Tarja Filatov: Rahavelka, osaamisvelka, hoitovelka, ilmastovelka - Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole

Politiikan erot näkyivät eduskunnan budjettikeskustelussa. Oppositio keventäisi verotusta miljarditolkulla ja leikkaisi työttömiltä. Oppositio uskoo, että näin vahvistetaan työllisyyttä. Itse en usko.

Verotuksella voidaan turvata kotimaista kulutusta, mutta nyt kulutusta uhkaa enemmän korona kuin verotus. Verotus on kallis työllisyyskeino, vaikka kevennykset ovat ihmisille mieluisia? Tänä aikana verotuloja tarvitaan kipeästi hyvinvointiyhteiskunnan peruspalvelujen turvaamiseen ja koronan hoitoon.

Veronalennukset ovat kiva, mutta kallis työllisyysväline. Siksi hallitus on valinnut palvelujen ja osaamisen linjan.

Hoivavelka, osaamisvelka, rahavelka, kaikki liittyvät toisiinsa. Niitä on hoidettava yhtäaikaa.

Jos emme hoida hoivavelkaa, meillä ei ole työkykyisiä ihmisiä. Kyse ei ole vain koronan tuomasta hoivavelasta, vaan ensiarvoisen tärkeää on huolehtia paremmin esimerkiksi mielenterveydestä. Se on nykyisin suurin työkyvyttömyyden syy.

Jos emme huolehdi osaamisesta sekä vahvista lasten ja nuorten koulutusta, meillä ei ole muuttuvilla työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista. Ilman toisen asteen koulutusta työtä on vaikea saada. Jos työtä onnistuu saamaan, sitä on vaikea säilyttää. Tuottavuutta voidaan parantaa osaamista parantamalla.

Panostamalla ihmisiin huolehdimme työllisyydestä ja työllisyys auttaa rahavelan maksamisessa.

Koronan keskellä hallitus panosti mittavasti ja panostaa yhä yritysten selviytymiseen. Hallitus elvytti miljardiluokan infra- ja ilmastopaketilla. Kriisin alkaessa joustavoitettiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa työelämän lainsäädäntöä, jotta yritykset kykenivät sopeuttamaan toimintojaan nopeammin. Tämä auttoi siinä, että Suomen taloudellinen sukellus on ollut paljon pienempi kuin Euroopan unionissa keskimäärin.

On ilmastovelkaa, joka on kaikkein vaarallisinta velkaa. Me emme voi pitää kiinni vanhasta fossiilitaloudesta ja näivettyä, vaan meidän on uudistuttava kohti päästöttömyyttä.

Valtiovarainministeri Vanhanen kuvasi hyvin, miksi ilmastopolitiikka on modernia työllisyyspolitiikkaa. Hän kertoi suuresta kansainvälisestä investoijasta, jonka edellytys oli, että energian pitää olla uusiutuvaa.

Budjetti tulee ihmisille tärkeitä palveluita terveydenhuoltoa, vanhustenhoivaa, lasten ja nuorten koulutusta auttamalla kuntia rahoittamaan nämä palvelut. Tästä huolimatta kuntien rahoitus on tukala.

Oppositio kritisoi kovin sanoin oppivelvollisuuden vahvistamista ideologiseksi. Tuntuu tutulta. Porvarit vastustivat kiihkeästi aikanaan perustkouluakin. Hallitus panostaa koulutukseen varhaiskasvatuksesta tohtorinhattuun. Budjetissa suurin panostus on oppivelvollisuuden laajentaminen.

Hallitus helpottaa työssäkäyvien pienten lasten arkea alentamalla päivähoitomaksuja. Panostus lisää esimerkiksi sairaanhoitajan ja bussikuskin kahden lapsen perheen käytettävissä olevia tuloja vuodessa 2000 eurolla.

Tämä on viisi kertaa enemmän kuin mitä perhe hyötyisi miljardin euron yleisestä tuloveronkevennyksestä. Päivähoitomaksujen alennus on seitsemän kertaa tehokkaampi työllisyystoimi kuin yleinen veroale. Hallitus on valinnut täsmätoimia, koska talous on vaikeuksissa.

Olen edelleen sitä mieltä, että tässä ajassa työllisyyden näkökulmasta tärkeintä on ehkäistä koronan leviämistä. Jos joudumme massiivisiin sulkutoimiin, niin se on myrkkyä taloudelle ja työllisyydelle.

On pidettävä huolta siitä, että Suomi pääsee mukaan maailmatalouden nousuun, kun se alkaa. Siksi maa on pidettävä toimintakykyisenä ja vaalittava luottamusta, ennakoitavuutta ja yhdessä tekemistä.