien työtä tuetaan kaikkiaan noin neljällä miljardilla. Kunnissa kyse on koronan hillinnän lisäksi hoiva-alan ja koulutuksen yms. työpaikoista. Lisäksi on kuljetustukea, verotuksen myöhennystä, vuokranalennuksia jne. Näillä toimilla pidetään kiinni olemassa olevista työpaikoista ja työvoiman työkyvystä.

Mitä hyötyä näistä panostuksista sitten on ollut? Yritysten konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi näkynyt. Riskit eivät kuitenkaan ole kokonaan poistuneet.

Tammi-elokuussa pantiin vireille 8,6 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Vielä alkuvuodesta niitä oli vuodentakaiseen verrattuna enemmän.Suomen bruttokansantuote väheni vuoden 2020 toisella neljänneksellä 6,4 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. EU-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote supistui 14,1 prosenttia.

BKT-kehitys vuoden alusta muutamissa verrokkimaissa osoittaa, että olemme osanneet tehdä oikeita toimia, mutta on meillä varmasti ollut onnea mukana. Ruotsin BKT aleni 9 prosenttia, Saksan -12, Ranskan -19, Britannian -22 prosenttia.

Vaikka pärjäämme maailman mittakaavassa hyvin, meidän on pärjättävä paremmin oman itsemme vuoksi. Työllisyyteen on panostettava ja lisää toimia on tehtävä koko ajan, oli koronaa tai ei. Oli taantuma tai nousu.

Normaaliaikana Suomessa häviää yli 220.000 työpaikkaa vuodessa. Normaalioloissa saman verran uusia työpaikkoja syntyy emmekä aina huomaa muutosta, vaikka lähemmäs puoli miljoonaa suomalaista on vuosittain työpaikassa, jossa ei vielä vuottaa aiemmin ollut. Muutos on siis kovaa.

Tämä muutosvauhti kertoo, että on oikeastaan hassua vääntää siitä, syntyykö 30.000 vai 60.000 vai 80.000 uutta työpaikkaa. Uusia työpaikkoja tarvitaan aina korvaamaan myös vanhoja.

Koska koko Eurooppa on lamassa, kotimarkkinoillamme on iso merkitys. Siksi ei ole viisasta tehdä nyt päätöksiä, jotka luovat lisää epävarmuutta ja sakkaavat kotimaista kysyntää. On pidettävä huoli siitä, että olemme valmiina kun kasvu alkaa.

Vaikka EU:n elvytyspaketti jurppii monia ja moni miettii, että miksi Suomi on nettomaksajana, niin ehkä asiaa suhteuttaa se, että joudumme käyttämään kuukaudessa enemmän rahaa koronatesteihin kuin elvytyspaketin takaisinmaksuun vuodessa. Mittaluokat on syytä muistaa.

Jotta selviämme jatkossa, on pyrittävä vähentämään epävarmuutta ja pelkoa. Samalla meidän jokaisen ”on syytä pelätä” sen verran, että muistamme varotoimet. Viruksen levinneisyys on lisääntymässä ja jollemme paranna tapojamme, joudumme uuteen epidemiavaiheeseen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)