Tarja Filatov: Eduskunnan työtavat murenevat

Enpä olisi uskonut kokevani päivää, jolloin joudun jättämään eriävän mielipiteen eduskunnan puhemiesneuvoston esitykseen siitä, mihin valiokuntaan hallituksen lakiesityksiä lähetetään. Tänään sekin tuli koettua.

Yleensä puhemies varjelee sitä, että eduskunnassa toimitaan säällisesti ja asiallisesti. Olen ollut varapuhemiehenä kolmen puhemiehen aikana ja lisäksi puhemiesneuvostossa kaksi eduskuntakautta valiokunnan puheenjohtajana. Tänään pelattiin likaista peliä.

Valiokuntien työnjako on kirjattu valiokuntaoppaaseen ja se sanoo selvästi, että 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialaan kuuluvat:

• sosiaali- ja terveydenhuolto ja sen rahoitus,

• ympäristöterveydenhuolto,

• perhe-etuudet,

• sosiaalivakuutus sosiaalivakuutusmaksut mukaan luettuina,

• eläkelainsäädäntö,

• toimeentuloturva opintososiaalisia etuuksia lukuun ottamatta,

• Kansaneläkelaitos ja sen valtuutettujen toimintakertomus,

• Lapsiasiavaltuutetun kertomus lapsen edun ja oikeuksien toteutumisesta ja

• Vanhusasiavaltuutetun kertomus ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien

toteutumisesta.

Tänään perussuomalaiset esittivät kokoomuksen kannattamana, että sosiaali- ja terveysvaliokunnalle selvästi kuuluvat asiat lähetetäänkin hallinto- ja talousvaliokuntaan. Puhemies äänestytti asiasta. Yleensä puhemiesneuvostossa on haettu konsensusta ja pyritty yhdessä varjelemaan eduskunnan työtapoja, valiokuntien työnjakoa sekä hallituksen ja opposition työskentelymahdollisuuksia. Molempien. Parlamentarismia kunnioittaen.

Terveydenhuoltolakia  HE 149/2024 koskevan muutoksen mietintövaliokunnaksi päätettiin esittää hallintovaliokuntaa. Sama koskee alkoholilain HE 173/2024 muutosta, jonka mietintövaliokunnaksi päätettiin esittää talousvaliokuntaa. Molemmissa esityksissä virkamiesten pohjaesitys oli sosiaali- ja terveysvaliokunta.

Alkoholilakiesityksen ja sairaalaverkkoesityksen osalta kyse olisi valiokuntien toimivallanjaon murtamisesta. Alkoholilailla on ja vakiintunut käytäntö siitä, että se kuuluu sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, koska alkoholimonopolin olemassaolon perusteet ovat kansanterveydelliset ja siten sosiaali- ja terveyspoliittiset. 

Sairaalaverkko taas on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän ydintä ja terveydenhuoltolaki on sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskeistä substanssia.

Joskus aiemminkin on pohdittu mietintövaliokunnan kotipesää, mutta kyseessä on aina ollut tapaukset, jotka ovat olleet aidosti rajatapauksia siten. Mutta nyt ei liikuta valiokuntien työnjaon raja-alueilla, vaan sosiaali- ja terveyspolitiikan ytimessä.

Eduskunta voi poiketa tehtävän jaosta työtehtävien tasaamiseksi valiokuntien välillä. Esityksen poikkeuksellisesta valiokuntakäsittelystä tulee tulla substanssivaliokunnalta itseltään ja sen esityksestä. Poikkeuksia ei yleensä ole tehty, vaan on etsitty lisäaikaa valiokunnan työskentelylle. 

Nyt tehty päätös vaikeuttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan aikatauluja sekä lisää työtaakkaa, koska lausuntovaliokuntana sen käytössä oleva aika lyhenee verrattuna mietintövaliokuntaan, joten se ei täytä työtaakkaan liittyvää harkintamahdollisuutta.

Päätös erittäin poikkeuksellinen eikä sen kohdalla voi välttyä ajatukselta, että esimerkiksi alkoholilaissa ennakoidaan valiokunnan jäsenten poliittisia kantoja. 

Toivon ja uskon, että eduskuntasali äänestäessään valiokuntaan lähettämisessä ei uhraa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa pelkästään elinkeinopolitiikaksi tai hallintopolitiikaksi. Puhumattakaan kahden puolueen pelinappulaksi.

Tarja Filatov: Budjetti vähentää eriarvoisuutta ja vahvistaa osaamista

Vakaus, ennustettavuus ja luottamus ovat hyvän yhteiskunnan perusta.

Niistä Suomi ja suomalaiset tunnetaan. Niihin on totuttu, ne ovat niin itsestään selviä, ettei niitä aina muista edes arvostaa.

Ikävä kyllä politiikkaan viime aikoina pesiytynyt pikavippikulttuuri uhkaa vaarantaa pitkäjänteisen toiminnan ja ennustettavuuden.

Tuloksia odotetaan heti. Liian usein tärkeämpää on se miltä näyttää kuin se mitä oikeasti tapahtuu. Näin ei saa olla.

Nykyinen hallitus on muutaman päivän vanha eikä sitä edeltäväkään ehtinyt työskennellä puolta vuotta kauempaa. Onneksi näillä hallituksilla on sama suunta ja samat tavoitteet. Ja kumpikin on sitoutunut valmistelemaan asioita huolella.

Hallitusohjelman päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen. Tällä tarkoitetaan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua, korkeaa työllisyyttä ja kestävää julkista taloutta.

Budjettia tulee siis arvioida siitä näkökulmasta, miten näitä tavoitteita kohti edetään.

+++

Taloudessa on paljon epävarmuustekijöitä. Kasvu ja työllisyyden paraneminen heikkeni jo edellisen hallituskauden lopulla ja nyt kansanvälinen talous, Brexit ja euroalueen kasvun hidastuminen tuovat lisää haastetta.

Työllisten määrän arvioidaan kasvavan, mutta hyvinvointivaltion tulevaisuus edellyttää vähintään 75 prosentin työllisyysastetta. Tämä puolestaan edellyttää lisää työllisyystoimia. Ja niitä hallitus parhaillaan valmistelee.

+++

Työllisyyden vahvistamisessa on aina kaksi puolta. On luotava suotuisa ympäristö, jotta yritysten on mahdollista kasvaa ja työllistää. Oleellista ovat investoinnit, osaaminen ja työn tuottavuuden vahvistaminen.

Investointeja vauhditetaan korottamalla irtaimen käyttöomaisuuden poistoja noin 200 miljoonalla eurolla.

Teknologiaan ja tuotekehityksen panostukset käännetäön nousuun. TKI-panokset ovat ensi vuonna kaksi miljardia euroa.

Ei mitään pikkusummia.

+++

Työllisyyden vahvistaminen on vuosi vuodelta vaikeampaa, koska tuottavuusvaateet kasvavat, kansainvälinen kilpailu kiristyy ja työikäiset ikäluokat pienenevät. Osaavan työvoiman saatavuudesta on muodostumassa kasvun kapeikko.

Siksi,

kuntakokeilun avulla nivotaan aiempaa paremmin yhteen terveys-, sosiaali-, koulutus- ja työvoimapolitiikka.

Palkkatuen parantamisella kompensoidaan työvoiman tuottavuutta työsuhteen alkuvaiheessa.

Ammatillisella työvoima- ja muuntokoulutuksella vahvistetaan nopeasti työvoiman osaamista. Jne.

+++

Suomi ei pärjää massatuotannolla ja työn hintaa halpuuttamalla. Meidän on tehtävä asioita fiksummin.

Budjetissa näkyy koulutuksen kunnianpalautus. Osaamiseen ja koulutukseen tulee yhteensä 350 miljoonaa lisäeuroa.

Osaamisen resurssia parannetaan tutista tohtorinhattuun ja vahvistetaan perusasioita, kuten lukutaitoa. Siirrymme leikkauksista voimavarojen lisäämiseen ja tästä muutoksesta voi syystä olla ylpeä!

Koulutus on vahva työllisyysinvestointi nyt ja tulevaisuudessa.

Kuljemme kohti maksutonta toista astetta ja oppivelvollisuuden pidentämistä.
Kyse on yhtä merkittävästä uudistuksesta kuin peruskoulun luomisessa.

Nykymaailmassa ei enää pärjää yhdeksän vuoden koulutuksella. Tarvitaan enemmän.

Kyse on tasa-arvoisesta elämisen alkutaipaleesta. Samaan sarjaan kuuluu subjektiivisen varhaiskasvatuksen palauttaminen täysimääräisenä kaikille lapsille.

Elämä eriarvoistaa. Siksi on tärkeää, että lasten ja nuorten tasa-arvoisia mahdollisuuksia parannetaan.

+++

Tasa-arvoa lisätään julkisia palveluita vahvistamalla sekä eläkkeiden, perusturvan ja lapsiperheiden etuuksia parantamalla. Hyvinvointivaltion turvaverkot ovat rapistuneet. Nyt niitä korjataan. Aktiivimallin purkaminen kuuluu samaan kokonaisuuteen.

Lisäksi tarvitaan kokonaisvaltainen sosiaaliturvaremontti, joka lisää osallisuutta, poistaa köyhyyttä, kannustaa koulutukseen ja työhön.

+++

Kannattaa muistaa, että muilla kuin varsinaisilla työllisyystoimilla on vaikutusta työllisyyteen. Esimerkkinä budjetissa olevat panostukset mielenterveysstrategiaan sekä nuorten ja lasten harrastuksiin.

Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyden syy ja jos lapsella on yksikin harrastus, se ennaltaehkäisee syrjäytymisriskiä merkittävästi.

+++

Kaikki se, mitä teemme tai jätämme tekemättä ilmastopolitiikassa nyt, vaikuttaa lasten ja nuorten tulevaisuuteen.

Pieni osaava Suomi voi kehittää uutta ilmastoteknologiaa ja ratkaisuja, jotka vahvistavat vientiä ja lisäävät työpaikkoja.

Hiilivapaus tulee toteuttaa sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

+++

Hankaliin haasteisiin ei ole helppoja ratkaisuja. Niitä ei pysty tiivistämään sloganiksi, ei edes 30 sekunnin videoksi. Isot ratkaisut syntyvät monista pienistä teoista.

Uskon ja luotan eduskunnan enemmistön malttiin rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää Suomea. Tähän työhön sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on valmis.

Retoriikka koveni eduskunnassa - toivottavasti faktat pysyvät mukana

Yksi on varmaa: eduskunnassa retoriikka kovenee. Toivottavasti se ei tarkoita faktojen vähentymistä. Eduskunta keskusteli hallitusohjelmasta tiistaina.

Ensimmäisen kerran minun eduskuntaurani aikana kävi niin, että kaikki hallituspuolueiden ryhmäpuhujat käyttivät salin vasemmanpuolista puhujapönttöä. Yleensä RKP ja keskusta ovat puhuneet oikealta.

Edustaja saa puhua kummalta puolelta tahansa. Ennen vanhaan puolella oli iso poliittinen merkitys. Ehkä valinnoilla haluttiin korostaa muutosta.

Ja kyllä muutosta on luvassa. Nykyisen hallituksen linja on hyvin erilainen. Hyvinvointivaltiota halutaan rakentaa, ei purkaa. 

Keskustelussa oli mielenkiintoista se, että kokoomus kritisoi hallitusta siitä, että käytetään liikaa rahaa ja että Suomen tulevaisuus vaarantuu. Samassa lauseessa kritisoitiin sitä, että koulutukseen tai vanhustenhoivaan ei ole varattu riittävästi rahaa. Ota siitä nyt sitten selvä.

Polttoaineveron korotus sai odotetusti kritiikkiä. On totta, että kehäkolmosen ulkopuolella on pakko käyttää autoa. Korotus tehdään kuitenkin asteittain ja varmistetaan, että polttoaineen hinta ei nouse enempää kuin muiden tuotteiden. Veronkorotusta paljon suurempi merkitys on jo nykyisin sillä, millä asemalla ja minä päivänä tankkaa. Mutta toki korotus on korotus. 

Subjektiivisen päivähoidon palauttamisesta olen iloinen, samoin kuin varhaiskasvatusryhmien pienentämisestä. Meillä Hämeenlinnassa näitä leikkauksia ei toteutettu, mutta on reilua, että varhaiskasvatuksessa kaikilla lapsilla on samat säännöt.

Koulutuksen panostukset ovat ehdottomasti plussaa Suomelle. Niitä kritisoitiin, koska osa on väliaikaisella rahoituksella. Kritisoijat unohtavat, että niin olivat edellisen hallituksen kärkihankkeet.

Minusta on hyvä, että investointina nähdään sosiaaliset innovaatiokokeilut. Jos ne ennaltaehkäisevät kuluja tai tuovat säästöä sekä toimivat muutoin hyvinvointia ja osaamista lisäävästi, niille kannattaa suunnata pysyvä rahoitus. Jos taas eivät tuota, niistä kannattaa luopua. 

Hallituksen onnistuminen on työllisyyden kasvun varassa. Niin kuin kaikkien muiden hallitusten. Oppositio kritisoi ja kyseli, että unohtaako hallitus työnantajat ja heidän tarpeensa. Ei unohda. Hallitus kunnioittaa kolmikantaista valmistelua ja siihen muuten kuuluu työnantajapuoli. Edellinen hallitus unohti työntekijäpuolen.