Tarja Filatov: Väärin sammutettu, mutten keksi parempaa

Terveys, työ ja tulevaisuus ovat eduskunnan lisätalousarvion kolme pääulotuvuutta.

Ensiksi ihmisten arjen turvaaminen kuntien peruspalveluihin suunnatulla ylimääräisellä valtionosuudella ja sairaanhoitopiirien tukeminen koronatoimissa.

Toiseksi työllisyyden vahvistaminen tässä ja nyt koronasta kärsivien yritysten kustannustuella.

Kolmanneksi tulevaisuuden turvaaminen ilmastorahastolla. On kyse paitsi elämisen perusedellytyksistä ja maapallon selviytymisestä, niin myös työllisyydestä ja kilpailukyvystä.

Oppositio kritisoi voimakkaasti kuntarahoituksen osumatarkkuutta. Osa kunnista tulee alikompensoiduksi, osa taas saa enemmän rahaa kuin koronan haitoista kärsii.

Kritiikki on aiheellinen, mutta eipä oppositiopuolueet kyenneet tekemään edes teoriassa paremmin osuvaa ehdotusta. Tuttu lause, väärin sammutettu, tuli mieleen.

Valiokunta linjasi, että jatkossa pitää pyrkiä parempaan osumatarkkuuteen tietäen, että helppoa mallia ei ole. Nyt olemme koronan kiivaassa kyydissä ja nopealla toiminnalla on arvonsa. Normaalimmissa oloissa päätöksillä ei ole samanlaista hoppua.

Kuntarahoituksessa on aina kohdennushaastetta. Nykyisistä normaaliolojen valtionosuuksista ja niiden kriteereistä keskustellaan jatkuvasti.

Jopa lakiuudistuksia tehtäessä, vaikka hallitus on päättänyt kompensoida muutokset täysimääräisesti, niin jokaisen kunnan kohdalla näin ei tapahdu. Kyse on laskennallisista kustannuksista. Esimerkiksi asiakasmaksulain kohdalla täysi ja oikein kohdennettu taloudellinen tuki ei täysin toteutunut.

Harkinnanvarainen avustus on osumatarkka, mutta se taas on hidas ja byrokraattinen. Korona ei odota ja siksi nyt oli syytä turvautua toiseksi parhaimpaan ratkaisuun. Kunnat välttyivät paniikkinappulan painamiselta.

Valiokunta muistutti, että koronatuet ovat väliaikaisia ja että kunnissa on tehtävä työllisyyttä vahvistavia toimia sekä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Sama luonnollisesti koskee valtiovaltaa.

Lähitulevaisuudessa parasta työllisyyspolitiikka on koronan hillintä, vaikka se tarkoittaa työpaikoille vaikeuksia ja toimintojen sulkemisia. Pitkällä aikavälillä työllisyys vaatii osaamisen vahvistamista, uusia innovaatiota ja investointeja, parempaa kilpailukyä ja tuottavuuden vahvistamista.

Meidän on oltava valmiina uuden toimintaympäristön vaateisiin, kun korona hellittää ja siksi on hyvä valmistella toimia, joita otetaan käyttöön vasta myöhemmin.

Tarja Filatov: Etäisyys vaikuttaa ikävästi

Tutkimusten perusteella karanteeni aiheuttaa hämmennystä, vihaa sekä posttraumaattisia oireita, ahdistusta jne. Tällaisia tuloksia on saatu, kun on tutkittu terveydenhuollon karanteenissa olleita ihmisiä.

Auttaviin puhelimiin on tullut lukuisia puheluita. Maaliskuun alussa lisääntyivät koronaan liittyvät yleiset yhteydenotot, kuun lopussa näkyi iäkkäämpien ihmisten hätä.

Huhtikuussa korona-aiheiset yhteydenotot vähentyivät, mutta soittajat ovat entistä ahdistuneempia.

Puheluissa näkyi yhä enemmän ihmisten huoli  elämäntilanteesta. Esiin nousee arki, ahdistus, huoli, pelko tai yksinäisyys ja epävarmuus tulevasta, joka on pitkälti koronan aiheuttama tai jota korona pahentaa. 

Karanteenin kesto ja tiukkuus luonnollisesti vaikuttaa siihen miten ihmiset reagoivat. Ihmisten mieltä kuormittavat pelko tartunnasta. Eristäytyminen aiheuttaa turhautumista ja tylsistymistä.

Jos perustarpeet on turvattu, eristäytymistä sietää paremmin, mutta jos mieltä kaihertaa jatkuva huoli toimeentulosta ja tulevaisuudesta, kuormitus on suurempaa.

Luonnollisesti jokainen ihminen on yksilö. Kykyymme kestää koronan rajoituksia vaikuttavat stressinsietokyky ja aikaisemmat elämänkokemukset vaikuttavat.

Koronan hoidossa ja jälkihoidossa pitää muistaa haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvä arki.

Terveyteen ja talouteen liittyvä ongelmat ovat syviä ja koronan maailmassa poikkeuksellisen monimutkaisia. Yksiselitteisiä oikeita vastauksia ei ole.  Kriisinratkaisu ei noudata matematiikan logiikkaa. Eduskunnan keskustelussa pääministeri Sanna Marin kuvasi hyvin tehtyjä toimia ja tilanteen monimutkaisuutta.

”Moni suomalainen varmasti kysyy, milloin rajoitustoimista voidaan luopua ja palata normaaliin elämään. Kysymys on ymmärrettävä ja mielelläni antaisin siihen selkeän ja yksiselitteisen vastauksen. Totuus on kuitenkin se, ettemme vielä tiedä kuinka kauan tilanne jatkuu ja milloin voimme taas palata tavanomaiseen elämään. Vaikka onnistuisimme tukahduttamaan taudin Suomesta, on mahdollista, että se palaisi taas myöhemmin takaisin. Tavalla tai toisella meidän on toistaiseksi opittava elämään viruksen kanssa.

On selvää, ettemme selviä kriisistä vaurioitta. Epidemialla on vakavia vaikutuksia ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja talouteen. Pyrimme toimimaan niin, että vauriot olisivat mahdollisimman pienet. Ne jättävät kuitenkin väistämättä jälkensä.

On tärkeää, että kriisin aiheuttama taakka jaetaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla sekä oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä.”

Monet maat ovat purkamassa tai lieventämässä koronakieltoja. Mukana Suomi. Saattaa olla niin, että koronakieltoja oli loppujen lopuksi helpompi tehdä kuin purkaa niitä. Niin paljon tunnetta koronaan liittyy. Emme kuitenkaan voi elää loputtomiin suljettuna maana. Tasapainoa on haettava ja terveydenhuollon toimintakyky turvattava sekä hauraimpia suojeltava. 

Mielenterveys on merkittävä osa inhimillistä hyvinvointiamme, mutta sillä on 11 miljardin euron talousulottuvuus. Mielenterveysstrategian toimeenpanosta ei saa tinkiä, päinvastoin sitä on vahvistettava.

Tarja Filatov: Eduskunnan etäpuheenvuoro koronan talouspaketista

Eduskunnassa otettiin käyttöön etätyömahdollisuus. Päätöstilanteita ei voi hoitaa etänä, mutta monia asioita voi. Niinpä päätin kirjoittaa lisätalousarviopuheenvuoroni, mutta jättää sen salissa pitämättä. Pääsenhän vaikuttamaan asiaan valiokunnassa. Fyysinen etäisyys on eduskunnassakin tärkeää.

Tilanteet muuttuvat, päätökset jalostuvat

Luontoa ei voi hallita. Siitä korona meitä muistuttaa. Kriisin keskellä pääministeri Sanna Marin on useasti sanonut, että meidän on kestettävä epävarmuutta. Totta, emme tiedä kaikkea koronasta. Valtiovarainministeri Kulmuni totesi asioiden muuttuvan päivittäin ja niihin on reagoitava ajassa.

Juuri näin. Tilanteet muuttuvat.

Hallituksen lisätalousarvio lähtee ajatuksesta, että ensin turvataan ihmisten elämää ja terveyttä sekä ehkäistään elinkelpoisten yritysten konkurssiaaltoa. Myöhemmin ratkotaan muita ongelmia. Tämä on oikea priorisointi.

Korona on pienen pieni, mutta siihen on suhtauduttava kuin suuren suureen.

Sen vaikutus heiluttaa koko maailmaa. Siksi ratkaisuja on etsittävä nopeasti, mutta kustannustehokkaasti. Askel kerrallaan.

Nyt lisäbudjetissa valitut välineet ovat nopeita sekä olemassaolevien tuki- ja rahoitusvälineiden vahvistamista. Näin tukea saadaan nopeasti, tehokkaasti ja kohdennetusti liikkeelle. Oleellista on, että tuemme niitä, jotka kipeimmin ja nopeimmin tukea tarvitsevat.

Uusiakin välineitä tarvitaan, mutta niiden on oltava nopeasti käyttöön otettavia. Isojen rakenteellisten uudistusten aika on sitten kun koronasta selviämme.

Konkurssiaallon ehkäisyä

ELY:n lisäraha ja Business Finlandin lisärahat ovat tarpeen, samoin Finveran lisävaltuudet sekä maksujen ja verotuksen joustavammat maksuajat tuovat helpotusta akuuttiin tarpeeseen. Eduskunnan on syytä korottaa rahoituspakettia, koska hakemuksia on jo nyt tullut esityksen valmisteluvaihetta reilusti enemmän.

Lisäbudjetissa ei ole vielä rahoitusta työelämälakien ja työttömyysturvan uudistuksiin. Ne tulevat seuraavassa lisäbudjetissa. Muutokset helpottavat yritysten lomauttamista sekä lomautettujen ja työttömäksi joutuvien tilannetta. Muutospaketti on väliaikainen ratkaisu. Nyt on jouston ja turvan aika.

Rahaa ruokaan ja elämisen perusasioihin

Työttömyyskassat ja Kela ovat paljon vartijana. Ne huolehtivat ihmisten perustoimeentulon maksamisesta. Kyse on ruoka- ja lääkerahoista, vuokranmaksusta - elämän välttämättömyyksistä.

Tiedän, että työttömyyskassat etsivät jo eläkeläisiä työhön, jotta toimeentulon saaminen ei kestäisi liian pitkään. KELA:n etuuskäsittelyn resurssit on turvattava. Kun asiakkaat lisääntyvät, käsittelijöiden määrän on lisäännyttävä.

Kunnat, yhdistykset ja kulttuuri

Haluan nostaa esiin muutaman yhteiskunnan kannalta tärkeän asian. YHDISTYKSET! Me emme saa päästää kansalaisyhteiskuntaa näivettymään. Toivon, että hallitus miettii yhdistysten toimintamahdollisuuksien turvaamista. Olipa kyse työttömiä työllistävistä yhdistyksistä tai vaikkapa hanketoiminnoista, ne tarvitsevat uudet pelisäännöt koronan.

TAITEILIJAT ja KULTTUURIVÄKI ottivat koronan shokin ensimmäisenä vastaan, vapaaehtoisesti ja empimättä. Konsertteja peruttiin, teatterit sulkivat ovensa jne. Tämä jo ennen kuin valtiovalta kielsi väkimäärältään suuret tilaisuudet. Kiitos siitä! Nyt on valtiovallan vuoro kiittää ja miettiä, miten kulttuuria tuetaan. Se ei aina ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa. Erillisratkaisuille on tarvetta.

KUNNAT olivat taloudellisesti kovilla jo ennen koronaa. Nyt tulot pienenevät, haasteet ja kustannukset kasvavat. Kassakriisi ei ole akuutti, mutta tasapainovelvoitteet heittävät kuperkeikkaa. Kunnille on rakennettava selviytymisstrategia. Eikä sen aikajänne voi olla vain kolme vuotta.

Laman kolme aaltoa

Lamassa on aina kolme aaltoa. Ja laman tämä viheliöinen virus meille aiheuttaa. Ensin sakkaa talous, toisena nousee työttömyys ja kolmantena näkyy sosiaalinen lama. Nousu tapahtuu päin vastoin. Ensin nousee talous, sitten paranee työllisyys, mutta sosiaalinen lama jää ellemme pidä varaamme. Pitää oppia edellisistä lamoista ja pitää huolta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.

Ihmisten toimeentulon tukeminen väliaikaisin keinoin on nyt välttämätöntä, mutta kriisin jälkeen alkaa jälleenrakennus ja siinä on huomioitava sosiaalinen ulottuvuus.

Monet voivat suojautua virukselta tekemällä etätöitä. Kaikki eivät. Osa matkaa joka aamu töihin. Iso hatunnusto molemmille ryhmille. Työ pitää Suomea käynnissä. Terveydenhuolto ja hoiva ihmisiä hengissä. Työntekijät ansaitsevat ison kiitoksen.

Korona on hyvinvointivaltion shokkitesti. Onneksi meillä on julkisia palveluja, jotka toimivat nopeasti samaan suuntaan. Mietin vain, missä pulassa olisimme, jos meillä olisi viime eduskuntakaudella suunniteltu valinnanvapaus terveydenhuollossa ja pirstoutuneet palvelut. Huh! Yksityiset täydentävät, mutta niiden apuun saaminen on aina hitaampaa. Julkisen pitää olla vahva pohja.

Hyvinvointivaltion on kestettävä koronan jälkeen. Luulen, että monta asiaa muuttuu pysyvästi. Toivottavasti opimme kriisistä. Turhat palaverit vähenevät työyhteisöissä. Opimme keskittymään oleelliseen. Etätyö kehittyy. Palvelujen digitalisointi ottaa harppauksen. Lähimmäisistä huolehtiminen nousee sille kuuluvana arvoon. Solidaarisuus lisääntyy.

Meillä jokaisella on vastuu koronan taltuttamisesta ja se on sitä suurempi mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa olemme. Tästä kriisistä emme selviä yksin hallituksen linjauksin emmekä eduskunnan päätöksin, vaan jokaisella meillä on oma ihmisen mittainen vastuumme. Pidetään huolta läheisistä ja vähän vieraammista, mutta vältetään lähikontaktia niin pitkälle kuin mahdollista.