Tarja Filatov: Osaamisen kestävyysvajetta ei voi ohittaa

Esko Aho pohtii hallituksen talouspolitiikkaa kokemuksen rintaäänellä. Hän on huolissaan menojen lisäyksestä talouden heikentyessä ja kehottaa tarkistamaan hallitusohjelmaa. Aho on oikeassa: politiikkaa on tehtävä ajassa.

Hallitusohjelman tarkistamiseen ei mielestäni kuitenkaan ole tarvetta, koska ohjelmassa on elementtejä, jotka ennakoivat talouden muutoksia. Tänä vuonna hallitus on lisännyt resursseja koulutukseen. Teknologia- ja tuotekehityksen panostukset käännetään pitkän laskun jäkeen nousuun. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa olla investoimatta osaamisen lisäämiseen. Ilman lisäpanostusta meitä uhkaa osaamisen kestävyysvaje. Olemme jäämässä jälkeen verrokkimaistamme.

Työn tuottavuus on jäämässä jälkeen. Esimerkiksi Ruotsissa työn tuottavuuden kasvu palvelualoilla perustuu erityisesti osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen. Hallitus on tehnyt panostuksia ilmasto- ja luonnonsuojelutoimiin sekä perusturvaan. Parempi ilmastopolitiikka on välttämätöntä ja sosiaaliturvapanokset puolestaan lisäävät ostovoimaa sekä ehkäisevät toimeentulotukiriippuvuutta. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tarvitaan työllisyyden vahvistamista ja oikeudenmukaista kasvua tukevaa veropolitiikkaa. Hallitus valmistelee parhaillaan työllisyys- ja soteuudistuksia.

Kestävyysvaje on haaste eikä hallitus ole sitä unohtanut. Hallitusohjelmassa on kirjattu kaksi keskeistä uudelleentarkastelun elementtiä. Toinen liittyy käytettävissä olevien menojen määrään ja työllisyyyttä lisäävien päätösten väliseen yhteyteen. Ne on sidottu toisiiinsa. Lisäksi hallitusohjelmaan on sisäänkirjattu kohtuullisen suuri suhdanne-elementti. Nämä ovat niitä välineitä, joilla varaudutaan talouden muutoksiin.

IMF on todennut, että hallituksen finanssipolitiikan linja tukee kasvua lähivuosina. Investoinnit muun muassa koulutukseen, TKI-, työllisyys- ja ilmastotoimiin ovat välttämättömiä ja lisäävät talouden kasvupotentiaalia tulevaisuudessa. 

Oppivelvollisuuden laajennus taas on talouspolitiikan arviointineuvostn mukaan uudistus, joka vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Budjettiriihessä on tehtävä nopeammin vaikuttavia työllisyysratkaisuja ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee.

Osaamisen kestävyysvajeen taklaaminen auttaa taloudellisen kestävyysvajeen umpeen kuromista.

Tarja Filatov: Työn tuottavuus luupin alle

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Vientivetoisena maana työllisyytemme on sidoksissa kansainväliseen talouteen. Meidän on huolehdittava kilpailukyvystämme, erityisesti osaamisesta ja tuottavuudesta.

Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut Suomessa enemmän kuin Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisissa maissa viime aikoina, mutta meidän jälkeen jääntimme on todella huolestuttavaa.

Tuotanto, joka Ruotsissa saadaan aikaan yhdeksässä päivässä, kestää Suomessa 10 päivää. Ero ei johdu tehdyistä työtunneista, vaan tuottavuudesta.

Professori Matti Pohjolan raportin mukaan Ruotsin etumatka perustuu osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen, joka on ollut muita aloja vahvempaa.

Suomi ei ole hyötynyt teknologian kehityksestä yhtä paljon kuin kilpailijamaamme. Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla, erityisesti tietointensiivisissä palveluissa.

Tämä muutos ei ole tapahtunut vuodessa. Teknologian murros ja kansantalouden rakennemuutos antavat meille kuitenkin uuden mahdollisuuden, sillä edellytyksellä, että vahvistamme innovaatiopolitiikkaa. Juuri näin hallitus tekee.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla. Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetään nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa. Ei mitään pikkusummia.

Budjetissa näkyvät koulutuspanostukset. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä lähes 400 miljoonaa lisäeuroa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa. Koulutukseen panostetaan merkittävästi, jotta ei syntyisi osaamisen kestävyysvajetta

Me emme pärjää massatuotannolla tai hintoja polkemalla, vaan osaamisella ja tekemällä asioita fiksummin.

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy. Jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lapsenkasvuympäristön on oltava ehjä ja turvallinen.

Suomessa fyysinen työturvallisuus on maailman huippua. Mielen hyvinvoinnissa meillä on vielä paljon tehtävää. Uuden vuosikymmenen iso työelämähaaste on parantaa henkistä työsuojelua ja hyvinvointia erilaisissa työyhteisöissä.

Ylipäätään mielenterveyden häiriöissä liian usein apua saadakseen joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Apua saa, jos jaksaa taistella saadakseen sitä tai kykenee ostamaan palvelua yksityisesti.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Viime vuonna kasvua oli 10.000 henkilöllä. Näin ei voi jatkua.

Onneksi työelämästä löytyy hyviä esimerkkejä, joilla nousua voidaan taklata.

SOK:ssa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot lähtivät kasvuun. Yritys on tarjonnut viimeisen vuoden ajan työntekijöilleen lyhytpsykoterapiaa pääsyä kahdessa viikossa kasvaneen kuormituksen selättämiseen. Uudistus on vähentänyt pääkonttorin sairauspoissaoloja kolmanneksella ja säästänyt peräti puoli miljoonaa euroa.

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

(Kuva: osa Fernand Legerin teoksesta)

(Kirjoitus julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä)