Hyvinvointialueiden rahoitus on monimutkainen juttu. Rahaa on lisätty, mutta se ei silti riitä. Taustalla on inflaatio, joka on nostanut hintoja. Palkkojen nousu vaikuttaa kustannuksiin. Lisäksi yksityisten palvelutuottajien hinnat nousivat voimakkaasti viime vuoden lopussa.
Alueet lähtivät liikkeelle vajaalla rahoituksella, koska kuntien budjetoidut sotemenot siirtyivät hyvinvointialueelle, mutta kulut ovat olleet budjettipohjaa korkeammat. Tämä aukko oikaistaan, kun kuntien tilinpäätökset vahvistetaan. Arvio on, että sieltä tulee 600 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi keväällä saatiin 350 miljoonaa lisärahaa, jolla on voitu tehdä investointeja mm. vanhusten kotihoidon tueksi.
Koko maassa rahoitus on noin 22,5 miljardia. Kaikkiaan 6 % enemmän kuin mitä vuonna 2022 sosiaali- ja terveyspalveluihin käytettiin rahaa. Jatkossa rahoitusta haastaa se, että palkkakustannukset kompensoidaan yleisen palkkakehityksen mukaan, vaikka jo nyt hyvinvointialueen korotukset ovat keskimääräistä korkeammat.
OmaHämeen valtuusto päätti talouden investoinneista ja talouden tasapainotustoimista. Kaikki päätökset eivät ole kivoja ja toivottuja, mutta tasapainosuunnitelma on päätettävä 15.5. mennessä. Tämä siksi, koska valtiovarainministeriö edellyttää ohjelmaa, jotta saamme luvan lainanottoon, jossa Assi-sairaala ja muut jo päätetyt sekä liikkeellä olevat investoinnit voidaan rahoittaa loppuun.
Lähtökohtana ohjelmassa on kotona asumisen tukeminen, palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Tasapainoisen ja tarkoituksenmukaisen palvelurakenteen luominen ja tukipalveluiden sekä hallinnon yhtenäistäminen. Yksi suuri väärinymmärrys säästökeskustelussa on se, että ajatellaan ympärivuorokautisessa hoivassa olevia vanhuksia palautettavan kotiin kotihoivan piirin. Ei palauteta.
Tarkoitus on sijoittaa lisää rahaa, jotta ikäihmiset voivat asua pidempään kotona ja saada sinne enemmän apua. Näitä toimia ovat mm. kotisairaanhoidon vahvistaminen, lääkäripalveluiden tuki kotihoitoon ja asumiseen, kotona tapahtuvan kuntoutuksen lisääminen, yhteisöllisen asumisen kehittäminen jne. Näitä sijoituksia ei olisi voitu tehdä, jos eduskunta ei olisi tehnyt lisäbudjettia.
Tämä ei ole helppo harjoitus, mutta suurin haaste tämän muutoksen tekemisessä ei ole lopulta raha, vaan henkilöstön riittävyys. Jos kaikki jatkuu ennallaan, OmaHäme tarvitsisi lähes 30 prosenttia työmarkkinoille nykyisellään tulevasta työvoimasta. Tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Meidän on muutettava rakenteita. Onnistuttava terveyden edistämisessä ja palveluiden paremmassa kohdentamisessa.
Lisäksi ohjelmassa pyritään siihen, että palveluista kalleimmin tuotetut saataisiin edullisemmin tuotettua. Vuokrista ja tuloista pyritään tinkimään jne. jne.
Tätä tasapainotusohjelmaa vasten huolettaa hallitusneuvotteluissa esillä olevat suunnitelmat, joiden mukaan hyvinvointialueille kohdennettaisiin miljardiluokan säästöt. Kustannusten nousua on hillittävä, mutta rakennemuutokset vaativat aikaa ja rahaa.
Osa syyttää säästötarpeesta hyvinvointialueiden muodostamista. Minä en tähän usko. Säästettiin sitä kunnissakin. Jatkuvasti. Tarpeet kasvavat, nyt ovat kasvaneet resurssit, mutta tarpeet kasvavat nopeammin.