Terveys, työ ja tulevaisuus ovat eduskunnan lisätalousarvion kolme pääulotuvuutta.
Ensiksi ihmisten arjen turvaaminen kuntien peruspalveluihin suunnatulla ylimääräisellä valtionosuudella ja sairaanhoitopiirien tukeminen koronatoimissa.
Toiseksi työllisyyden vahvistaminen tässä ja nyt koronasta kärsivien yritysten kustannustuella.
Kolmanneksi tulevaisuuden turvaaminen ilmastorahastolla. On kyse paitsi elämisen perusedellytyksistä ja maapallon selviytymisestä, niin myös työllisyydestä ja kilpailukyvystä.
Oppositio kritisoi voimakkaasti kuntarahoituksen osumatarkkuutta. Osa kunnista tulee alikompensoiduksi, osa taas saa enemmän rahaa kuin koronan haitoista kärsii.
Kritiikki on aiheellinen, mutta eipä oppositiopuolueet kyenneet tekemään edes teoriassa paremmin osuvaa ehdotusta. Tuttu lause, väärin sammutettu, tuli mieleen.
Valiokunta linjasi, että jatkossa pitää pyrkiä parempaan osumatarkkuuteen tietäen, että helppoa mallia ei ole. Nyt olemme koronan kiivaassa kyydissä ja nopealla toiminnalla on arvonsa. Normaalimmissa oloissa päätöksillä ei ole samanlaista hoppua.
Kuntarahoituksessa on aina kohdennushaastetta. Nykyisistä normaaliolojen valtionosuuksista ja niiden kriteereistä keskustellaan jatkuvasti.
Jopa lakiuudistuksia tehtäessä, vaikka hallitus on päättänyt kompensoida muutokset täysimääräisesti, niin jokaisen kunnan kohdalla näin ei tapahdu. Kyse on laskennallisista kustannuksista. Esimerkiksi asiakasmaksulain kohdalla täysi ja oikein kohdennettu taloudellinen tuki ei täysin toteutunut.
Harkinnanvarainen avustus on osumatarkka, mutta se taas on hidas ja byrokraattinen. Korona ei odota ja siksi nyt oli syytä turvautua toiseksi parhaimpaan ratkaisuun. Kunnat välttyivät paniikkinappulan painamiselta.
Valiokunta muistutti, että koronatuet ovat väliaikaisia ja että kunnissa on tehtävä työllisyyttä vahvistavia toimia sekä rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Sama luonnollisesti koskee valtiovaltaa.
Lähitulevaisuudessa parasta työllisyyspolitiikka on koronan hillintä, vaikka se tarkoittaa työpaikoille vaikeuksia ja toimintojen sulkemisia. Pitkällä aikavälillä työllisyys vaatii osaamisen vahvistamista, uusia innovaatiota ja investointeja, parempaa kilpailukyä ja tuottavuuden vahvistamista.
Meidän on oltava valmiina uuden toimintaympäristön vaateisiin, kun korona hellittää ja siksi on hyvä valmistella toimia, joita otetaan käyttöön vasta myöhemmin.