Tarja Filatov: Säästettiin sitä sotesta kunnissakin

Hyvinvointialueiden rahoitus on monimutkainen juttu. Rahaa on lisätty, mutta se ei silti riitä. Taustalla on inflaatio, joka on nostanut hintoja. Palkkojen nousu vaikuttaa kustannuksiin. Lisäksi yksityisten palvelutuottajien hinnat nousivat voimakkaasti viime vuoden lopussa. 

Alueet lähtivät liikkeelle vajaalla rahoituksella, koska kuntien budjetoidut sotemenot siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta kulut ovat olleet budjettipohjaa korkeammat. Tämä aukko oikaistaan, kun kuntien tilinpäätökset vahvistetaan. Arvio on, että sieltä tulee 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi keväällä saatiin 350 miljoonaa lisärahaa, jolla on voitu tehdä investointeja mm. vanhusten kotihoidon tueksi.

Koko maassa rahoitus on noin 22,5 miljardia. Kaikkiaan 6 % enemmän kuin mitä vuonna 2022 sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin rahaa. Jatkossa rahoitusta haastaa se, että palkkakustannukset kompensoidaan yleisen palkkakehityksen mukaan, vaikka jo nyt hyvinvointialueen korotukset ovat keskimääräistä korkeammat.  

OmaHämeen valtuusto päätti talouden investoinneista ja talouden tasapainotustoimista. Kaikki päätökset eivät ole kivoja ja toivottuja, mutta tasapainosuunnitelma on päätettävä 15.5. mennessä. Tämä siksi, koska valtiovarainministeriö edellyttää ohjelmaa, jotta saamme luvan lainanottoon, jossa Assi-sairaala ja muut jo päätetyt sekä liikkeellä olevat investoinnit voidaan rahoittaa loppuun.

Lähtökohtana ohjelmassa on kotona asumisen tukeminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Tasapainoisen ja  tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen luominen ja tukipalveluiden sekä hallinnon yhtenäistäminen. Yksi suuri väärinymmärrys säästökeskustelussa on se, että ajatellaan ympärivuorokautisessa hoivassa olevia vanhuksia palautettavan kotiin kotihoivan piirin. Ei palauteta. 

Tarkoitus on sijoittaa lisää rahaa, jotta ikäihmiset voivat asua pidempään kotona ja saada sinne enemmän apua. Näitä toimia ovat mm. kotisairaanhoidon vahvistaminen, lääkäripalveluiden tuki kotihoitoon ja asumiseen, kotona tapahtuvan kuntoutuksen lisääminen, yhteisöllisen asumisen kehittäminen jne. Näitä sijoituksia ei olisi voitu tehdä, jos eduskunta ei olisi tehnyt lisäbudjettia.

Tämä ei ole helppo harjoitus, mutta suurin haaste tämän muutoksen tekemisessä ei ole lopulta raha, vaan henkilöstön riittävyys. Jos kaikki jatkuu ennallaan, OmaHäme tarvitsisi lähes 30 prosenttia työmarkkinoille nykyisellään tulevasta työvoimasta. Tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista. 

Meidän on muutettava rakenteita. Onnistuttava terveyden edistämisessä ja palveluiden paremmassa kohdentamisessa.

Lisäksi ohjelmassa pyritään siihen, että palveluista kalleimmin tuotetut saataisiin edullisemmin tuotettua. Vuokrista ja tuloista pyritään tinkimään jne. jne.

Tätä tasapainotusohjelmaa vasten huolettaa hallitusneuvotteluissa esillä olevat suunnitelmat, joiden mukaan hyvinvointialueille kohdennettaisiin miljardiluokan säästöt. Kustannusten nousua on hillittävä, mutta rakennemuutokset vaativat aikaa ja rahaa.

Osa syyttää säästötarpeesta hyvinvointialueiden muodostamista. Minä en tähän usko. Säästettiin sitä kunnissakin. Jatkuvasti. Tarpeet kasvavat, nyt ovat kasvaneet resurssit, mutta tarpeet kasvavat nopeammin.

Tarja Filatov: Työn tuottavuus luupin alle

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Vientivetoisena maana työllisyytemme on sidoksissa kansainväliseen talouteen. Meidän on huolehdittava kilpailukyvystämme, erityisesti osaamisesta ja tuottavuudesta.

Työn tuottavuuden kasvu on hidastunut Suomessa enemmän kuin Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa teollisissa maissa viime aikoina, mutta meidän jälkeen jääntimme on todella huolestuttavaa.

Tuotanto, joka Ruotsissa saadaan aikaan yhdeksässä päivässä, kestää Suomessa 10 päivää. Ero ei johdu tehdyistä työtunneista, vaan tuottavuudesta.

Professori Matti Pohjolan raportin mukaan Ruotsin etumatka perustuu osaamiseen ja tietoon perustuvien palveluiden tuottavuuden kehitykseen, joka on ollut muita aloja vahvempaa.

Suomi ei ole hyötynyt teknologian kehityksestä yhtä paljon kuin kilpailijamaamme. Ruotsin Suomea parempi tuottavuuden kasvu on syntynyt palvelualoilla, erityisesti tietointensiivisissä palveluissa.

Tämä muutos ei ole tapahtunut vuodessa. Teknologian murros ja kansantalouden rakennemuutos antavat meille kuitenkin uuden mahdollisuuden, sillä edellytyksellä, että vahvistamme innovaatiopolitiikkaa. Juuri näin hallitus tekee.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla. Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetään nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa. Ei mitään pikkusummia.

Budjetissa näkyvät koulutuspanostukset. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä lähes 400 miljoonaa lisäeuroa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa. Koulutukseen panostetaan merkittävästi, jotta ei syntyisi osaamisen kestävyysvajetta

Me emme pärjää massatuotannolla tai hintoja polkemalla, vaan osaamisella ja tekemällä asioita fiksummin.

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy. Jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi. Tämä ei kuitenkaan yksin riitä, vaan lapsenkasvuympäristön on oltava ehjä ja turvallinen.

Suomessa fyysinen työturvallisuus on maailman huippua. Mielen hyvinvoinnissa meillä on vielä paljon tehtävää. Uuden vuosikymmenen iso työelämähaaste on parantaa henkistä työsuojelua ja hyvinvointia erilaisissa työyhteisöissä.

Ylipäätään mielenterveyden häiriöissä liian usein apua saadakseen joutuu odottamaan kohtuuttoman pitkään. Apua saa, jos jaksaa taistella saadakseen sitä tai kykenee ostamaan palvelua yksityisesti.

Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saaneiden lukumäärä on kasvanut vuosien 2016 ja 2019 välillä peräti 43 %. Viime vuonna kasvua oli 10.000 henkilöllä. Näin ei voi jatkua.

Onneksi työelämästä löytyy hyviä esimerkkejä, joilla nousua voidaan taklata.

SOK:ssa mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot lähtivät kasvuun. Yritys on tarjonnut viimeisen vuoden ajan työntekijöilleen lyhytpsykoterapiaa pääsyä kahdessa viikossa kasvaneen kuormituksen selättämiseen. Uudistus on vähentänyt pääkonttorin sairauspoissaoloja kolmanneksella ja säästänyt peräti puoli miljoonaa euroa.

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

(Kuva: osa Fernand Legerin teoksesta)

(Kirjoitus julkaistu aiemmin Itä-Häme -lehdessä)

Helppo lisätä menoja, vaikea rahoittaa - Opposition budjettivaihtoehdot eduskunnan syynissä

Tänään keskiviikkona ruodittiin oppositiopuolueiden budjettivaihtoehtoja eduskunnassa. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä kohteita, joihin rahaa lisättäisiin, mutta se mistä rahat otettaisiin paljastaa puolueiden isot erot.

Perussuomalaisten budjetissa laskelmat ovat harvinaisen hataralla pohjalla. Somessa niillä saattaa pärjätä, mulla budjettilakeja säädettäessä ei. Menojen kokonaiskustannukset aliarvioidaan ja tulokohteet ylimitoitetaan. Laskuvirhe on noin 700 miljoonaa.

Maahanmuuttajien määrä ylimitoitetaan rajusti, jotta vähentämällä tätä mielikuvituksellista määrää saadaan paljon enemmän säästöjä.

Iso osa säästöistä kohdentuu asioihin, esimerkiksi tuulivoiman säästötariffeihin, joita ei voi takautuvasti muuttaa. Suomen valtio ei voi rikkoa suomalaisten yritysten kanssa tekemäänsä sopimusta. Perustuslaki estää tämän. Sama koskee kansainvälisiä sopimuksia, niitä ei voi rikkoa, koska ne ovat lain tapaan velvoittavia. Lakeja voi toki muuttaa, mutta perustuslain muutos vaatii 5/6 enemmistön.

Kokoomus taas jatkaa linjalleen uskollisena ja Sipilän edesmenneen hallituksen linjoilla. Se leikkaisi sosiaaliturvasta yli miljardin, eniten köyhimmiltä. Ja tietenkin eniten työttömäksi joutuvilta ihmisiltä ja pienituloisimmilta palkansaajilta.

Uutta on se, että kokoomus leikkaisi pätkätyöläisten eläkkeitä ja käyttäisi rahat työnantajamaksujen alentamiseen. En hyväksy tätä leikkausta, koska se leikkaisi nimenomaan ahkerien pätkä- ja silpputyöläisten eläkkeitä. Tämä on okoomuksen vaihtoehdon hattutemppu. Ratkaisun säästöt eivät olisi käytettävissä seuraavan vuoden budjetissa, koska ne syntyvät vasta tulevaisuudessa.

Kokoomus ja kristillisdemokraatit molemmat leikkaisivat asumistuesta, kokoomus lisäksi jopa vuokra-asuntorakentamisesta. Asumistuki on hankala asia. Se on luotu aikanaan, jotta matalapalapalkkaisen työläisen lapset voisivat asua kelvollisesti. Nyt sen kustannukset ovat kasvaneet rajusti.

Tuen leikkaaminen saa aikaan pahaa jälkeä, jos kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole, ja isoissa kaupungeissa ei ole. Esimerkiksi siivoojista lähes 20 prosenttia saa asumistukea. Leikkaus kohdistuisi suoraan näiden pienituloisten ihmisten toimeentuloon.

Työllisyysvaikutukset olivat vahvasti keskustelussa. Simulointimallit, joilla työllisyysvaikutukset arvioidaan, ovat parhaita mahdollisia käytössä olevia, mutta ne ovat puutteellisia. Mitä enemmän sosiaaliturvaa leikataan, sitä enemmän työllisyys paranee. Malli arvioi näin, koska se uskoo tämän lisäävän kannustavuutta hakeutua töihin. Parhaat työllisyysvaikutukset saataisiin, kun lopetettaisiin koko sosiaaliturva. Jokaisen arkijärki sanoo, että se ei ole viisasta.

Samaan aikana tiedämme, että esimerkiksi toimeentulotukasiakkus on pahin kannustinloukku. Simulaatio ei huomioi sitä, että työmarkkinatuen nosto poistaa ihmisiä toimeentulotukiasiakkuudesta ja työnteon kannustavuus paranee, vaikka työttömyysturvakin paranee. Tämä vain esimerkkinä.

Yhtä kaikki. Pintaa raapaistiin, mutta hyvä, että vaihtoehtoja tehdään ja niistä keskustellaan. Se kuuluu demokratiaan. Ja viisas hallitus ottaa hyvistä esityksistä opikseen.