Tarja Filatov: Tasapainottelua koronan, talouden ja työllisyyden triangelissa

Koronan ehkäisy on parasta työllisyyspolitiikka. Miksikö? Siksi, että koronan oloissa ihmiset pelkäävät kuluttaa ja tämä vaikuttaa kotimarkkinoiden esimerkiksi palveluiden työpaikkoihin. Lisäksi kaikki elinkeinotoimintaa rajoittavat toimet terveyttä turvaavat toimet ovat myrkkyä työllisyydelle.

Rajoitustoimia selvästi enemmän kulutuksen laskuun on vaikuttanut koronavirusta koskeva epävarmuus ja pelko tartunnasta. Tämä on aika yllättävää, mutta todistusvoimaa löytyy mm. Ruotsin ja Tanskan sekä USAn ja Etelä-Korean tutkimuksista.

Pelko tartunnasta saa ihmiset vähentämään nopeasti kulutuskysyntäänsä. Tämä johtaa irtisanomisiin ja palkkasumman putoamiseen. Se taas johtaa epävarmuuteen tulevasta ja vähentää edelleen kulutuskysyntää. Seurauksena on lisää irtisanomisia ja niin edelleen.

Hallitus on saanut voimakasta kritiikkiä työllisyystoimien vähäisyydestä. Tehdäänpä pieni faktantarkistus. Hallitus on tukenut yrityksiä suoralla avustuksella lähes kahdella miljardilla eurolla. Lainoihin ja pääomasijoituksiin on varattu lähes miljardi euroa ja tämän lisäksi valtio on varannut yritysten takauksiin 12 miljardia euroa. Tämä on vain osa siitä panostuksesta, jolla yrityksille on rakennettu siltaa yli koronan mustan veden.

Lisäksi ilmasto ja infrapaketti tukee työllisyyttä 1,3 miljardia ja kuntien työtä tuetaan kaikkiaan noin neljällä miljardilla. Kunnissa kyse on koronan hillinnän lisäksi hoiva-alan ja koulutuksen yms. työpaikoista. Lisäksi on kuljetustukea, verotuksen myöhennystä, vuokranalennuksia jne. Näillä toimilla pidetään kiinni olemassa olevista työpaikoista ja työvoiman työkyvystä.

Mitä hyötyä näistä panostuksista sitten on ollut? Yritysten konkurssiaaltoa ei ole toistaiseksi näkynyt. Riskit eivät kuitenkaan ole kokonaan poistuneet.

Tammi-elokuussa pantiin vireille 8,6 prosenttia vähemmän konkursseja kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Vielä alkuvuodesta niitä oli vuodentakaiseen verrattuna enemmän.Suomen bruttokansantuote väheni vuoden 2020 toisella neljänneksellä 6,4 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. EU-maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote supistui 14,1 prosenttia.

BKT-kehitys vuoden alusta muutamissa verrokkimaissa osoittaa, että olemme osanneet tehdä oikeita toimia, mutta on meillä varmasti ollut onnea mukana. Ruotsin BKT aleni 9 prosenttia, Saksan -12, Ranskan -19, Britannian -22 prosenttia.

Vaikka pärjäämme maailman mittakaavassa hyvin, meidän on pärjättävä paremmin oman itsemme vuoksi. Työllisyyteen on panostettava ja lisää toimia on tehtävä koko ajan, oli koronaa tai ei. Oli taantuma tai nousu.

Normaaliaikana Suomessa häviää yli 220.000 työpaikkaa vuodessa. Normaalioloissa saman verran uusia työpaikkoja syntyy emmekä aina huomaa muutosta, vaikka lähemmäs puoli miljoonaa suomalaista on vuosittain työpaikassa, jossa ei vielä vuottaa aiemmin ollut. Muutos on siis kovaa.

Tämä muutosvauhti kertoo, että on oikeastaan hassua vääntää siitä, syntyykö 30.000 vai 60.000 vai 80.000 uutta työpaikkaa. Uusia työpaikkoja tarvitaan aina korvaamaan myös vanhoja.

Koska koko Eurooppa on lamassa, kotimarkkinoillamme on iso merkitys. Siksi ei ole viisasta tehdä nyt päätöksiä, jotka luovat lisää epävarmuutta ja sakkaavat kotimaista kysyntää. On pidettävä huoli siitä, että olemme valmiina kun kasvu alkaa.

Vaikka EU:n elvytyspaketti jurppii monia ja moni miettii, että miksi Suomi on nettomaksajana, niin ehkä asiaa suhteuttaa se, että joudumme käyttämään kuukaudessa enemmän rahaa koronatesteihin kuin elvytyspaketin takaisinmaksuun vuodessa. Mittaluokat on syytä muistaa.

Jotta selviämme jatkossa, on pyrittävä vähentämään epävarmuutta ja pelkoa. Samalla meidän jokaisen ”on syytä pelätä” sen verran, että muistamme varotoimet. Viruksen levinneisyys on lisääntymässä ja jollemme paranna tapojamme, joudumme uuteen epidemiavaiheeseen.

(Julkaistu Hämeen Sanomissa)