Tarja Filatov: Puhuu paljon, mutta mitä sanoo?

Iltapäivälehti tiesi kertoa, että olen pitänyt tällä vaalikaudella kaksi puheenvuoroa. Piti oikein tarkistaa, että kuinka se on mahdollista. Varapuhemiehenä kun ei ole kovin suotavaa puhua istuntosalissa, vaan pitää pysytellä hallitus/oppositioasemaan nähden neutraalina.

Puheenvuorot olivat peruja edellisen vaalikauden tehtävistä ja asian esittelyjä. Eli en ollut rikkonut eduskunnan rouvasnaissopimusta.

#Joskus on vaikea olla hiljaa

Uskokaa tai älkää puhumattomuus on tällä vaalikaudella ollut vaikeaa. Välillä pitää oikein pidätellä itseään. Muutaman kerran on jopa pitänyt lähteä pois salista, koska meinasin pompata pystyyn vaatimaan vastauspuheenvuoroa. 

Eduskunnasta tehdään paljon määrällisiä tilastoja. Ne kertovat jotain siitä, miten edustaja tekee työtään, mutta ne eivät kerro koko totuutta. Usein lehdet tekevät listoja kärkinimistä, olipa kyse puheenvuorojen määrästä, poissaoloista tai vaikkapa taksikuluista.

Näissä listoissa ei aina näy edustajan tehtävät ja rooli. Jos kaksi edustajaa on yhtä monta kertaa pois eduskunnan valiokunnista ja toisella valiokuntakokouksia on yli 400 ja toisella alle 100.  Tai jos toinen on ollut vaikkapa vanhempainvapaalla. Työtaakkaa ja tunnollisuutta mittaava poissaolojen määrä on kuin vertaisi appelsiineja ja omenoita.

#Aina ei saa vastauspuheenvuoroa, vaikka haluaisi

Puheenvuorot ja erityisesti vastauspuheenvuorot on myös epäreilu mittari. Kyselytunnilla kuuluu suosia oppositiota, koska hallitus pääsee aina vastaamaan ministerien suulla. Debateissa toimii hieman sama logiikka. Lisäksi lyhyttahtisissa keskusteluissa suositaan ryhmien johtoa ja sen valiokunnan jäseniä, joiden toimialaan asia kuuluu.

Varsinaisissa puheenvuoroissa joku puolestaan tekee perusteellisen työn ja tiivistää asiansa yhteen puheenvuoroon, toiset puhuvat vapaammin ja useammin. Kumpikin tapa on arvostettava. Jonkun valiokunnassa on isoja kokonaisuuksia, jonkun toisen valiokunnassa paljon pieniä lakeja jne. 

Usein kysytään, millainen on edustajan tyypillinen työpäivä. Ei sellaista ole. Mutta keräsin tähän tehtäviä, jotka kuuluvat kansanedustajan työhön. Ehkä se avaa työn moninaisuutta.

#Mihin edustajien työaika kuluu

Valtiopäivätoimintaan kuuluu päivittäiset täysistunnot ja valiokunnat. Lisäksi eduskunnan hallintoelinten kokoukset ja eduskunnan kv-toiminta. Lisäksi muut valtiopäivätoimet, kuten kirjalliset kysymykset, lakialoitteet jne. Demokratiassa kansalaistapaamiset ja -kontaktit ovat erittäin tärkeitä.

Eduskuntaryhmän toiminta on kuin oma tiimi toisenlaisessa työpaikassa. Siihen kuuluu mm. eduskuntaryhmän kokoukset ja tilaisuudet, valiokuntaryhmät ja poliittinen valmistelu ja neuvottelu sekä sidosryhmätyö.

Puoluetoiminta on osa poliittista valmistelua. Tässä työssä linjataan koko puolueen kantaa, vaihtoehtoja ja hallitusohjelmatavoitteita. Ei ihan kepeää puuhaa tämäkään, mutta varsin näkymätöntä.

Julkisuus ja some maailma tarvitsisi nykyään ihan oman työviikkonsa, mutta nämätehtävät on puserrettava normiviikon sisälle. Julkisuuden kautta vaikutetaan asioihin ja siksi siltä ei voi piiloutua.

Jos ajatellaan pelkästään valiokuntatyötä niin niissä on yhteensä 425 täytettävää paikkaa. Kyse on varsinaisista jäsenyyksistä, Suuren valiokunnan ja valtiovarainvaliokunnan varajäsenyyksistä ja jaostoista.

Jos kansanedustajista vähennetään puhemiehistö ja ministerit joilla ei ole valiokuntapaikkoja, niin keskimäärin jokaisella edustajalla on 2,4 paikkaa. Aikablokkeja on kaksi päivässä: aamu- ja iltapäivävaliokunnat. Aloittaessani eduskunnassa minulla oli kolme valiokuntaa ja kaksi niistä kokoontui lähes aina samaan aikaan.

#Eduskunta ei elä umpiossa

Lisäksi edustajien aikaa vievät mm. Euroopan neuvosto, Etyj, Pohjoismaiden neuvosto ja satunnaisemmat kansainväliset tehtävät sekä matkat ovat pois valiokuntatyöstä ja vaativat kotimaahan jääviltä edustajilta yhä useammin samaan kellonaikaan kahdessa valiokunnassa istumista.

Erilaiset neuvottelukunnat, työryhmät ja parlamentaariset komiteat vaativat edustajien aikaa ja perehtymistä. 

Sinä aikana kun minä olen ollut eduskunnassa eduskuntaan on tullut kolme uutta valiokuntaa ja tämän lisäksi EU-asiat vievät aikaa enemmän kuin vanhanmallisen suuren valiokunnan työ. 

Vanha sanonta kuuluu, että laiska töitään luettelee, mutta ehkä tämä luettelo kuitenkin avaa sitä työtä, jota eduskunnassa tehdään ilman kameroita. 

Miina Sillanpää aloitti ensimmäisen puheenvuoronsa sanomalla minä kumminkin käytön puheenvuoroa. Minä ajattelin lopettaa blogini sanomalla, että minä kumminkin luotan suomalaisiin äänestäjiin. 

Listojen kärjessä tai lopussa kansanedustajana voi toimia monella tavalla. Äänestäjät lopulta päättävät, mikä on se oikea tapa. Jokainen voi valita omansa sisältö edellä.

Tarja Filatov: Eduskunta päättää pelisäännöt, mutta algoritmit miten peliä pelataan

Ystäväni kysyi minulta kummalla on enemmän vaikutusvaltaa algoritmeilla vai eduskunnalla. Ajattelin, että valta on aika erilaista.

Eduskunta säätää lait, hyväksyy budjetin ja päättää hallituksen luottamuksesta. Demokratian periaatteiden mukaan se on kansan ylin valtaa käyttävä elin.

Algoritmeilla taas on paljon käytännön vaikutusvaltaa. Algoritmi on kuin ruokaresepti, yksityiskohtainen kuvaus tai ohje, jota seuraamalla tehtävä, prosessi tai ongelmanratkaisu suoritetaan, aivoruokaa valmistetaan. 

Algoritmit määrittävät, mitkä aiheet nousevat näkyviin ja mitkä jäävät pimentoon. Tämä vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin käyttäytymiseen. Tämä tietenkin vaikuttaa yhtenä tekijänä siihen, millaisia politiikkoja valitaan eduskuntaan.

Algoritmit suosivat usein provosoivaa sisältöä, koska se tuottaa enemmän klikkauksia. Sananvapaus uhkaa kaventua hiljaa, jos asiantuntijoiden ja vähemmistöjen puhe jää näkymättömäksi.

Puhumme kuplaantumisesta ja se johtuu juuri siitä, että algoritmit tarjoavat sinulle lisää sitä mitä olet katsonut. Moni meistä on kokenut hätkähdyttäviä hetkiä, kun koneen aukaistessa saa eteensä, jotain josta on juuri puhunut tai jota on tutkinut. 

Itselläni on pari tällaista mieleenpainuvaa hetkeä. Suunnittelimme puolisoni kanssa matkaa Puolaan Varsovaan. En ollut tutkinut asiaa netissä yhtään, koska mieheni hoiti matkajärjestelyjä. En ollut edes googlaillut nähtävyyksiä. Puhuimme matkasta keskenämme ja avasin koneen. Menin tutulle sivulle, jota olin käyttänyt lukuisia kertoja ja yllätys yllätys: sivusto oli tällä kertaa Puolan kielellä. Piti oikein googlekääntäjällä tarkistaa, että kieli todella oli puola. Kyllä se oli.

Toinen hauska tilanne oli, kun aluehallituksen ryhmäkokouksessa avasin pädin mennäkseni kokouksen asiakirjoihin. Koneen etusivulla on aina koneen valitsema kuva ja jos sitä klikkaa, niin pääsee kuvagalleriaan, jonka kone on valinnut. Tällä kertaa kuvassa oli viereeni istunut kollega ja hän oli kaikissa gallerian kuvissa. Niin se isoveli valvoo.

Moni on varmasti kokenut vielä spuukimpia tilanteita.

Eduskunta voi säätää lakeja, joilla algoritmien käyttöä ohjataan. Esimerkiksi EU-tasolla näin on tehty. Tekoälyasetus kieltää mm sen, että tekoälyä käytetään sen arvioimiseksi, miten todennäköisesti henkilö syyllistyy persoonallisuusominaisuuksiensa perusteella rikokseen. Tekoälyn käyttö tunteiden tunnistamiseen oppilaitoksissa tai työpaikoilla ja tekoälyn käyttö haitallisiin manipuloiviin sekä harhaanjohtaviin tarkoituksiin on kielletty.

Tekoälyasetus pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Sääntely keskittyy erityisesti haitallisiin tekoälyn käyttötapauksiin. Eli kyllä lainsäädännöllä voidaan päättää, mihin tekoälyä saa ja ei saa käyttää. Mutta sitten on se kuuluisa mutta.

Teknologian kehitys on nopeampaa kuin lainsäädäntö. Eikä algoritmien sielunelämään niin vain pääse tutkimaan, joten valvonta on hankalaa. Eduskunta eikä EU juurikaan pysty vaikuttamaan globaaleihin alustayhtiöihin, jotka algoritmeista päättävät.

Yhtä kaikki tekoäly vastasi kysymykseeni, että ”Kysymys on terävä - ja vastaus riippuu kontekstista…Eduskunta päättää pelisäännöt, mutta algoritmit voivat nykyisin pitkälti määrittää, miten peliä pelataan – ja kuka voittaa. Kysymys kuuluukin: ohjaako eduskunta algoritmeja, vai algoritmit eduskunnan toimintaa ja vaalituloksia?”

Tähänkin asiaan pätee vanha viisaus. Hyvä renki, mutta huono isäntä.

Tarja Filatov: Eduskunnan työtavat murenevat

Enpä olisi uskonut kokevani päivää, jolloin joudun jättämään eriävän mielipiteen eduskunnan puhemiesneuvoston esitykseen siitä, mihin valiokuntaan hallituksen lakiesityksiä lähetetään. Tänään sekin tuli koettua.

Yleensä puhemies varjelee sitä, että eduskunnassa toimitaan säällisesti ja asiallisesti. Olen ollut varapuhemiehenä kolmen puhemiehen aikana ja lisäksi puhemiesneuvostossa kaksi eduskuntakautta valiokunnan puheenjohtajana. Tänään pelattiin likaista peliä.

Valiokuntien työnjako on kirjattu valiokuntaoppaaseen ja se sanoo selvästi, että 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

• sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen rahoitus,

• ympäristöterveydenhuolto,

• perhe-etuudet,

• sosiaalivakuutus sosiaalivakuutusmaksut mukaan luettuina,

• eläkelainsäädäntö,

• toimeentuloturva opintososiaalisia etuuksia lukuun ottamatta,

• Kansaneläkelaitos ja sen valtuutettujen toimintakertomus,

• Lapsiasiavaltuutetun kertomus lapsen edun ja oikeuksien toteutumisesta ja

• Vanhusasiavaltuutetun kertomus ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien

toteutumisesta.

Tänään perussuomalaiset esittivät kokoomuksen kannattamana, että sosiaali- ja terveysvaliokunnalle selvästi kuuluvat asiat lähetetäänkin hallinto- ja talousvaliokuntaan. Puhemies äänestytti asiasta. Yleensä puhemiesneuvostossa on haettu konsensusta ja pyritty yhdessä varjelemaan eduskunnan työtapoja, valiokuntien työnjakoa sekä hallituksen ja opposition työskentelymahdollisuuksia. Molempien. Parlamentarismia kunnioittaen.

Terveydenhuoltolakia  HE 149/2024 koskevan muutoksen mietintövaliokunnaksi päätettiin esittää hallintovaliokuntaa. Sama koskee alkoholilain HE 173/2024 muutosta, jonka mietintövaliokunnaksi päätettiin esittää talousvaliokuntaa. Molemmissa esityksissä virkamiesten pohjaesitys oli sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Alkoholilakiesityksen ja sairaalaverkkoesityksen osalta kyse olisi valiokuntien toimivallanjaon murtamisesta. Alkoholilailla on ja vakiintunut käytäntö siitä, että se kuuluu sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, koska alkoholimonopolin olemassaolon perusteet ovat kansanterveydelliset ja siten sosiaali- ja terveyspoliittiset. 

Sairaalaverkko taas on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ydintä ja terveydenhuoltolaki on sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskeistä substanssia.

Joskus aiemminkin on pohdittu mietintövaliokunnan kotipesää, mutta kyseessä on aina ollut tapaukset, jotka ovat olleet aidosti rajatapauksia siten. Mutta nyt ei liikuta valiokuntien työnjaon raja-alueilla, vaan sosiaali- ja terveyspolitiikan ytimessä.

Eduskunta voi poiketa tehtävän jaosta työtehtävien tasaamiseksi valiokuntien välillä. Esityksen poikkeuksellisesta valiokuntakäsittelystä tulee tulla substanssivaliokunnalta itseltään ja sen esityksestä. Poikkeuksia ei yleensä ole tehty, vaan on etsitty lisäaikaa valiokunnan työskentelylle. 

Nyt tehty päätös vaikeuttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan aikatauluja sekä lisää työtaakkaa, koska lausuntovaliokuntana sen käytössä oleva aika lyhenee verrattuna mietintövaliokuntaan, joten se ei täytä työtaakkaan liittyvää harkintamahdollisuutta.

Päätös erittäin poikkeuksellinen eikä sen kohdalla voi välttyä ajatukselta, että esimerkiksi alkoholilaissa ennakoidaan valiokunnan jäsenten poliittisia kantoja. 

Toivon ja uskon, että eduskuntasali äänestäessään valiokuntaan lähettämisessä ei uhraa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa pelkästään elinkeinopolitiikaksi tai hallintopolitiikaksi. Puhumattakaan kahden puolueen pelinappulaksi.

Tarja Filatov: Budjetti vähentää eriarvoisuutta ja vahvistaa osaamista

Vakaus, ennustettavuus ja luottamus ovat hyvän yhteiskunnan perusta.

Niistä Suomi ja suomalaiset tunnetaan. Niihin on totuttu, ne ovat niin itsestään selviä, ettei niitä aina muista edes arvostaa.

Ikävä kyllä politiikkaan viime aikoina pesiytynyt pikavippikulttuuri uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen toiminnan ja ennustettavuuden.

Tuloksia odotetaan heti. Liian usein tärkeämpää on se miltä näyttää kuin se mitä oikeasti tapahtuu. Näin ei saa olla.

Nykyinen hallitus on muutaman päivän vanha eikä sitä edeltäväkään ehtinyt työskennellä puolta vuotta kauempaa. Onneksi näillä hallituksilla on sama suunta ja samat tavoitteet. Ja kumpikin on sitoutunut valmistelemaan asioita huolella.

Hallitusohjelman päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Budjettia tulee siis arvioida siitä näkökulmasta, miten näitä tavoitteita kohti edetään.

+++

Taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä. Kasvu ja työllisyyden paraneminen heikkeni jo edellisen hallituskauden lopulla ja nyt kansanvälinen talous, Brexit ja euroalueen kasvun hidastuminen tuovat lisää haastetta.

Työllisten määrän arvioidaan kasvavan, mutta hyvinvointivaltion tulevaisuus edellyttää vähintään 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä puolestaan edellyttää lisää työllisyystoimia. Ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee.

+++

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla.

Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetäön nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa.

Ei mitään pikkusummia.

+++

Työllisyyden vahvistaminen on vuosi vuodelta vaikeampaa, koska tuottavuusvaateet kasvavat, kansainvälinen kilpailu kiristyy ja työikäiset ikäluokat pienenevät. Osaavan työvoiman saatavuudesta on muodostumassa kasvun kapeikko.

Siksi,

kuntakokeilun avulla nivotaan aiempaa paremmin yhteen terveys-, sosiaali-, koulutus- ja työvoimapolitiikka.

Palkkatuen parantamisella kompensoidaan työvoiman tuottavuutta työsuhteen alkuvaiheessa.

Ammatillisella työvoima- ja muuntokoulutuksella vahvistetaan nopeasti työvoiman osaamista. Jne.

+++

Suomi ei pärjää massatuotannolla ja työn hintaa halpuuttamalla. Meidän on tehtävä asioita fiksummin.

Budjetissa näkyy koulutuksen kunnianpalautus. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä 350 miljoonaa lisäeuroa.

Osaamisen resurssia parannetaan tutista tohtorinhattuun ja vahvistetaan perusasioita, kuten lukutaitoa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa.

Kuljemme kohti maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuuden pidentämistä.
Kyse on yhtä merkittävästä uudistuksesta kuin peruskoulun luomisessa.

Nykymaailmassa ei enää pärjää yhdeksän vuoden koulutuksella. Tarvitaan enemmän.

Kyse on tasa-arvoisesta elämisen alkutaipaleesta. Samaan sarjaan kuuluu subjektiivisen varhaiskasvatuksen palauttaminen täysimääräisenä kaikille lapsille.

Elämä eriarvoistaa. Siksi on tärkeää, että lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia parannetaan.

+++

Tasa-arvoa lisätään julkisia palveluita vahvistamalla sekä eläkkeiden, perusturvan ja lapsiperheiden etuuksia parantamalla. Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat rapistuneet. Nyt niitä korjataan. Aktiivimallin purkaminen kuuluu samaan kokonaisuuteen.

Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvaremontti, joka lisää osallisuutta, poistaa köyhyyttä, kannustaa koulutukseen ja työhön.

+++

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen. Esimerkkinä budjetissa olevat panostukset mielenterveysstrategiaan sekä nuorten ja lasten harrastuksiin.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy ja jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi.

+++

Kaikki se, mitä teemme tai jätämme tekemättä ilmastopolitiikassa nyt, vaikuttaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen.

Pieni osaava Suomi voi kehittää uutta ilmastoteknologiaa ja ratkaisuja, jotka vahvistavat vientiä ja lisäävät työpaikkoja.

Hiilivapaus tulee toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

+++

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

Uskon ja luotan eduskunnan enemmistön malttiin rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea. Tähän työhön sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis.

Retoriikka koveni eduskunnassa - toivottavasti faktat pysyvät mukana

Yksi on varmaa: eduskunnassa retoriikka kovenee. Toivottavasti se ei tarkoita faktojen vähentymistä. Eduskunta keskusteli hallitusohjelmasta tiistaina.

Ensimmäisen kerran minun eduskuntaurani aikana kävi niin, että kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuhujat käyttivät salin vasemmanpuolista puhujapönttöä. Yleensä RKP ja keskusta ovat puhuneet oikealta.

Edustaja saa puhua kummalta puolelta tahansa. Ennen vanhaan puolella oli iso poliittinen merkitys. Ehkä valinnoilla haluttiin korostaa muutosta.

Ja kyllä muutosta on luvassa. Nykyisen hallituksen linja on hyvin erilainen. Hyvinvointivaltiota halutaan rakentaa, ei purkaa. 

Keskustelussa oli mielenkiintoista se, että kokoomus kritisoi hallitusta siitä, että käytetään liikaa rahaa ja että Suomen tulevaisuus vaarantuu. Samassa lauseessa kritisoitiin sitä, että koulutukseen tai vanhustenhoivaan ei ole varattu riittävästi rahaa. Ota siitä nyt sitten selvä.

Polttoaineveron korotus sai odotetusti kritiikkiä. On totta, että kehäkolmosen ulkopuolella on pakko käyttää autoa. Korotus tehdään kuitenkin asteittain ja varmistetaan, että polttoaineen hinta ei nouse enempää kuin muiden tuotteiden. Veronkorotusta paljon suurempi merkitys on jo nykyisin sillä, millä asemalla ja minä päivänä tankkaa. Mutta toki korotus on korotus. 

Subjektiivisen päivähoidon palauttamisesta olen iloinen, samoin kuin varhaiskasvatusryhmien pienentämisestä. Meillä Hämeenlinnassa näitä leikkauksia ei toteutettu, mutta on reilua, että varhaiskasvatuksessa kaikilla lapsilla on samat säännöt.

Koulutuksen panostukset ovat ehdottomasti plussaa Suomelle. Niitä kritisoitiin, koska osa on väliaikaisella rahoituksella. Kritisoijat unohtavat, että niin olivat edellisen hallituksen kärkihankkeet.

Minusta on hyvä, että investointina nähdään sosiaaliset innovaatiokokeilut. Jos ne ennaltaehkäisevät kuluja tai tuovat säästöä sekä toimivat muutoin hyvinvointia ja osaamista lisäävästi, niille kannattaa suunnata pysyvä rahoitus. Jos taas eivät tuota, niistä kannattaa luopua. 

Hallituksen onnistuminen on työllisyyden kasvun varassa. Niin kuin kaikkien muiden hallitusten. Oppositio kritisoi ja kyseli, että unohtaako hallitus työnantajat ja heidän tarpeensa. Ei unohda. Hallitus kunnioittaa kolmikantaista valmistelua ja siihen muuten kuuluu työnantajapuoli. Edellinen hallitus unohti työntekijäpuolen.