Göbbels sanoi aikanaan, että kun valhetta toistaa riittävän monta kertaa, se muuttuu totuudeksi. Pari päivää minusta on tuntunut siltä, että tämä oppi on otettu eduskunnassa käyttöön.
Ei, en tarkoita, että oppositio noudattaa Hitlerin koulukunnan oppeja. Tarkoitan, että ne noudattavat samaa propagandalogiikkaa.
Olen nähnyt politiikassa nousuja ja laskuja, kärjistyksiä ja väärinymmärryksiä, mutta en ennen samanlaista henkilöön käyvää viestin muuttamista, ohi puhumista ja väärin kuulemista.
Kun budjettikeskustelu alkoi, pääministeri Sanna Marinista yritettiin leipoa epäisänmaallinen yritysvihaaja. Pääministerin suuhun laitettiin sanoja, joita sieltä ei koskaan ole tullut.
Pääministeri on kysynyt yritysten yritysvastuun perään ja vedonnut siihen, että irtisanomisia ei tehtäisi elleivät ne ole aivan välttämättömiä. Marinin hallitus on tukenut yrityksiä koronakriisin keskellä miljardeilla euroilla joko suorana tukena, pääomittamisena, lainoina tai takauksina. Tämäkö yritysvihamielisyyttä?
Seuraavana päivänä vuorossa oli ministeri Kiuru ja kokoomuksen masinoima maskigate. Ilmeisesti sosiaali- ja terveysministeriön pääluokka budjetissa oli liian hyvä, koska kritiikki kohdistui maskikeskusteluun, ei määrärahoihin.
Samassa yhteydessä perussuomalaisten puheenjohtaja teki pääministeristä valehtelijaa. Eduskunnan suorat videot osoittavat lasten vanhan sanonnan todeksi: ”Se joka toista haukku on itse”.
Maskigate ei todeksi muutu, vaikka sitä kuinka toistaa. Ongelmia maskien hankinnassa, saatavuudessa on ollut. Mutta tässä Suomi ei ole ollut yksin. Sama ongelma on ollut kaikkialla. Kukaan ei arvannut koronan keljuutta etukäteen.
Marin sanoi jo keväällä, että hyödyllisiä kirurgisia maskeja ei ole tarpeeksi. Kankaisia maskeja koskeva selvitys ei ollut vielä valmis. Nyt oppositio piti pääministerin lausuntoa maskien riittämättömyydestä suurena uutena uutisena ja väitti, että hallitus valehteli syistä, miksi maskisuositusta ei tehty.
Oppositio, erityisesti kokoomus, halusi, että hallitus tunnustaa, että syy oli maskien puute. Samalla se väitti, että WHO suositteli keväällä maskien käyttöä, mutta Suomi ei tätä noudattanut.
WHO ei keväällä suosittanut laajaa maskien käyttöä oireettomille. Kesällä 5.6. WHO teki uuden linjauksen, jonka mukaan kaikkia ihmisiä voidaan ohjeistaa käyttämään maskia alueilla, joilla koronavirus on levinnyt laajasti ja joilla etäisyyksien pitäminen muihin on vaikeaa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun WHO suositteli laajaa maskien käyttöä oireettomille.
Vielä 5. kesäkuuta jälkeen WHO suositti, että lääketieteelliseen käyttöön tarkoitetut maskit tulee säästää ensisijaisesti terveydenhuollon työntekijöille. Tämä oli viisasta, koska maailmanmarkkinoilla parhaista maskeista oli pulaa.
Enää ei onneksi ole. Tähän aikaan Suomessa tartunnat olivat jo taittuneet.
Minulle jäi eduskunnan keskustelusta se kuva, että kokoomus olisi halunnut maskit käyttöön vaiheessa, jolloin tauti taantui ja jolloin kesä oli tulossa. Olisihan sitä saanut kivat rusketusraidat, mutta taudin kannalta hyöty olisi ollut olematon.
Tätä Kiuru yritti keskustelussa sanoa, mutta tosin hieman sivistyneemmin, mutta se ei oppositiolle kelvannut, joten se päätti tehdä Kiurun asemasta luottamuskysymyksen.
Arvon oppositio, Suomi on selvinnyt koronasta paremmin kuin lähes tulkoon kaikki muut maat. Taloutemme on selvinnyt siitä huomattavasti paremmin kuin valtaosa Euroopan maista.
Maskeista on ristiriitaisia tutkimustietoa. Ymmärtääkseni näyttö kirurgisista maskeista on olemassa, mutta maskeista on moneksi. Muistan lukeneeni, että esimerkiksi fleecemateriaali hajottaa pisarat ja pahentaa tilannetta, pesemättömät kangasmaskit voivat olla melkoisia bakteeripesiä. Hallitus on korostanut, että maskeja saa käyttää, mutta niitä pitää käyttää oikein. Osa suojaa muita, parhaat käyttäjää.
Yhtä kaikki, nyt kun yritämme pitää Suomen mahdollisimman pitkälle auki viruksesta huolimatta maskit antavat osaltaan suojaa, mutta silti se kuuluisa käsienpesu ja etäisyys ovat valttia.
”Kannattaisi ehkä nyt keskittyä siihen epidemian torjuntaan eikä riidellä siitä, kuka sanoi mitä milloinkin. Tilanteet kehittyvät ja arviot muuttuvat sen mukaan, kun uutta opitaan. Hölmö se olisi, joka löisi lukkoon jonkun mielipiteen eikä sitä muuttaisi vaikka näyttökin muuttuu.” Näin sanoo THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen. Voiko sen paremmin kiteyttää.
JK. Sotesta syntyi sopu. Onnea Krista!