Eduskunta keskusteli mielenterveydestä keskiviikkona. Tein aloitteen ennen koronaa, mutta pääsimme puhumaan siitä vasta nyt, kun eduskunnan koronasäännöt ovat lieventyneet.
Itse asiassa ajoitus on mitä parhain.
Mielenterveyden vahvistaminen on nyt ajankohtaisempaa kuin koskaan, jopa YK on varoittanut mielenterveyden kriisistä koronan vuoksi. Suomella ei ole varaa lintsata mielenterveyden edistämisestä eikä mielenterveyden häiriöiden nopeasta hoidosta.
Hyvinvointimallimme edellyttää korkeaa työllisyyttä. Se ei kestä heikentyneen mielenterveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia. OECD arvioi jo vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden vuosikustannukset Suomelle ovat 11 miljardia euroa eli yli viisi prosenttia BKT:sta.
Marinin hallituksen hyväksymä mielenterveysstrategia on tärkeä avaus. Nyt ensimmäistä kertaa mielenterveys tunnustetaan laajana yhteiskunnallisena asiana. Strategian tehokas toimeenpano ei saa unohtua koronan jälkihoidossa. Päinvastoin strategian toimeenpano on oleellinen osa jälleenrakennusta.
Mielenterveyden ongelmia ei ratkaista yksin terveydenhuollon keinoin. Eikä vain yksilöä auttamalla, tukea tarvitsevat läheiset. Mielenterveyttä tulee edistää kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Erityisesti työelämässä ja koulutuksessa.
Asia on tärkeä, ajankohtainen ja laaja-alainen. Siksi eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta, jossa on kaikkien puolueiden edustus, halusi, että koko eduskunta keskustelee mielenterveyden haasteista.
Työikäisen väestön hyvä mielenterveys vahvistaa talouskasvua. Se on edellytys monille työelämässä vaadittaville ominaisuuksille, kuten mukautumiskyvylle, uuden oppimiselle, luovuudelle, ongelmanratkaisulle ja vuorovaikutustaidoille.
Mielenterveyttä vahvistavilla toimilla voidaan saada jopa 9500 työllistä vuodessa.
Mielenterveyden häiriöt ovat suurin syy työkyvyttömyyseläkkeille. Jos mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähentyisi, työllisyysaste nousisi ja BKT vahvistuisi.
Menetämme vuosittain 17 miljoonaa työpäivää mielenterveyshäiriöiden vuoksi. Sairauslomapäivien määrä on kasvanut vuodesta 2016 vuoteen 2019 yli 40 prosenttia! Meillä ei ole varaa menettää nykyisellä tahdilla ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle tai pitkille sairauslomille.
Tarvitsemme varhaisen puuttumisen ja välittämisen malleja työelämään sekä laajemmin mielenterveyden häiriöiden tehokasta ja vaikuttavaa hoitamista.
Mielenterveydessä ei tietenkään ole kyse vain taloudesta, vaan ennen muuta kyseessä on suuri inhimillinen ja kansanterveydellinen haaste. Siksi on tärkeää huolehtia työelämän ulkopuolella olevien mielenterveydestä.
Mielenterveysstrategiassa on nostettu esille lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Perheissä, kouluympäristössä sekä harrastuksissa rakennetaan mielen hyvinvointia. Näiden osa-alueiden osalta mielenterveysstrategian poikkihallinnollinen toimeenpano on äärimmäisen tärkeää.
Korona ja sen aiheuttama yksinäisyys ovat olleet keljuja kavereita.
Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan noin neljä viidestä vastaajasta on tyytyväinen elämäänsä, mutta tyytyväisyys on laskenut aiemmasta. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut joka kolmas yläkoulussa tai toisella asteella opiskeleva tyttö. Pojista kymmenisen prosenttia. Yksinäisyys on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.
Korkeakouluopiskelijoista 70 prosenttia kokee, että opiskelu on vaikeutunut koronaepidemian aikana. Korona on lisännyt mielenterveyden oireilua ja kasvattanut eriytymistä hyvin pärjäävien opiskelijoiden ja huonommin selviytyvien välillä.
Aikuisiän mielenterveyden häiriöistä noin puolet syntyy jo ennen 14 vuoden ikää. 3/4 ennen 25 ikävuotta. Tämän vuoksi on välttämätöntä panostaa nuoriin. Muuten synnytämme velan, jota ei millään rahalla paikata.
Psykososiaalinen hoitovelka ei poistu, vaikka sata prosenttia kansasta olisi rokotettu, talous kasvaisi vauhdilla ja työllisyys paranisi. Se näkyy nyt ja se näkyy viiveellä.
Mielenterveyspalvelujen ja tuen piiriin pääsyä on vahvistettava, jotta ehkäistään ongelmien paheneminen. Jo ennen koronakriisiä vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista sai tarvitsemaansa hoitoa. Jos jalka on poikki, kenellekään ei terveydenhuollossa sanota, että tule kuukauden päästä uudelleen.
Me tarvitsemme takuun siitä, että hoitoon pääsee ja apua saa. Rakkaalla lapsella saa olla monta nimeä, hoitotakuu, terapiatakuu. Pääasia, että apu on osaavaa ja oikea-aikaista.