Tarja Filatov: Kun mikään ei riitä

Julkisuudessa elää voimakkaasti mielikuva, että Sanna Marinin hallitus on kyllä onnistunut koronanhallinnassa, mutta kelvoton talous- ja työllisyyspolitiikassa. Tätä mielikuvaa ruokkivat erityisesti porvaripuolueet.

Veroaste alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Pandemia-ajan velkaantuminen euroalueen kolmanneksi pienin. Velkasuhde laskussa. Kestävyysvaje pienentynyt yli 4 prosentista noin 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen pandemiasta huolimatta ja työllisyys on ennätystasolla.

Siis huonoa talous- ja työllisyyspolitiikkaa? Tulokset kertovat sen, että toimivaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa voi tehdä ilman, että köyhimpiä kuritetaan.

Marinin hallituksen työllisyyspakettia kokoomus arvostelee liian pieneksi. Ehkä siksi, että siinä ei leikata tarpeeksi työttömiltä. Kokoomuksen vaihtoehto suuntaisi miljardiluokan leikkaukset työttömille ja köyhimmille.

Hallituksen työllisyyspaketissa on porkkanaa, mutta ei se säästy kepiltäkään.
Porkkanaosastoon kuuluu ehdottomasti opiskelijoiden ansiorajan nostaminen. Tämä on kiva yllätys opiskelijoille, mutta myös keino, jolla työvoimapulan oloissa työmarkkinoille saadaan joustavaa keikkatyövoimaa.

Työttömyysturvalla opiskelijoille tuli tiukempia työnhakuvelvoitteita. Juttu ei tunnu työttömyysturvalla opiskelevista ihmisistä kivalta, mutta sopii suhdannetilanteeseen. Työttömyysturva on työttömyyden varalle, opintotuki taas opiskelua varten. On viisasta, että jos työtä ei ole, niin työtön voi opiskella, mutta jos töitä on, töihin pitää mielestäni mennä tai siirtyä oikeasti opiskelijaksi.

Palkkatuen muutoksista olen surullinen, koska se koskee ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuus on heikko. Mutta tässä on taustalla unionin tukipolitiikka, joten sille ei oikein voi mitään.

Työttömyysturvan euroistaminen on yksilön kannalta plussaa tai miinusta riippuen siitä millaisissa pätkätöissä he ovat. itse ajattelen, että nykyaikana keikkatyö on yhä useammin tehtävään sidottua ja työajan rytmittymistä on yhä hankalampi valvoa.

Muistan kun selvittelin nuoren työttömyysturva-asioita. Hän teki nettisivun päivityksen ja sai siitä 50 euroa. Kyseessä oli kuukauden ainoa tienesti. Työ tulkittiin kokoaikaisesti, kuukauden päivärahat evättiin koska työaikavalvontaa ei ollut. No, tämä tarina päättyi onnellisesti, koska eihän kukaan voi tienata kokoaikatyössä 50 euroa kuussa. Ilman apua nuori olisi menettänyt kuukauden työttömyysturvansa.

Esimerkki ei suoraan liity työttömyysturvan euroistamiseen, mutta liittyy siihen, että monet keikkatyöt tehdään ilman työaikaa. Siksi euroistaminen on nykypäivää ja tulorekisteri on tehnyt sen mahdolliseksi.

Muutama hyvä asia lähtee kolmikantaiseen valmisteluun ja niille toivon nopeaa ratkaisua. Yksi on jatkuvan oppimisen edistäminen ja tuottavuuden parantamisen. Tähän toivoisin mukaan vaikuttavuuden, koska eritysesti julkisissa palveluissa se on avainasemassa.

Toinen työryhmä lähteen etsitään ratkaisuja psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyyn. Tämä on viisautta koronan kurjistamassa maassa. Stressitasomme on korkeammalla kuin ennen koronaa masennus ja ahdistus on lisääntynyt. Oireita on hyvä purkaa, jotta mielensairaudet eivät lisäänny. Molemmat erittäin tärkeitä kokonaisuuksia.

Nuorten ohjaamotoiminta vakinaistetaan. Tätä kannatan ehdottomasti! Se on ehkä parasta, mitä edellinen hallitus sai aikaan. Moniammatillisia matalan kynnyksen palveluita tarvitaan. Mutta tarvitaan palvelupolun jatkumista ja tässä uusilla hyvinvointialueilla on haastetta.

Entinen presidentti kirjoitti aikanaan, että meillä pitää olla malttia vaurastua. Viisaasti sanottu. Ajattelen, että sama koskee koronan jälkitoimia. Meillä pitää olla malttia, jotta talouskasvu ei sakkaa ja jotta koronan sosiaalinen pitkä varjo osataan huoltaa vastuullisesti.

Ja jotta osaisimme huolella valmistella uudistukset, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Helppo lisätä menoja, vaikea rahoittaa - Opposition budjettivaihtoehdot eduskunnan syynissä

Tänään keskiviikkona ruodittiin oppositiopuolueiden budjettivaihtoehtoja eduskunnassa. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä kohteita, joihin rahaa lisättäisiin, mutta se mistä rahat otettaisiin paljastaa puolueiden isot erot.

Perussuomalaisten budjetissa laskelmat ovat harvinaisen hataralla pohjalla. Somessa niillä saattaa pärjätä, mulla budjettilakeja säädettäessä ei. Menojen kokonaiskustannukset aliarvioidaan ja tulokohteet ylimitoitetaan. Laskuvirhe on noin 700 miljoonaa.

Maahanmuuttajien määrä ylimitoitetaan rajusti, jotta vähentämällä tätä mielikuvituksellista määrää saadaan paljon enemmän säästöjä.

Iso osa säästöistä kohdentuu asioihin, esimerkiksi tuulivoiman säästötariffeihin, joita ei voi takautuvasti muuttaa. Suomen valtio ei voi rikkoa suomalaisten yritysten kanssa tekemäänsä sopimusta. Perustuslaki estää tämän. Sama koskee kansainvälisiä sopimuksia, niitä ei voi rikkoa, koska ne ovat lain tapaan velvoittavia. Lakeja voi toki muuttaa, mutta perustuslain muutos vaatii 5/6 enemmistön.

Kokoomus taas jatkaa linjalleen uskollisena ja Sipilän edesmenneen hallituksen linjoilla. Se leikkaisi sosiaaliturvasta yli miljardin, eniten köyhimmiltä. Ja tietenkin eniten työttömäksi joutuvilta ihmisiltä ja pienituloisimmilta palkansaajilta.

Uutta on se, että kokoomus leikkaisi pätkätyöläisten eläkkeitä ja käyttäisi rahat työnantajamaksujen alentamiseen. En hyväksy tätä leikkausta, koska se leikkaisi nimenomaan ahkerien pätkä- ja silpputyöläisten eläkkeitä. Tämä on okoomuksen vaihtoehdon hattutemppu. Ratkaisun säästöt eivät olisi käytettävissä seuraavan vuoden budjetissa, koska ne syntyvät vasta tulevaisuudessa.

Kokoomus ja kristillisdemokraatit molemmat leikkaisivat asumistuesta, kokoomus lisäksi jopa vuokra-asuntorakentamisesta. Asumistuki on hankala asia. Se on luotu aikanaan, jotta matalapalapalkkaisen työläisen lapset voisivat asua kelvollisesti. Nyt sen kustannukset ovat kasvaneet rajusti.

Tuen leikkaaminen saa aikaan pahaa jälkeä, jos kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole, ja isoissa kaupungeissa ei ole. Esimerkiksi siivoojista lähes 20 prosenttia saa asumistukea. Leikkaus kohdistuisi suoraan näiden pienituloisten ihmisten toimeentuloon.

Työllisyysvaikutukset olivat vahvasti keskustelussa. Simulointimallit, joilla työllisyysvaikutukset arvioidaan, ovat parhaita mahdollisia käytössä olevia, mutta ne ovat puutteellisia. Mitä enemmän sosiaaliturvaa leikataan, sitä enemmän työllisyys paranee. Malli arvioi näin, koska se uskoo tämän lisäävän kannustavuutta hakeutua töihin. Parhaat työllisyysvaikutukset saataisiin, kun lopetettaisiin koko sosiaaliturva. Jokaisen arkijärki sanoo, että se ei ole viisasta.

Samaan aikana tiedämme, että esimerkiksi toimeentulotukasiakkus on pahin kannustinloukku. Simulaatio ei huomioi sitä, että työmarkkinatuen nosto poistaa ihmisiä toimeentulotukiasiakkuudesta ja työnteon kannustavuus paranee, vaikka työttömyysturvakin paranee. Tämä vain esimerkkinä.

Yhtä kaikki. Pintaa raapaistiin, mutta hyvä, että vaihtoehtoja tehdään ja niistä keskustellaan. Se kuuluu demokratiaan. Ja viisas hallitus ottaa hyvistä esityksistä opikseen.

Retoriikka koveni eduskunnassa - toivottavasti faktat pysyvät mukana

Yksi on varmaa: eduskunnassa retoriikka kovenee. Toivottavasti se ei tarkoita faktojen vähentymistä. Eduskunta keskusteli hallitusohjelmasta tiistaina.

Ensimmäisen kerran minun eduskuntaurani aikana kävi niin, että kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuhujat käyttivät salin vasemmanpuolista puhujapönttöä. Yleensä RKP ja keskusta ovat puhuneet oikealta.

Edustaja saa puhua kummalta puolelta tahansa. Ennen vanhaan puolella oli iso poliittinen merkitys. Ehkä valinnoilla haluttiin korostaa muutosta.

Ja kyllä muutosta on luvassa. Nykyisen hallituksen linja on hyvin erilainen. Hyvinvointivaltiota halutaan rakentaa, ei purkaa. 

Keskustelussa oli mielenkiintoista se, että kokoomus kritisoi hallitusta siitä, että käytetään liikaa rahaa ja että Suomen tulevaisuus vaarantuu. Samassa lauseessa kritisoitiin sitä, että koulutukseen tai vanhustenhoivaan ei ole varattu riittävästi rahaa. Ota siitä nyt sitten selvä.

Polttoaineveron korotus sai odotetusti kritiikkiä. On totta, että kehäkolmosen ulkopuolella on pakko käyttää autoa. Korotus tehdään kuitenkin asteittain ja varmistetaan, että polttoaineen hinta ei nouse enempää kuin muiden tuotteiden. Veronkorotusta paljon suurempi merkitys on jo nykyisin sillä, millä asemalla ja minä päivänä tankkaa. Mutta toki korotus on korotus. 

Subjektiivisen päivähoidon palauttamisesta olen iloinen, samoin kuin varhaiskasvatusryhmien pienentämisestä. Meillä Hämeenlinnassa näitä leikkauksia ei toteutettu, mutta on reilua, että varhaiskasvatuksessa kaikilla lapsilla on samat säännöt.

Koulutuksen panostukset ovat ehdottomasti plussaa Suomelle. Niitä kritisoitiin, koska osa on väliaikaisella rahoituksella. Kritisoijat unohtavat, että niin olivat edellisen hallituksen kärkihankkeet.

Minusta on hyvä, että investointina nähdään sosiaaliset innovaatiokokeilut. Jos ne ennaltaehkäisevät kuluja tai tuovat säästöä sekä toimivat muutoin hyvinvointia ja osaamista lisäävästi, niille kannattaa suunnata pysyvä rahoitus. Jos taas eivät tuota, niistä kannattaa luopua. 

Hallituksen onnistuminen on työllisyyden kasvun varassa. Niin kuin kaikkien muiden hallitusten. Oppositio kritisoi ja kyseli, että unohtaako hallitus työnantajat ja heidän tarpeensa. Ei unohda. Hallitus kunnioittaa kolmikantaista valmistelua ja siihen muuten kuuluu työnantajapuoli. Edellinen hallitus unohti työntekijäpuolen.