Tänään keskiviikkona ruodittiin oppositiopuolueiden budjettivaihtoehtoja eduskunnassa. Kaikissa vaihtoehdoissa on hyviä kohteita, joihin rahaa lisättäisiin, mutta se mistä rahat otettaisiin paljastaa puolueiden isot erot.
Perussuomalaisten budjetissa laskelmat ovat harvinaisen hataralla pohjalla. Somessa niillä saattaa pärjätä, mulla budjettilakeja säädettäessä ei. Menojen kokonaiskustannukset aliarvioidaan ja tulokohteet ylimitoitetaan. Laskuvirhe on noin 700 miljoonaa.
Maahanmuuttajien määrä ylimitoitetaan rajusti, jotta vähentämällä tätä mielikuvituksellista määrää saadaan paljon enemmän säästöjä.
Iso osa säästöistä kohdentuu asioihin, esimerkiksi tuulivoiman säästötariffeihin, joita ei voi takautuvasti muuttaa. Suomen valtio ei voi rikkoa suomalaisten yritysten kanssa tekemäänsä sopimusta. Perustuslaki estää tämän. Sama koskee kansainvälisiä sopimuksia, niitä ei voi rikkoa, koska ne ovat lain tapaan velvoittavia. Lakeja voi toki muuttaa, mutta perustuslain muutos vaatii 5/6 enemmistön.
Kokoomus taas jatkaa linjalleen uskollisena ja Sipilän edesmenneen hallituksen linjoilla. Se leikkaisi sosiaaliturvasta yli miljardin, eniten köyhimmiltä. Ja tietenkin eniten työttömäksi joutuvilta ihmisiltä ja pienituloisimmilta palkansaajilta.
Uutta on se, että kokoomus leikkaisi pätkätyöläisten eläkkeitä ja käyttäisi rahat työnantajamaksujen alentamiseen. En hyväksy tätä leikkausta, koska se leikkaisi nimenomaan ahkerien pätkä- ja silpputyöläisten eläkkeitä. Tämä on okoomuksen vaihtoehdon hattutemppu. Ratkaisun säästöt eivät olisi käytettävissä seuraavan vuoden budjetissa, koska ne syntyvät vasta tulevaisuudessa.
Kokoomus ja kristillisdemokraatit molemmat leikkaisivat asumistuesta, kokoomus lisäksi jopa vuokra-asuntorakentamisesta. Asumistuki on hankala asia. Se on luotu aikanaan, jotta matalapalapalkkaisen työläisen lapset voisivat asua kelvollisesti. Nyt sen kustannukset ovat kasvaneet rajusti.
Tuen leikkaaminen saa aikaan pahaa jälkeä, jos kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole, ja isoissa kaupungeissa ei ole. Esimerkiksi siivoojista lähes 20 prosenttia saa asumistukea. Leikkaus kohdistuisi suoraan näiden pienituloisten ihmisten toimeentuloon.
Työllisyysvaikutukset olivat vahvasti keskustelussa. Simulointimallit, joilla työllisyysvaikutukset arvioidaan, ovat parhaita mahdollisia käytössä olevia, mutta ne ovat puutteellisia. Mitä enemmän sosiaaliturvaa leikataan, sitä enemmän työllisyys paranee. Malli arvioi näin, koska se uskoo tämän lisäävän kannustavuutta hakeutua töihin. Parhaat työllisyysvaikutukset saataisiin, kun lopetettaisiin koko sosiaaliturva. Jokaisen arkijärki sanoo, että se ei ole viisasta.
Samaan aikana tiedämme, että esimerkiksi toimeentulotukasiakkus on pahin kannustinloukku. Simulaatio ei huomioi sitä, että työmarkkinatuen nosto poistaa ihmisiä toimeentulotukiasiakkuudesta ja työnteon kannustavuus paranee, vaikka työttömyysturvakin paranee. Tämä vain esimerkkinä.
Yhtä kaikki. Pintaa raapaistiin, mutta hyvä, että vaihtoehtoja tehdään ja niistä keskustellaan. Se kuuluu demokratiaan. Ja viisas hallitus ottaa hyvistä esityksistä opikseen.