työllisyyspolitiikka

Tarja Filatov: Kun mikään ei riitä

Julkisuudessa elää voimakkaasti mielikuva, että Sanna Marinin hallitus on kyllä onnistunut koronanhallinnassa, mutta kelvoton talous- ja työllisyyspolitiikassa. Tätä mielikuvaa ruokkivat erityisesti porvaripuolueet.

Veroaste alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Pandemia-ajan velkaantuminen euroalueen kolmanneksi pienin. Velkasuhde laskussa. Kestävyysvaje pienentynyt yli 4 prosentista noin 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen pandemiasta huolimatta ja työllisyys on ennätystasolla.

Siis huonoa talous- ja työllisyyspolitiikkaa? Tulokset kertovat sen, että toimivaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa voi tehdä ilman, että köyhimpiä kuritetaan.

Marinin hallituksen työllisyyspakettia kokoomus arvostelee liian pieneksi. Ehkä siksi, että siinä ei leikata tarpeeksi työttömiltä. Kokoomuksen vaihtoehto suuntaisi miljardiluokan leikkaukset työttömille ja köyhimmille.

Hallituksen työllisyyspaketissa on porkkanaa, mutta ei se säästy kepiltäkään.
Porkkanaosastoon kuuluu ehdottomasti opiskelijoiden ansiorajan nostaminen. Tämä on kiva yllätys opiskelijoille, mutta myös keino, jolla työvoimapulan oloissa työmarkkinoille saadaan joustavaa keikkatyövoimaa.

Työttömyysturvalla opiskelijoille tuli tiukempia työnhakuvelvoitteita. Juttu ei tunnu työttömyysturvalla opiskelevista ihmisistä kivalta, mutta sopii suhdannetilanteeseen. Työttömyysturva on työttömyyden varalle, opintotuki taas opiskelua varten. On viisasta, että jos työtä ei ole, niin työtön voi opiskella, mutta jos töitä on, töihin pitää mielestäni mennä tai siirtyä oikeasti opiskelijaksi.

Palkkatuen muutoksista olen surullinen, koska se koskee ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuus on heikko. Mutta tässä on taustalla unionin tukipolitiikka, joten sille ei oikein voi mitään.

Työttömyysturvan euroistaminen on yksilön kannalta plussaa tai miinusta riippuen siitä millaisissa pätkätöissä he ovat. itse ajattelen, että nykyaikana keikkatyö on yhä useammin tehtävään sidottua ja työajan rytmittymistä on yhä hankalampi valvoa.

Muistan kun selvittelin nuoren työttömyysturva-asioita. Hän teki nettisivun päivityksen ja sai siitä 50 euroa. Kyseessä oli kuukauden ainoa tienesti. Työ tulkittiin kokoaikaisesti, kuukauden päivärahat evättiin koska työaikavalvontaa ei ollut. No, tämä tarina päättyi onnellisesti, koska eihän kukaan voi tienata kokoaikatyössä 50 euroa kuussa. Ilman apua nuori olisi menettänyt kuukauden työttömyysturvansa.

Esimerkki ei suoraan liity työttömyysturvan euroistamiseen, mutta liittyy siihen, että monet keikkatyöt tehdään ilman työaikaa. Siksi euroistaminen on nykypäivää ja tulorekisteri on tehnyt sen mahdolliseksi.

Muutama hyvä asia lähtee kolmikantaiseen valmisteluun ja niille toivon nopeaa ratkaisua. Yksi on jatkuvan oppimisen edistäminen ja tuottavuuden parantamisen. Tähän toivoisin mukaan vaikuttavuuden, koska eritysesti julkisissa palveluissa se on avainasemassa.

Toinen työryhmä lähteen etsitään ratkaisuja psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyyn. Tämä on viisautta koronan kurjistamassa maassa. Stressitasomme on korkeammalla kuin ennen koronaa masennus ja ahdistus on lisääntynyt. Oireita on hyvä purkaa, jotta mielensairaudet eivät lisäänny. Molemmat erittäin tärkeitä kokonaisuuksia.

Nuorten ohjaamotoiminta vakinaistetaan. Tätä kannatan ehdottomasti! Se on ehkä parasta, mitä edellinen hallitus sai aikaan. Moniammatillisia matalan kynnyksen palveluita tarvitaan. Mutta tarvitaan palvelupolun jatkumista ja tässä uusilla hyvinvointialueilla on haastetta.

Entinen presidentti kirjoitti aikanaan, että meillä pitää olla malttia vaurastua. Viisaasti sanottu. Ajattelen, että sama koskee koronan jälkitoimia. Meillä pitää olla malttia, jotta talouskasvu ei sakkaa ja jotta koronan sosiaalinen pitkä varjo osataan huoltaa vastuullisesti.

Ja jotta osaisimme huolella valmistella uudistukset, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.