Tutkimusten perusteella karanteeni aiheuttaa hämmennystä, vihaa sekä posttraumaattisia oireita, ahdistusta jne. Tällaisia tuloksia on saatu, kun on tutkittu terveydenhuollon karanteenissa olleita ihmisiä.
Auttaviin puhelimiin on tullut lukuisia puheluita. Maaliskuun alussa lisääntyivät koronaan liittyvät yleiset yhteydenotot, kuun lopussa näkyi iäkkäämpien ihmisten hätä.
Huhtikuussa korona-aiheiset yhteydenotot vähentyivät, mutta soittajat ovat entistä ahdistuneempia.
Puheluissa näkyi yhä enemmän ihmisten huoli elämäntilanteesta. Esiin nousee arki, ahdistus, huoli, pelko tai yksinäisyys ja epävarmuus tulevasta, joka on pitkälti koronan aiheuttama tai jota korona pahentaa.
Karanteenin kesto ja tiukkuus luonnollisesti vaikuttaa siihen miten ihmiset reagoivat. Ihmisten mieltä kuormittavat pelko tartunnasta. Eristäytyminen aiheuttaa turhautumista ja tylsistymistä.
Jos perustarpeet on turvattu, eristäytymistä sietää paremmin, mutta jos mieltä kaihertaa jatkuva huoli toimeentulosta ja tulevaisuudesta, kuormitus on suurempaa.
Luonnollisesti jokainen ihminen on yksilö. Kykyymme kestää koronan rajoituksia vaikuttavat stressinsietokyky ja aikaisemmat elämänkokemukset vaikuttavat.
Koronan hoidossa ja jälkihoidossa pitää muistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvä arki.
Terveyteen ja talouteen liittyvä ongelmat ovat syviä ja koronan maailmassa poikkeuksellisen monimutkaisia. Yksiselitteisiä oikeita vastauksia ei ole. Kriisinratkaisu ei noudata matematiikan logiikkaa. Eduskunnan keskustelussa pääministeri Sanna Marin kuvasi hyvin tehtyjä toimia ja tilanteen monimutkaisuutta.
”Moni suomalainen varmasti kysyy, milloin rajoitustoimista voidaan luopua ja palata normaaliin elämään. Kysymys on ymmärrettävä ja mielelläni antaisin siihen selkeän ja yksiselitteisen vastauksen. Totuus on kuitenkin se, ettemme vielä tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu ja milloin voimme taas palata tavanomaiseen elämään. Vaikka onnistuisimme tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaisi taas myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella meidän on toistaiseksi opittava elämään viruksen kanssa.
On selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Epidemialla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen. Pyrimme toimimaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet. Ne jättävät kuitenkin väistämättä jälkensä.
On tärkeää, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.”
Monet maat ovat purkamassa tai lieventämässä koronakieltoja. Mukana Suomi. Saattaa olla niin, että koronakieltoja oli loppujen lopuksi helpompi tehdä kuin purkaa niitä. Niin paljon tunnetta koronaan liittyy. Emme kuitenkaan voi elää loputtomiin suljettuna maana. Tasapainoa on haettava ja terveydenhuollon toimintakyky turvattava sekä hauraimpia suojeltava.
Mielenterveys on merkittävä osa inhimillistä hyvinvointiamme, mutta sillä on 11 miljardin euron talousulottuvuus. Mielenterveysstrategian toimeenpanosta ei saa tinkiä, päinvastoin sitä on vahvistettava.