Tarja Filatov: Työllisyyden piti parantua - kuinkas sitten kävikään?

Työllisyys on Suomen talouden avain. Ei ainoa, mutta ilman työllisyyden paranemista emme kykene taittamaan velkaantumista emmekä turvaamaan hyvinvointipalveluitamme. Tuottavuuden nostaminen on toinen avain kestävään talouteen.

Kun Sanna Marinin hallitus lopetti työllisyysaste oli 79,5. Nyt kun Orpon-Purran hallitus on on johtanut maata puolitoista vuotta työllisyysaste on 76,4. Tiputus on melkoinen. Työllisyysaste kertoo työssäkäyvien osuuden työikäisistä. 

Vuodessa työssäkäyvien määrä on tippunut yli 50.000 henkeä. Kaikkein huolestuttavinta on nuorten työttömyyden nousu ja  pitkittyminen sekä ikääntyneiden ja pitkäaikaistyöttömyyden nousu.

Hallituksen työttömyysturvan leikkaukset osuvat aikaan, jolloin työtä on vähemmän tarjolla. Uusia avoimia työpaikkoja on tarjolla lähes 30.000 vähemmän kuin vuosi sitten. Tämä yhtälö luo pelkoa ja epätoivoa.

Kurjaa kehitystä ei voi perustella Euroopan taloudella, koska tällä kertaa emme ole mallioppilas, vaan kaikkein kehnoimman kehityksen kärjessä.

Kehitys on huolestuttavaa ihmisten elämän näkökulmasta, koska jokaisen tilastoluvun takana on ainutkertainen elämä, työssäkäyvän tai työttömän ainoa.

Huolta tuo se, että työvoimapalvelut ovat siirtymässä kuntien kontolle juuri nyt. Hallitus on leikannut niitä välineitä, joilla vaikeinta työttömyyttä on helpotettu. Kyse on aikuiskoulutuksesta, vuorotteluvapaasijaisista, yhdistysten ja kuntien tukitoimista. Nämä kaikki leikkaukset vaikeuttavat kuntien mahdollisuutta selvitä tehtävästään.

Toinen huoli liittyy järjestöjen rahoituksen rajuun leikkaukseen. Järjestöt ovat työllistäneet kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä. Pysyviä työsuhteita on syntynyt vähän, mutta toiminnalla on palveltu kahta muuta hyvää samaan aikaan. Lisätty hyvinvointia niillä aloilla joihin toiminta kohdistuu ja parannettu työttömien elämänhallintaa. Nyt tätä toimintaa ajetaan alas.

Työvoimapalveluilla ei juurikaan synnytetä työpaikkoja. Tähän tarvitaan kasvua tukevaa talous-, vero-, koulutus- ja innovaatiopolitiikkaa. Mutta työvoimapalveluilla huolehditaan siitä, että työvoimaa on tarjolla. 

Suomi on väestönkasvultaan supistuva maa ja siksi on pidettävä huolta potentiaalisesta työvoimasta kynsin hampain. Ihmisiä ei saa päästää syrjäytymään työstä työttömyysjaksojen aikana. Ihmisten kouluttautumisen mahdollisuuksia pitää lisätä, ei ajaa alas. 

Lisäksi kunnilta ollaan poistamassa mahdollisuus käyttää palkkatukea ammatillisen osaamisen parantamiseen. Kuntien ja kuntayhtymien palkkatuet on 70-prosenttisesti käytetty juuri osaamisen kehittämiseen. Tämä on ollut viisasta, koska osaamisen lisääminen parantaa työllistymismahdollisuuksia ja tuottavuutta.

Jatkossa palkkatukea saisi käyttää vain, jos henkilö on alentuneesti työkykyinen tai 60 vuotta täyttänyt ja ollut pitkään työttömänä. Näin valtio säästää lähes viidenneksen palkkatukimenoista eli noin 40 miljoonaa euroa. Lasku lankeaa kunnille.

Suomi kärsii samaan aikaan työvoimapulasta ja työttömyyden noususta. Meidän on hoidettava molempia samaan aikaan. Siksi tuntuu varsin vastuuttomalta, että leikataan nimenomaan koulutuksen tukimuotoja.

Uskon, että työpaikkakehitys tulee kääntymään laskusuunnasta ylöspäin ja silloin kasvun esteenä ei saa olla pula tekijöistä.

(Kolumnini Etelä-Suomen Sanomissa)

Tarja Filatov: Kun mikään ei riitä

Julkisuudessa elää voimakkaasti mielikuva, että Sanna Marinin hallitus on kyllä onnistunut koronanhallinnassa, mutta kelvoton talous- ja työllisyyspolitiikassa. Tätä mielikuvaa ruokkivat erityisesti porvaripuolueet.

Veroaste alhaisimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Pandemia-ajan velkaantuminen euroalueen kolmanneksi pienin. Velkasuhde laskussa. Kestävyysvaje pienentynyt yli 4 prosentista noin 2,5 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen pandemiasta huolimatta ja työllisyys on ennätystasolla.

Siis huonoa talous- ja työllisyyspolitiikkaa? Tulokset kertovat sen, että toimivaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa voi tehdä ilman, että köyhimpiä kuritetaan.

Marinin hallituksen työllisyyspakettia kokoomus arvostelee liian pieneksi. Ehkä siksi, että siinä ei leikata tarpeeksi työttömiltä. Kokoomuksen vaihtoehto suuntaisi miljardiluokan leikkaukset työttömille ja köyhimmille.

Hallituksen työllisyyspaketissa on porkkanaa, mutta ei se säästy kepiltäkään.
Porkkanaosastoon kuuluu ehdottomasti opiskelijoiden ansiorajan nostaminen. Tämä on kiva yllätys opiskelijoille, mutta myös keino, jolla työvoimapulan oloissa työmarkkinoille saadaan joustavaa keikkatyövoimaa.

Työttömyysturvalla opiskelijoille tuli tiukempia työnhakuvelvoitteita. Juttu ei tunnu työttömyysturvalla opiskelevista ihmisistä kivalta, mutta sopii suhdannetilanteeseen. Työttömyysturva on työttömyyden varalle, opintotuki taas opiskelua varten. On viisasta, että jos työtä ei ole, niin työtön voi opiskella, mutta jos töitä on, töihin pitää mielestäni mennä tai siirtyä oikeasti opiskelijaksi.

Palkkatuen muutoksista olen surullinen, koska se koskee ihmisiä, joiden työllistymismahdollisuus on heikko. Mutta tässä on taustalla unionin tukipolitiikka, joten sille ei oikein voi mitään.

Työttömyysturvan euroistaminen on yksilön kannalta plussaa tai miinusta riippuen siitä millaisissa pätkätöissä he ovat. itse ajattelen, että nykyaikana keikkatyö on yhä useammin tehtävään sidottua ja työajan rytmittymistä on yhä hankalampi valvoa.

Muistan kun selvittelin nuoren työttömyysturva-asioita. Hän teki nettisivun päivityksen ja sai siitä 50 euroa. Kyseessä oli kuukauden ainoa tienesti. Työ tulkittiin kokoaikaisesti, kuukauden päivärahat evättiin koska työaikavalvontaa ei ollut. No, tämä tarina päättyi onnellisesti, koska eihän kukaan voi tienata kokoaikatyössä 50 euroa kuussa. Ilman apua nuori olisi menettänyt kuukauden työttömyysturvansa.

Esimerkki ei suoraan liity työttömyysturvan euroistamiseen, mutta liittyy siihen, että monet keikkatyöt tehdään ilman työaikaa. Siksi euroistaminen on nykypäivää ja tulorekisteri on tehnyt sen mahdolliseksi.

Muutama hyvä asia lähtee kolmikantaiseen valmisteluun ja niille toivon nopeaa ratkaisua. Yksi on jatkuvan oppimisen edistäminen ja tuottavuuden parantamisen. Tähän toivoisin mukaan vaikuttavuuden, koska eritysesti julkisissa palveluissa se on avainasemassa.

Toinen työryhmä lähteen etsitään ratkaisuja psykososiaalisen kuormituksen ehkäisyyn. Tämä on viisautta koronan kurjistamassa maassa. Stressitasomme on korkeammalla kuin ennen koronaa masennus ja ahdistus on lisääntynyt. Oireita on hyvä purkaa, jotta mielensairaudet eivät lisäänny. Molemmat erittäin tärkeitä kokonaisuuksia.

Nuorten ohjaamotoiminta vakinaistetaan. Tätä kannatan ehdottomasti! Se on ehkä parasta, mitä edellinen hallitus sai aikaan. Moniammatillisia matalan kynnyksen palveluita tarvitaan. Mutta tarvitaan palvelupolun jatkumista ja tässä uusilla hyvinvointialueilla on haastetta.

Entinen presidentti kirjoitti aikanaan, että meillä pitää olla malttia vaurastua. Viisaasti sanottu. Ajattelen, että sama koskee koronan jälkitoimia. Meillä pitää olla malttia, jotta talouskasvu ei sakkaa ja jotta koronan sosiaalinen pitkä varjo osataan huoltaa vastuullisesti.

Ja jotta osaisimme huolella valmistella uudistukset, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.