Lähes puolella työttömistä on terveys rajoittaa työnsaantia, kertoo OECD:n tutkimus. Paremmalla terveyspolitiikalla saattaa olla yllättävän suuria työllisyysvaikutuksia, erityisesti mielen hyvinvoinnin parantamisella.
Entäpä jos tulevaisuus todistaa, että nykyhallituksen paras työllisyystoimi on sote-uudistus? Onnistuessaan sote-uudistus voi sitä olla.
Mielenterveysongelmista johtuvat kokonaiskustannukset ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa. Mielenterveydestä johtuvat menetykset ovat työnantajalle isompia kuin useimmista muista sairauksista johtuvat kustannukset.
Monia sairauksia voidaan ehkäistä työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. Psykososiaaliset riskit sekä työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia.
Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.
Fysikaalinen hoito on monella työpaikalla luonteva osa työterveyshuoltoa. Pitäähän jumittuneet hartiat saada auki. Entäpä jumittunut mieli? Ahdistukseen ei yhtä hevin tarjota psykoterapiaa, vaikka varhaista pikaterapiaa tarjoavat työpaikat ovat osoittaneet, että se ehkäisee kustannuksia ja tuo taloudellista hyvää viivan alle. Puhumattakaan inhimillisestä avusta.
Työterveyslaitos on arvioinut eri toimien vaikuttavuutta mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä. Liikunnan, psykoterapian sekä osasairauspäivärahan – hyödyllisyydestä löydettiin vahvaa näyttöä.
Yksilöön kohdistuvan tuen lisäksi on syytä panostaa erityisesti työpaikkojen ja yhteiskunnan toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä, työn muokkaus ja työuravalmennuksen lisääminen.
Työvuorolistojen rakentaminen vuorotyössä ei ole ihan yksinkertaista. Moni työpaikka suunnittelee automatisoivansa työvuorolistat ja uskoo säästävänsä kustannuksissa. Kannattaa kuitenkin olla varuillaan, koska hyöty saattaa valua terveydenhuollon kustannuksiin.
Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen sekä yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa. Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun koko organisaatio on sitoutunut siihen.
Tunnistamme helposti työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistaviksi asioiksi työpaikan myönteisen työilmapiirin sekä kannustavan, toisiinsa luottavan ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneen työyhteisön. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä ja ristiriitojen sovittelua. Tämä puolestaan tukee työntekoa.
Mutta emme niin helposti huomaa, että muutosjohtamisella ja palkitsemisjärjestelmillä ja vaikkapa tiedonkululla on mielenterveydellinen ulottuvuutensa.
Tarvitsemme johtajien ja lähiesimiesten mielenterveysosaamisen vahvistamista sekä konkreettisten mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittämistä laajasti työpaikoille.
(Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa)