Tarja Filatov: Sen osaavat hanhet

Hyvinvointivaltio on kuin hanhiaura. Hanhista vahvimmat lentävät auran kärjessä ja taittavat tuulen voimaa. Kun kärjessä lentävät hanhet väsyvät, ne vaihtavat paikkaa taustalla lentäneiden kanssa. Hanhet vuorottelevat kärjessä, jotta kenenkään taakka ei kasvaisi liian suureksi. Tämän osaavat hanhet.

Hyvinvointivaltio perustuu siihen, että kaikki vuorotellen kerrytämme yhteistä veropottia ja että jokainen meistä on joskus edunsaajana. 

Kukaan ei synnytä veronmaksajia, vaan vauvoja. Vauvat varttuvat, pääsevät kouluun ja  mahdollisimman moni aikanaan työhön. Lopulta eläkkeelle.  

Meidän on pidettävä huolta lapsista ja nuorista, koska heissä on tulevaisuus. Meidän on pidettävä huolta ikäihmisistä, koska he ovat tämän maan rakentaneet.

Eläkkeellä mahdollisimman monen pitäisi voida elää vielä pitkään täyttä elämää.

Huolenpitoon kuuluu niin toimeentulo kuin hoiva. Nyt ei ole aika jarrutella indekseissä, koska hinnat ovat nousseet eikä korkealle inflaatiolle näy vielä loppua. 

Sote-uudistuksen yksi tavoite on kustannusten nousun hillintä, mutta se ei tapahdu hetkessä. Nyt tarvitaan riittävät resurssit hoitojonojen purkuun, rakennemuutoksen aikaansaamiseksi, integraation toteuttamiseksi. 

Tärkeintä on saada käännettyä kustannusten painopiste korjaavista toimista ennaltaehkäiseviin palveluihin - sairaanhoidosta terveydenhoitoon. 

Muuten emme kykene hillitsemään tulevaisuuden kustannuksia.  

Tarvitsemme elämänkaaren mittaisen huolenpidon, jossa jokainen vuorollaan osallistuu kykyjensä ja varojensa mukaan.

Tarja Filatov: Nuorten aikuisten työuupumus on pysäytettävä

Nuorten aikuisten työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee jo joka neljättä alle 36-vuotiasta Suomessa. Helsingin Sanomat uutisoi asiasta maanantaina 20.2. Luku on pysäyttävä!

Mielenterveyden häiriöt ovat tällä hetkellä merkittävä ja kasvava syy sairaspoissaoloihin työpaikoilla. Niistä koituu työnantajille miljardikustannukset vuositasolla.

Ihmisen työpanos ei voi olla aina yli 100-prosenttinen. Jos huippusuoritusta vaaditaan jatkuvasti, kamelin selkä katkeaa. Fyysinen työsuojelumme on huipputasoista, tehdään mielen hyvinvoinnin suojelusta huippua.

Panostuksemme mielenterveyden palveluihin ovat eurooppalaisittain alhainen ja kustannukset sairauspoissaolojen sekä työkyvyttömyyseläkkeiden suuresta lukumäärästä johtuen korkeimpia.

Painopiste on käännettävä toisinpäin. Kyse on hyvinvointitalouteen investoinnista, jolla voidaan saavuttaa suuret säästöt. Myönteisen vanhemmuuden tukeminen on yksi tehokas keino ongelmien ehkäisyssä.

Mielenterveys rakentuu lapsuudessa, siksi varhaiset mielenterveyttä edistävät toimet ovat tehokkaimpia. Noin puolet masennustiloista ja ahdistuneisuushäiriöistä on ehkäistävissä toimilla, joita kohdistetaan lapsiin ja nuoriin. Elämänpituisessa tarkastelussa varhain tehdyt mielenterveyteen kohdistuvien sijoitusten tuotto on monikymmenkertainen.

Työelämän joustavuutta tulee lisätä. Yksi keskeinen toimi on vaikuttaa siihen, että työntekijä voi jatkossa vaikuttaa työaikaansa paremmin. Lisäksi perheiden arkea ja vanhemmuutta tulee tukea perheystävällisellä työkulttuurilla, joka tarkoittaa erilaisten elämäntilanteiden huomioimista osana työpaikan käytäntöjä.

Palveluiden ja työpaikan tulee joustaa, jotta vanhemmat voivat osallistua esimerkiksi perhekohtaisiin terveystarkastuksiin ja saada apua ennen ongelmien ja kuormituksen kärjistymistä.

Erityisesti nuorten naisten mielenterveyden ongelmat mm. ahdistus on kasvanut. Miehillä kasvua on ollut vähemmän. Selvitykset kertovat, että merkittävä syy on sukupuolen mukaan jakautuneet työmarkkinat. Alakohtaisesti ja työpaikkakohtaisesti tarkasteltuna erot sukupuolten välillä eivät ole merkittäviä, siksi työpaikoilla on iso merkitys.

Työpaikoilla tulee panostaa työuupumuksen tunnistamiseen. Toimintaketjun pitää olla kunnossa aina ennaltaehkäisemisestä säännöllisiin arviointeihin. Tässä työterveyspalveluilla on olennainen asema työyhteisöissä. Työnantajan velvollisuuksista psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja arvioimisessa on saatava selkeät käytänteet ja velvoitteet. Lisäksi työterveyshuollon ja muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden roolia työhön paluussa tulee vahvistaa.

Parempi mielenterveyspolitiikka on kovaa työllisyyspolitiikkaa, sillä turvataan työvoiman riittävyyttä ja säästetään työnantajan ja koko yhteiskunnan kustannuksia. Puhumattakaan inhimillisistä vaikutuksista.

Masennustilat ja muut mielialahäiriöt aiheuttavat vuosittain noin 3 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Tämä maksaa Kelalle n. 153 miljoonaa ja ahdistuneisuushäiriöt n. 1,5 miljoonaa sairauspäivärahapäivää, jonka kustannus puolestaan Kelalle n. 86 miljoonaa. Tiedot on Kelan sairausvakuutustilastosta vuodelta 2021.

Ensisijaista hoitoa, lyhytpsykoterapiaa, ei käytännössä ole tarjolla perusterveydenhuollossa. Tutkimustiedon perusteella voidaan arvioida, että n. 20 % masennustiloista on aikuisiässä ehkäistävissä keskusteluhoidon keinoin. Suomessa työterveyshuollossa tarjottu lyhytpsykoterapia on vähentänyt sairauslomapäivä kolmanneksella.

Vuositasolla Kelalle syntyy noin n. 50 miljoonan säästöt sairauspäivärahoissa. Tämän lisäksi tulevat työnantajien säästöt, n. 100 miljoonaa vuodessa eli 700 000 työpäivää. Arvio on varovainen, koska työnantajalla saattaa lisäksi olla muita kuluja, esimerkiksi sijaisesta, joita tässä ei ole huomioitu.

Säästöjen lisäksi pitää ottaa huomioon verotulot. Niiden arvioidaan kasvavan parisenkymmentä miljoonaa euroa.

Mitä tapahtuisi, jos panostaisimme enemmän? Saisimme silkkaa säästöä.

Tarja Filatov: Kriisin varautuminen

Ulkona on hellelukemat, mutta eduskunnan salissa keskustelu lisätalousarviosta sujui varsin viileästi. Kiihkeää debattia ei syntynyt.

Lisätalousarvioesitys on poikkeuksellisen suuri. Syyn tiedämme. Se on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Suurten summien taustalla on turvallisuusympäristön muutos. 

Panostukset puolustusvoimiin, rajaturvaan, kyberturvallisuuteen,  huoltovarmuuteen  ja Ukrainan apuun sekä pakolaisten vastaanottoon ovat välttämättömiä. 

Vihreän siirtymän panokset taas ovat isolta osin irtaantumista venäläisestä energiasta. Se on välttämätöntä.

Kokoomus on huolissaan Suomen kriisinsietokyvystä. Itse ajattelen, että tällä vaalikaudella eteemme tulleesta tuplakriisistä olemme selvinneet kohtuullisen hyvin.  Ensin korona ja sitten sota. 

Perussuomalaiset olivat huolissaan velasta, mutta esittivät samaan aikaan rahareikiä mennen tullen.

Tosi paikan tullen Suomi näyttää toimivan hyvin. Jopa suhteellisen yhtenäisesti. Kun akuutti tilanne alkaa helpottaa, kritiikki kovenee. Hyvä niin, jos osaamme ottaa opiksi aidosta kritiikistä ja jättää turhan mesoamisen omaan arvoonsa.

Kokoomuksen kriisihuoli liittyi ymmärrykseni mukaan velkaan. Kokoomus on aina huolissaan velasta, kun palveluita tai ihmisille suunnattuja tulonsiirtoja nostetaan. Veronkevennyksiä esittäessään kokoomus ei ole huolissaan tulojen pienenemisestä ja sitä kautta kasvavasta velasta. 

Olen sitä ikäpolvea, joka tuli eduskuntaan, kun korkomenot oli yksi budjetin suurimpia pääluokkia, joten en todellakaan suhtaudu velkaan kevyellä mielellä. Kotitalouksien lainoissa korot huitelivat jopa 18 prosentissa.

Onneksi yhtä pahaa tilannetta ole näköpiirissä, vaikka koronnousu syö liikkumavaraamme. 

Tasapainotoimet ovat kiistatta edessä, mutta akuutissa kriisissä leikkaukset vain syventäisivät ihmisten hätää. 

Tasapainoa on haettava ennen muuta rakennemuutosten avulla ja säästöt kohdennettava siten, että yksi säästö ei toisaalla synnytä suurempaa kulua.

Kannattaa muistaa, että rahavelka on yksi velan muoto. Ympäristövelka, sosiaalinen velka ja sivistyksellinen, hoitovelka puhumattakaan turvallisuusvelasta kasvattavat hoitamattomana rahavelkaa.  

Marinin hallitus haluaa varautua asioihin, koska se on inhimillisestä ja talousviisasta. 1990-luvun lama opetti, että ennalta ehkäisystä säästäminen tulee sairaan kalliiksi. 

Ennaltaehkäisy on kriiseihin varautumista. Yksilöiden elämän kriiseihin. Siksi lisätalousarviossa panostetaan lapsiin ja nuoriin, koska koronan sosiaalinen varjo on pitkä. 

Hyvinvointialueiden rahoitusta aiennetaan ja korotetaan tarkentuneiden laskelmien mukaisesti ja hyvinvointialueiden ICT-kustannuksiin suunnataan lisäresurssia.

Kela-etuuksien indeksikorotusten maksatusta aiennetaan, jotta kaikkein köyhimmät pärjäisivät hintojen noustessa. Summat eivät ole suuren suuria, mutta auttavat hieman. 

Tämän lisäksi tulee syksyn budjettiriihessä miettiä, millä tavoin ihmisten toimeentuloa voidaan turvata.

Päädyimmepä mihin tahansa välineisiin, on tärkeää, että toimet näkyvät kuluttajan kukkarossa perillä asti. Sellaisiin toimiin, joilla on riski jäädä väliportaisiin, ei nyt ole varaa.

Tarja Filatov: Työn tuottavuus luupin alle

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Vientivetoisena maana työllisyytemme on sidoksissa kansainväliseen talouteen. Meidän on huolehdittava kilpailukyvystämme, erityisesti osaamisesta ja tuottavuudesta.

Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut Suomessa enemmän kuin Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisissa maissa viime aikoina, mutta meidän jälkeen jääntimme on todella huolestuttavaa.

Tuotanto, joka Ruotsissa saadaan aikaan yhdeksässä päivässä, kestää Suomessa 10 päivää. Ero ei johdu tehdyistä työtunneista, vaan tuottavuudesta.

Professori Matti Pohjolan raportin mukaan Ruotsin etumatka perustuu osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen, joka on ollut muita aloja vahvempaa.

Suomi ei ole hyötynyt teknologian kehityksestä yhtä paljon kuin kilpailijamaamme. Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla, erityisesti tietointensiivisissä palveluissa.

Tämä muutos ei ole tapahtunut vuodessa. Teknologian murros ja kansantalouden rakennemuutos antavat meille kuitenkin uuden mahdollisuuden, sillä edellytyksellä, että vahvistamme innovaatiopolitiikkaa. Juuri näin hallitus tekee.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla. Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetään nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa. Ei mitään pikkusummia.

Budjetissa näkyvät koulutuspanostukset. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä lähes 400 miljoonaa lisäeuroa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa. Koulutukseen panostetaan merkittävästi, jotta ei syntyisi osaamisen kestävyysvajetta

Me emme pärjää massatuotannolla tai hintoja polkemalla, vaan osaamisella ja tekemällä asioita fiksummin.

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy. Jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lapsenkasvuympäristön on oltava ehjä ja turvallinen.

Suomessa fyysinen työturvallisuus on maailman huippua. Mielen hyvinvoinnissa meillä on vielä paljon tehtävää. Uuden vuosikymmenen iso työelämähaaste on parantaa henkistä työsuojelua ja hyvinvointia erilaisissa työyhteisöissä.

Ylipäätään mielenterveyden häiriöissä liian usein apua saadakseen joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Apua saa, jos jaksaa taistella saadakseen sitä tai kykenee ostamaan palvelua yksityisesti.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Viime vuonna kasvua oli 10.000 henkilöllä. Näin ei voi jatkua.

Onneksi työelämästä löytyy hyviä esimerkkejä, joilla nousua voidaan taklata.

SOK:ssa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot lähtivät kasvuun. Yritys on tarjonnut viimeisen vuoden ajan työntekijöilleen lyhytpsykoterapiaa pääsyä kahdessa viikossa kasvaneen kuormituksen selättämiseen. Uudistus on vähentänyt pääkonttorin sairauspoissaoloja kolmanneksella ja säästänyt peräti puoli miljoonaa euroa.

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

(Kuva: osa Fernand Legerin teoksesta)

(Kirjoitus julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä)