Työuupumus on vakava ongelma. Väsynyt ihminen ei opi uutta eikä kestä muutosta. Ja kuitenkin työelämä edellyttää jatkuvasti uusien asioiden oppimista ja muutoksen kestämistä.
Kyse on inhimillisesti kestämättömästä asiasta ja taloudellisesti merkittävistä summista.
Talouden kannalta lyhyitä sairauspoissaoloja merkittävämpää on, jos nuoret ihmiset uupumuksen tai mielenterveyshäiriöiden vuoksi päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle. Menetämme ison osan kipeästi kaipaamaamme työvoimaa. Puhumattakaan inhimillisestä.
Nuorten naisten mielenterveyssyistä johtuvien sairauspäivärahapäivien määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosien aikana.
Viidentoista vuoden aikana nuorten naisten masennuksesta johtuvien sairauspäivärahapäivien määrä on kaksinkertaistunut, mutta ahdistuksesta johtuvien päivien määrä on noin viisinkertaistunut. Eivätkä nuoret miehetkään näiltä kiusoilta ole säästyneet.
Näyttäisi siltä, että esimerkiksi ahdistus on sidoksissa toimialaan ehkä enemmän kuin sukupuoleen. Samoilla työaloilla nuorten naisten ja miesten välillä ei ollut suurta eroa sairauspoissaoloissa. Työllä on siis merkitystä.
Varhainen avunsaanti ja lyhytterapiat ovat auttaneet niillä työpaikoilla vähentämään mielenterveydestä johtuvia sairauspoissaoloja. Osassa firmoista työterveys on panostanut nopeaan puuttumiseen ja lyhytterapiaan. Nämä yritykset ovat hyötyneet ratkaisusta taloudellisesti.
Niskan jumia avataan, mutta mielen jumeissa on paljon vaikeampi saada apua. Niskan jumeihin ja muihin tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn työpaikoilla kiinnitetään huomiota. Tuolit ovat kehittyneet, pöydät nousevat ja laskevat jo monilla työpaikoilla. Kirjoittaa voi seisten, netti piippaa taukojumppaa ja venyttelyhetkeä.
Milloin saisimme saman ajattelun mielenterveyden edistämiseen? Miten loisimme hyvän mielen työpaikkoja? Erilaiset pulssikyselyt mittaavat ihmisten tuntoja, mutta niistä seuraa aina selkeitä toimia, joilla stressiä ja pahaa oloa puretaan.
Ollessani ministerinä meillä oli laaja työhyvinvointiohjelma. Se osoitti, että työn tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan lisätä samanaikaisesti. Hyvä johtaminen, tarkoituksenmukainen työn organisointi, osaamisen varmistaminen, työaika autonomia, palauttavat vapaat jne.
Suomi on työturvallisuudessa maailman kärkeä. Tehdään työpaikoistamme huippua mielen hyvinvoinnissa.