Tarja Filatov: Tehdään työpaikoista huippua mielen hyvinvoinnin edistämisessä

Työuupumus on vakava ongelma. Väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta.  Ja kuitenkin työelämä edellyttää jatkuvasti uusien asioiden oppimista ja muutoksen kestämistä. 

Kyse on inhimillisesti kestämättömästä asiasta ja taloudellisesti merkittävistä summista. 

Talouden kannalta lyhyitä sairauspoissaoloja merkittävämpää on, jos nuoret ihmiset uupumuksen tai mielenterveyshäiriöiden vuoksi päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle. Menetämme ison osan kipeästi kaipaamaamme työvoimaa. Puhumattakaan inhimillisestä.

Nuorten naisten mielenterveyssyistä johtuvien sairauspäivärahapäivien määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosien aikana. 

Viidentoista vuoden aikana nuorten naisten masennuksesta johtuvien sairauspäivärahapäivien määrä on kaksinkertaistunut, mutta ahdistuksesta johtuvien päivien määrä on noin viisinkertaistunut. Eivätkä nuoret miehetkään näiltä kiusoilta ole säästyneet.

Näyttäisi siltä, että esimerkiksi ahdistus on sidoksissa toimialaan ehkä enemmän kuin sukupuoleen. Samoilla työaloilla nuorten naisten ja miesten välillä ei ollut suurta eroa sairauspoissaoloissa. Työllä on siis merkitystä. 

Varhainen avunsaanti ja lyhytterapiat ovat auttaneet niillä työpaikoilla vähentämään mielenterveydestä johtuvia sairauspoissaoloja. Osassa firmoista työterveys on panostanut nopeaan puuttumiseen ja lyhytterapiaan. Nämä yritykset ovat hyötyneet ratkaisusta taloudellisesti.

Niskan jumia avataan, mutta mielen jumeissa on paljon vaikeampi saada apua. Niskan jumeihin ja muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn työpaikoilla kiinnitetään huomiota. Tuolit ovat kehittyneet, pöydät nousevat ja laskevat jo monilla työpaikoilla. Kirjoittaa voi seisten, netti piippaa taukojumppaa ja venyttelyhetkeä.

Milloin saisimme saman ajattelun mielenterveyden edistämiseen? Miten loisimme hyvän mielen työpaikkoja? Erilaiset pulssikyselyt mittaavat ihmisten tuntoja, mutta niistä seuraa aina selkeitä toimia, joilla stressiä ja pahaa oloa puretaan.

Ollessani ministerinä meillä oli laaja työhyvinvointiohjelma. Se osoitti, että työn tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan lisätä samanaikaisesti. Hyvä johtaminen, tarkoituksenmukainen työn organisointi, osaamisen varmistaminen, työaika autonomia, palauttavat vapaat jne.

Suomi on työturvallisuudessa maailman kärkeä. Tehdään työpaikoistamme huippua mielen hyvinvoinnissa.

Tarja Filatov: Nuorten aikuisten työuupumus on pysäytettävä

Nuorten aikuisten työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee jo joka neljättä alle 36-vuotiasta Suomessa. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta maanantaina 20.2. Luku on pysäyttävä!

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä merkittävä ja kasvava syy sairaspoissaoloihin työpaikoilla. Niistä koituu työnantajille miljardikustannukset vuositasolla.

Ihmisen työpanos ei voi olla aina yli 100-prosenttinen. Jos huippusuoritusta vaaditaan jatkuvasti, kamelin selkä katkeaa. Fyysinen työsuojelumme on huipputasoista, tehdään mielen hyvinvoinnin suojelusta huippua.

Panostuksemme mielenterveyden palveluihin ovat eurooppalaisittain alhainen ja kustannukset sairauspoissaolojen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta lukumäärästä johtuen korkeimpia.

Painopiste on käännettävä toisinpäin. Kyse on hyvinvointitalouteen investoinnista, jolla voidaan saavuttaa suuret säästöt. Myönteisen vanhemmuuden tukeminen on yksi tehokas keino ongelmien ehkäisyssä.

Mielenterveys rakentuu lapsuudessa, siksi varhaiset mielenterveyttä edistävät toimet ovat tehokkaimpia. Noin puolet masennustiloista ja ahdistuneisuushäiriöistä on ehkäistävissä toimilla, joita kohdistetaan lapsiin ja nuoriin. Elämänpituisessa tarkastelussa varhain tehdyt mielenterveyteen kohdistuvien sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen.

Työelämän joustavuutta tulee lisätä. Yksi keskeinen toimi on vaikuttaa siihen, että työntekijä voi jatkossa vaikuttaa työaikaansa paremmin. Lisäksi perheiden arkea ja vanhemmuutta tulee tukea perheystävällisellä työkulttuurilla, joka tarkoittaa erilaisten elämäntilanteiden huomioimista osana työpaikan käytäntöjä.

Palveluiden ja työpaikan tulee joustaa, jotta vanhemmat voivat osallistua esimerkiksi perhekohtaisiin terveystarkastuksiin ja saada apua ennen ongelmien ja kuormituksen kärjistymistä.

Erityisesti nuorten naisten mielenterveyden ongelmat mm. ahdistus on kasvanut. Miehillä kasvua on ollut vähemmän. Selvitykset kertovat, että merkittävä syy on sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat. Alakohtaisesti ja työpaikkakohtaisesti tarkasteltuna erot sukupuolten välillä eivät ole merkittäviä, siksi työpaikoilla on iso merkitys.

Työpaikoilla tulee panostaa työuupumuksen tunnistamiseen. Toimintaketjun pitää olla kunnossa aina ennaltaehkäisemisestä säännöllisiin arviointeihin. Tässä työterveyspalveluilla on olennainen asema työyhteisöissä. Työnantajan velvollisuuksista psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja arvioimisessa on saatava selkeät käytänteet ja velvoitteet. Lisäksi työterveyshuollon ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden roolia työhön paluussa tulee vahvistaa.

Parempi mielenterveyspolitiikka on kovaa työllisyyspolitiikkaa, sillä turvataan työvoiman riittävyyttä ja säästetään työnantajan ja koko yhteiskunnan kustannuksia. Puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista.

Masennustilat ja muut mielialahäiriöt aiheuttavat vuosittain noin 3 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Tämä maksaa Kelalle n. 153 miljoonaa ja ahdistuneisuushäiriöt n. 1,5 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, jonka kustannus puolestaan Kelalle n. 86 miljoonaa. Tiedot on Kelan sairausvakuutustilastosta vuodelta 2021.

Ensisijaista hoitoa, lyhytpsykoterapiaa, ei käytännössä ole tarjolla perusterveydenhuollossa. Tutkimustiedon perusteella voidaan arvioida, että n. 20 % masennustiloista on aikuisiässä ehkäistävissä keskusteluhoidon keinoin. Suomessa työterveyshuollossa tarjottu lyhytpsykoterapia on vähentänyt sairauslomapäivä kolmanneksella.

Vuositasolla Kelalle syntyy noin n. 50 miljoonan säästöt sairauspäivärahoissa. Tämän lisäksi tulevat työnantajien säästöt, n. 100 miljoonaa vuodessa eli 700 000 työpäivää. Arvio on varovainen, koska työnantajalla saattaa lisäksi olla muita kuluja, esimerkiksi sijaisesta, joita tässä ei ole huomioitu.

Säästöjen lisäksi pitää ottaa huomioon verotulot. Niiden arvioidaan kasvavan parisenkymmentä miljoonaa euroa.

Mitä tapahtuisi, jos panostaisimme enemmän? Saisimme silkkaa säästöä.

Tarja Filatov: Psykososiaalisesta hoitovelasta on huolehdittava

Eduskunta keskusteli mielenterveydestä keskiviikkona. Tein aloitteen ennen koronaa, mutta pääsimme puhumaan siitä vasta nyt, kun eduskunnan koronasäännöt ovat lieventyneet.

Itse asiassa ajoitus on mitä parhain.

Mielenterveyden vahvistaminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, jopa YK on varoittanut mielenterveyden kriisistä koronan vuoksi. Suomella ei ole varaa lintsata mielenterveyden edistämisestä eikä mielenterveyden häiriöiden nopeasta hoidosta.

Hyvinvointimallimme edellyttää korkeaa työllisyyttä. Se ei kestä heikentyneen mielenterveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia. OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli yli viisi prosenttia BKT:sta.

Marinin hallituksen hyväksymä mielenterveysstrategia on tärkeä avaus. Nyt ensimmäistä kertaa mielenterveys tunnustetaan laajana yhteiskunnallisena asiana. Strategian tehokas toimeenpano ei saa unohtua koronan jälkihoidossa. Päinvastoin strategian toimeenpano on oleellinen osa jälleenrakennusta.

Mielenterveyden ongelmia ei ratkaista yksin terveydenhuollon keinoin. Eikä vain yksilöä auttamalla, tukea tarvitsevat läheiset. Mielenterveyttä tulee edistää kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Erityisesti työelämässä ja koulutuksessa.

Asia on tärkeä, ajankohtainen ja laaja-alainen. Siksi eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, jossa on kaikkien puolueiden edustus, halusi, että koko eduskunta keskustelee mielenterveyden haasteista.

Työikäisen väestön hyvä mielenterveys vahvistaa talouskasvua. Se on edellytys monille työelämässä vaadittaville ominaisuuksille, kuten mukautumiskyvylle, uuden oppimiselle, luovuudelle, ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutustaidoille.

Mielenterveyttä vahvistavilla toimilla voidaan saada jopa 9500 työllistä vuodessa.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeille. Jos mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentyisi, työllisyysaste nousisi ja BKT vahvistuisi.

Menetämme vuosittain 17 miljoonaa työpäivää mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Sairauslomapäivien määrä on kasvanut vuodesta 2016 vuoteen 2019 yli 40 prosenttia! Meillä ei ole varaa menettää nykyisellä tahdilla ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkille sairauslomille.

Tarvitsemme varhaisen puuttumisen ja välittämisen malleja työelämään sekä laajemmin mielenterveyden häiriöiden tehokasta ja vaikuttavaa hoitamista.

Mielenterveydessä ei tietenkään ole kyse vain taloudesta, vaan ennen muuta kyseessä on suuri inhimillinen ja kansanterveydellinen haaste. Siksi on tärkeää huolehtia työelämän ulkopuolella olevien mielenterveydestä.

Mielenterveysstrategiassa on nostettu esille lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Perheissä, kouluympäristössä sekä harrastuksissa rakennetaan mielen hyvinvointia. Näiden osa-alueiden osalta mielenterveysstrategian poikkihallinnollinen toimeenpano on äärimmäisen tärkeää.

Korona ja sen aiheuttama yksinäisyys ovat olleet keljuja kavereita.

Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan noin neljä viidestä vastaajasta on tyytyväinen elämäänsä, mutta tyytyväisyys on laskenut aiemmasta. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut joka kolmas yläkoulussa tai toisella asteella opiskeleva tyttö. Pojista kymmenisen prosenttia. Yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.

Korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kokee, että opiskelu on vaikeutunut koronaepidemian aikana. Korona on lisännyt mielenterveyden oireilua ja kasvattanut eriytymistä hyvin pärjäävien opiskelijoiden ja huonommin selviytyvien välillä.

Aikuisiän mielenterveyden häiriöistä noin puolet syntyy jo ennen 14 vuoden ikää. 3/4 ennen 25 ikävuotta. Tämän vuoksi on välttämätöntä panostaa nuoriin. Muuten synnytämme velan, jota ei millään rahalla paikata.

Psykososiaalinen hoitovelka ei poistu, vaikka sata prosenttia kansasta olisi rokotettu, talous kasvaisi vauhdilla ja työllisyys paranisi. Se näkyy nyt ja se näkyy viiveellä.

Mielenterveyspalvelujen ja tuen piiriin pääsyä on vahvistettava, jotta ehkäistään ongelmien paheneminen. Jo ennen koronakriisiä vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista sai tarvitsemaansa hoitoa. Jos jalka on poikki, kenellekään ei terveydenhuollossa sanota, että tule kuukauden päästä uudelleen.

Me tarvitsemme takuun siitä, että hoitoon pääsee ja apua saa. Rakkaalla lapsella saa olla monta nimeä, hoitotakuu, terapiatakuu. Pääasia, että apu on osaavaa ja oikea-aikaista.

Tarja Filatov: Puhuttaisiinko välillä tavallisen arjen asioista?

Miltä koti-ikkunastasi avautuma maisema näyttää? Pääseekö lapsesi päiväkotiin lähelle vai viekö matka kohtuuttoman kauan? Onko nuoresi koulun sisäilma puhdas? Voiko koulua käydä kiusaamatta?

Pääsetkö lääkäriin tarvittaessa vai tuuttaako ajanvaraus varattua uudelleen ja uudelleen? Saavatko mummot ja papat tarvitsemansa avun kotiin vai taisteletko epätoivoisesti palvelukotipaikasta? Näihin kysymyksiin etsitään inhimillisiä vastauksia kuntien valtuustoissa.

Suomessa on valmistauduttu kesäkuun kuntavaaleihin poikkeuksellisissa oloissa. Yhä edelleen korona pitää monia Suomen alueita otteessaan. Erityisesti siitä on viime viikkoina kärsinyt Päijät-Häme. Rokotusten eteneminen syö onneksi vääjäämättä tilaa virukselta. Maratonin maali häämöttää, vaikka vaikeita kilometrejä on vielä jäljellä.

Sanna Marinin hallitus päätti, että rokotuksia voidaan kohdentaa alueellisesti pahimmille epidemia-alueille. Toistaiseksi ylimääräisiä rokotuksia on toimitettu vain Päijät-Hämeeseen, jossa tartuntoja on toukokuussa ollut asukaslukuun suhteutettuna muuta maata enemmän. Lisärokotteilla voidaan nopeuttaa ihmisten suojaamista siellä, missä tauti uhkaa eniten paluuta normaaliin.

Jos pelastusrenkaan voi heittää haaksirikossa uimataidottomalle tai uimataitoiselle, niin eikö meistä jokainen valitsisi ensimmäiseksi autettavaksi uimataidottoman? Rokotteilla kannattaa suojata heitä, jotka ovat suurimmassa riskissä.

Sama koskee kuntapolitiikkaa. Meidän on pidettävä huolta jokaisesta, mutta poliittisten päättäjien erityisvastuulla on se, että haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun. Ei saa olla niin, että vain kovimmin huutavien ääntä kuullaan, koska maan hiljaisilla saattaa olla suurin hätä.

Kuntavaaleissa on puhuttava enemmän tavallisen ihmisen turvallisesta arjesta. Niistä asioista, joista valtuustot päättävät. Kunnissa ei päätetä EU-politiikasta tai kestävyysvajeesta, ei edes polttoaineiden verotuksesta, vaan kyse on meitä kaikkia lähellä olevista asioista.

Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleen organisoinnin keskellä on syytä muistaa, että ihmisen ei tarvitse tietää, onko hän perusterve vai erikoissairas. Hoitoon on päästävä ja apua on saatava silloin, kun sitä tarvitsee.

Erityisesti mielen hyvinvointiin on panostettava ja huolehdittava siitä, että mielenterveyden häiriöstä kärsivä ihminen ei joudu kamppailemaan kohtuuttomasti saadakseen apua.

Korona on kohdellut meitä kaikkia kovin ottein. Siksi on välttämätöntä panostaa lasten hyvinvointiin, nuorten koulutuksen, harrastuksiin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Miina Sillanpään sanoin: Jokainen lapsi on pelastettava elämälle.

Sosialidemokraattina minusta on tärkeää pitää huolta siitä, että kunnissa kaikki palvelut eivät karkaa nettiin. Netti on hyvä lisä, mutta kaikki eivät ole bittipirkkoja, yhä tarvitaan henkilökohtaista palvelua. Pidetään niiden kasvokkain tapahtuvien kohtaamisten puolta.

Päätöksenteossa on helppo osoittaa ongelmia, ratkaisujen löytäminen on vaikeampaa. Siinä tarvitaan yhteistä sopimisen henkeä. Repijöiden sijaan Suomi tarvitsee nyt turvallisen ja vakaan arjen rakentajia.

Rakennetaan uusia kuntia yhdessä. Toisiamme kuunnellen ja arvostaen. Ihmisiksi.

(Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa)

Tarja Filatov: Työllisyys on kahden kauppa

Sairaus vaikeuttaa monen ihmisen kohdalla sopivan työn löytämistä. Suomi poikkeaa tässä selvästi muista OECD-maista. Lähes puolella työttömistä terveydentila muodostaa ongelman työllistymiselle.

OECD:n havaintojen mukaan monet terveysongelmien kanssa painivista työttömistä ovat usein ikääntyneitä. He asuvat kasvukeskusten ulkopuolella. Työttömyyden pitkittyessä ihmiset eivät enää usko löytävänsä työpaikkaa ja luovuttavat.

Samaisen OECD:n arvion mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa kokonaisuudessaan 11 miljardia euroa. Mielenterveyden häiriöt näkyvät monen työttömyyden taustalla ja ovat tänä päivänä merkittävin työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttaja.

Jos mielenterveyssyistä johtuva siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle vähentyisi edes 10–15 prosenttia, työllisyysaste nousisi 0,25–0,37 prosenttia ja bruttokansantuote vahvistuisi 0,3–0,5 prosenttia.

Toinen merkittävä työllistymistä hidastava tekijä OECD:n selvityksessä oli sopivien työmahdollisuuksien puute. Sosiaalietuuksilla ei selvityksen mukaan olisi merkittävää vaikutusta työllistymiselle. Työttömyysetuuksien kehittämiseen liittyvässä keskustelussa tämä on syytä pitää mielessä niin työmarkkinoilla kuin poliittisessa oikeistossakin.

Työllisyysasteen parantaminen on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen.

Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan myös siitä, miten erilaiset ihmiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa joustavammaksi ja parantaa palveluita sekä työmarkkinoita.

Osatyökykyisten kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla auttaa oikeanlaisen työn löytäminen, osan kohdalla työaikajärjestelyt. Osa tarvitsee palkkatukea alentunutta työkykyä korjaamaan. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä, tässä passiivista ja työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.

Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Työtä pitää räätalöidä ihmiselle sopivaksi. Suomessa on kymmeniä tuhansia työttömiä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla työllistyä heille räätälöityihin töihin.

Osallisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä yhdenvertaisuuden saavuttaminen edellyttää asennemuutosta työantajilta, mutta selvästi tukea julkiselta vallalta. Pohjoismainen työnhaunmalli, kuntien vahvistuva rooli työllisyyden hoidossa, palkkatukiuudistus ym. ovat Sanna Marinin hallituksen inhimillinen tapa taklata työttömyyttä.

Suomalaisen hyvinvointivaltion palveluvalikko, koulutus, toimeentulon turva sekä toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut edellyttävät 2030-luvulle tultaessa huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että kaikkien resurssit saadaan käyttöön. Muu on inhimillistä ja taloudellista tuhlausta.

Hyvinvointipalvelujen keskeinen tehtävä on kannustaa ihmisiä aktiiviseen elämään. Työn merkitys on aktiivisessa elämässä suuri eikä ainoastaan toimeentulon vaan myös osallisuuden näkökulmasta. Siksi oikeus työhön ja toimeentulon hankkimiseen valitsemallaan ammatilla on turvattu perustuslaissa, yhtenä perusoikeutena.

(Julkaistu Itä-Hämeessä)

Tarja Filatov: Korona syö mielen hyvinvointia - Varhaista apua tarvitaan

Perinteiset Tarjan päivän kahvit korvataan teamsilla tänä vuonna. Mutta meilläpä on triplatarjanpäivä. Mukana ovat presidentti Tarja Halonen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Tarja Kantola. Keskustelemme koronan vaikutuksista talouteen, työhön ja mielenterveyteen.

Lähes puolella työttömistä terveys rajoittaa työnsaantia, kertoo OECD:n tutkimus. Paremmalla terveyspolitiikalla saattaa olla yllättävän suuria työllisyysvaikutuksia, erityisesti mielen hyvinvoinnin parantamisella.

Entäpä jos tulevaisuus todistaa, että nykyhallituksen paras työllisyystoimi on sote-uudistus ja panostus terveydenhuoltoon. Korona syö mielen hyvinvointia ja siksi tarvitaan erityispanostusta mielenterveyteen.

Varsinkin nuoret oireilevat vakavasti. Nuorten yksinäisyys, opiskelijoiden uupuminen etäopinnoissa ja tukimekanismin puutteet uhkaavat synnyttää kroonista pahoinvointia. Jos nuoret ja opiskelijat kokevat näköalattomuutta, ja unohdetuksi tulemista, niin riski sairastua kasvaa. Varsinkin kun tiedämme, että valtaosa mielenterveyden häiriöistä syntyy nuoruudessa.

Nyt on erityisen tärkeää vahvistaa mielenterveyspalveluita ja matalan kynnyksen apua. Budjetissa tuli lisäresursseja mm. Ohjaamoihin ja nuorten psykoterapiaan. Monet sote-hankkeet vahvistavat perusterveydenhuollon mielenterveysosaamista ja palvelua.

Tilanne on kuitenkin kärjistymässä, koska tiukemmat sulkutoimet on jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön.

Nyt olisi syytä joustavoittaa Kelan terapiakriteereitä, pidentää terapia aikaa ja lisätä käyntikertoja, jotta ihmiset eivät joudu tyhjän päälle koronasulun aikaan. Nuorten terapiaan pääsy ei saa olla vanhempien lompakon paksuudesta kiinni.

Mielenterveysongelmista johtuvat kokonaiskustannukset ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa. Mielenterveydestä johtuvat menetykset ovat työnantajalle isompia kuin useimmista muista sairauksista johtuvat kustannukset.

Monia sairauksia voidaan ehkäistä työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. Psykososiaaliset riskit sekä työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia.

Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.

Tarja Filatov: Niskan jumit avataan, miksi mielen jumissa jää herkästi yksin?

Lähes puolella työttömistä on terveys rajoittaa työnsaantia, kertoo OECD:n tutkimus. Paremmalla terveyspolitiikalla saattaa olla yllättävän suuria työllisyysvaikutuksia, erityisesti mielen hyvinvoinnin parantamisella.

Entäpä jos tulevaisuus todistaa, että nykyhallituksen paras työllisyystoimi on sote-uudistus? Onnistuessaan sote-uudistus voi sitä olla.

Mielenterveysongelmista johtuvat kokonaiskustannukset ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa. Mielenterveydestä johtuvat menetykset ovat työnantajalle isompia kuin useimmista muista sairauksista johtuvat kustannukset.

Monia sairauksia voidaan ehkäistä työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. Psykososiaaliset riskit sekä työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia.

Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.

Fysikaalinen hoito on monella työpaikalla luonteva osa työterveyshuoltoa. Pitäähän jumittuneet hartiat saada auki. Entäpä jumittunut mieli? Ahdistukseen ei yhtä hevin tarjota psykoterapiaa, vaikka varhaista pikaterapiaa tarjoavat työpaikat ovat osoittaneet, että se ehkäisee kustannuksia ja tuo taloudellista hyvää viivan alle. Puhumattakaan inhimillisestä avusta.

Työterveyslaitos on arvioinut eri toimien vaikuttavuutta mielenterveyden ongelmien ehkäisyssä. Liikunnan, psykoterapian sekä osasairauspäivärahan – hyödyllisyydestä löydettiin vahvaa näyttöä.

Yksilöön kohdistuvan tuen lisäksi on syytä panostaa erityisesti työpaikkojen ja yhteiskunnan toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä, työn muokkaus ja työuravalmennuksen lisääminen.

Työvuorolistojen rakentaminen vuorotyössä ei ole ihan yksinkertaista. Moni työpaikka suunnittelee automatisoivansa työvuorolistat ja uskoo säästävänsä kustannuksissa. Kannattaa kuitenkin olla varuillaan, koska hyöty saattaa valua terveydenhuollon kustannuksiin.

Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen sekä yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa. Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun koko organisaatio on sitoutunut siihen.

Tunnistamme helposti työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistaviksi asioiksi työpaikan myönteisen työilmapiirin sekä kannustavan, toisiinsa luottavan ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutuneen työyhteisön. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä ja ristiriitojen sovittelua. Tämä puolestaan tukee työntekoa.

Mutta emme niin helposti huomaa, että muutosjohtamisella ja palkitsemisjärjestelmillä ja vaikkapa tiedonkululla on mielenterveydellinen ulottuvuutensa.

Tarvitsemme johtajien ja lähiesimiesten mielenterveysosaamisen vahvistamista sekä konkreettisten mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittämistä laajasti työpaikoille.

(Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa)

Tarja Filatov: Etäisyys vaikuttaa ikävästi

Tutkimusten perusteella karanteeni aiheuttaa hämmennystä, vihaa sekä posttraumaattisia oireita, ahdistusta jne. Tällaisia tuloksia on saatu, kun on tutkittu terveydenhuollon karanteenissa olleita ihmisiä.

Auttaviin puhelimiin on tullut lukuisia puheluita. Maaliskuun alussa lisääntyivät koronaan liittyvät yleiset yhteydenotot, kuun lopussa näkyi iäkkäämpien ihmisten hätä.

Huhtikuussa korona-aiheiset yhteydenotot vähentyivät, mutta soittajat ovat entistä ahdistuneempia.

Puheluissa näkyi yhä enemmän ihmisten huoli  elämäntilanteesta. Esiin nousee arki, ahdistus, huoli, pelko tai yksinäisyys ja epävarmuus tulevasta, joka on pitkälti koronan aiheuttama tai jota korona pahentaa. 

Karanteenin kesto ja tiukkuus luonnollisesti vaikuttaa siihen miten ihmiset reagoivat. Ihmisten mieltä kuormittavat pelko tartunnasta. Eristäytyminen aiheuttaa turhautumista ja tylsistymistä.

Jos perustarpeet on turvattu, eristäytymistä sietää paremmin, mutta jos mieltä kaihertaa jatkuva huoli toimeentulosta ja tulevaisuudesta, kuormitus on suurempaa.

Luonnollisesti jokainen ihminen on yksilö. Kykyymme kestää koronan rajoituksia vaikuttavat stressinsietokyky ja aikaisemmat elämänkokemukset vaikuttavat.

Koronan hoidossa ja jälkihoidossa pitää muistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvä arki.

Terveyteen ja talouteen liittyvä ongelmat ovat syviä ja koronan maailmassa poikkeuksellisen monimutkaisia. Yksiselitteisiä oikeita vastauksia ei ole.  Kriisinratkaisu ei noudata matematiikan logiikkaa. Eduskunnan keskustelussa pääministeri Sanna Marin kuvasi hyvin tehtyjä toimia ja tilanteen monimutkaisuutta.

”Moni suomalainen varmasti kysyy, milloin rajoitustoimista voidaan luopua ja palata normaaliin elämään. Kysymys on ymmärrettävä ja mielelläni antaisin siihen selkeän ja yksiselitteisen vastauksen. Totuus on kuitenkin se, ettemme vielä tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu ja milloin voimme taas palata tavanomaiseen elämään. Vaikka onnistuisimme tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaisi taas myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella meidän on toistaiseksi opittava elämään viruksen kanssa.

On selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Epidemialla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen. Pyrimme toimimaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet. Ne jättävät kuitenkin väistämättä jälkensä.

On tärkeää, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.”

Monet maat ovat purkamassa tai lieventämässä koronakieltoja. Mukana Suomi. Saattaa olla niin, että koronakieltoja oli loppujen lopuksi helpompi tehdä kuin purkaa niitä. Niin paljon tunnetta koronaan liittyy. Emme kuitenkaan voi elää loputtomiin suljettuna maana. Tasapainoa on haettava ja terveydenhuollon toimintakyky turvattava sekä hauraimpia suojeltava. 

Mielenterveys on merkittävä osa inhimillistä hyvinvointiamme, mutta sillä on 11 miljardin euron talousulottuvuus. Mielenterveysstrategian toimeenpanosta ei saa tinkiä, päinvastoin sitä on vahvistettava.

Tarja Filatov: Työn tuottavuus luupin alle

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Vientivetoisena maana työllisyytemme on sidoksissa kansainväliseen talouteen. Meidän on huolehdittava kilpailukyvystämme, erityisesti osaamisesta ja tuottavuudesta.

Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut Suomessa enemmän kuin Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisissa maissa viime aikoina, mutta meidän jälkeen jääntimme on todella huolestuttavaa.

Tuotanto, joka Ruotsissa saadaan aikaan yhdeksässä päivässä, kestää Suomessa 10 päivää. Ero ei johdu tehdyistä työtunneista, vaan tuottavuudesta.

Professori Matti Pohjolan raportin mukaan Ruotsin etumatka perustuu osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen, joka on ollut muita aloja vahvempaa.

Suomi ei ole hyötynyt teknologian kehityksestä yhtä paljon kuin kilpailijamaamme. Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla, erityisesti tietointensiivisissä palveluissa.

Tämä muutos ei ole tapahtunut vuodessa. Teknologian murros ja kansantalouden rakennemuutos antavat meille kuitenkin uuden mahdollisuuden, sillä edellytyksellä, että vahvistamme innovaatiopolitiikkaa. Juuri näin hallitus tekee.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla. Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetään nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa. Ei mitään pikkusummia.

Budjetissa näkyvät koulutuspanostukset. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä lähes 400 miljoonaa lisäeuroa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa. Koulutukseen panostetaan merkittävästi, jotta ei syntyisi osaamisen kestävyysvajetta

Me emme pärjää massatuotannolla tai hintoja polkemalla, vaan osaamisella ja tekemällä asioita fiksummin.

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy. Jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lapsenkasvuympäristön on oltava ehjä ja turvallinen.

Suomessa fyysinen työturvallisuus on maailman huippua. Mielen hyvinvoinnissa meillä on vielä paljon tehtävää. Uuden vuosikymmenen iso työelämähaaste on parantaa henkistä työsuojelua ja hyvinvointia erilaisissa työyhteisöissä.

Ylipäätään mielenterveyden häiriöissä liian usein apua saadakseen joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Apua saa, jos jaksaa taistella saadakseen sitä tai kykenee ostamaan palvelua yksityisesti.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Viime vuonna kasvua oli 10.000 henkilöllä. Näin ei voi jatkua.

Onneksi työelämästä löytyy hyviä esimerkkejä, joilla nousua voidaan taklata.

SOK:ssa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot lähtivät kasvuun. Yritys on tarjonnut viimeisen vuoden ajan työntekijöilleen lyhytpsykoterapiaa pääsyä kahdessa viikossa kasvaneen kuormituksen selättämiseen. Uudistus on vähentänyt pääkonttorin sairauspoissaoloja kolmanneksella ja säästänyt peräti puoli miljoonaa euroa.

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

(Kuva: osa Fernand Legerin teoksesta)

(Kirjoitus julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä)

Mielenterveys, köyhyys ja pirunnyrkki

Jokainen meistä on joskus masentunut tai ahdistunut, mutta kykenee silti näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämän haasteissa sekä osallistumaan yhteisönsä toimintaan.

Mielenterveyden häiriössä kyse on niin voimakkaista oireista, että ne vievät opiskelu- tai työkyvyn. Omppu tai lenkki päivässä tekee hyvää meille kaikille, mutta sairauteen ne eivät yksin auta, vaan tarvitaan ammattilaisten apua, jotta sairauden kanssa voi elää parempaa elämää.

Mielenterveyden ongelmat ja köyhyys kietoutuvat toisiinsa. Joku viisas on kutsunut yhteyttä pirunnyrkiksi. Minuun kuvaus osui ja upposi. Muistan lapsuudestani olohuoneen pöydällä olleen puisen pirunnyrkin. Se oli helppo purkaa palasiksi, mutta kasaan kokoaminen oli paljon vaikeampaa. Pari palaa loksahti paikalleen helposti, mutta kolmas jo kiukutteli ja rikkoi hyvän alun.

Sama koskee mielenterveyden ja köyhyyden kehän purkamista. Mielenterveyden ongelmat voivat aiheuttavat esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyttä ja sen vuoksi köyhyyttä. Kehää ei murreta parin palikan paikkaa vaihtamalla. Solmu ei aukea työn kannustavuutta lisäämällä, tarvitaan paljon moniulotteisempi ratkaisupaketti apua, tukea ja palvelua.

Mielenterveyden häiriöt ohittavat sairauspoissaoloissa määrällisesti jo perinteisesti kärkisijaa pitäneet tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Jos mielenterveyssyistä johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä onnistuttaisiin alentamaan 10-15 prosenttia, niin bruttokansantuotteen nousu voisi olla jopa puoli prosenttiyksikköä. Mielenterveyteen panostettu lisäeuro tuo 15 vuodessa noin neljä euroa hyvää talouteemme. Ei mitään pikkurahoja.

Järjestöt ovat esittäneet terapiatakuuta ja siitä on tulossa eduskunnan käsittelyyn kansalaisaloite. Joka toinen meistä suomalaisista kokee elämänsä aikana mielenterveyden häiriön. Vain puolet saa tarvitsemaansa hoitoa.

Vahvistamalla perusterveydenhuollossa mielenterveyspalvelua ja tukemalla oikean avun piiriin pääsyä, voimme taklata kasvavia kustannuksia ja ennen muuta auttaa ihmistä hädässä.

Mielenterveyden hoitoa pitää parantaa ihmisten vuoksi, mutta koska politiikassa usein rahan ääni on voimakas kannattaa muistaa, että mielenterveyspalveluiden ja hoidon parantaminen ei ole mitään pehmoilua. Kyse on 11 miljardin kustannuksista vuositasolla. Ne joko kasvavat tai kääntyvät laskuun. Poliittiset päätökset ratkaisevat suunnan.

(Julkaistu Kaupunkiuutisissa)