Tarja Filatov: Eläkkeiden leikkaus ja väärät motiivit

Aurinko ei vielä juurikaan flirttaile keväthangilla, mutta jälleen puhumme julkisuudessa eläkkeiden leikkaamisesta. Ainakin eläkeläisten osallistumisesta taloustalkoisiin. 

Ennen uusia päätöksiä kannattaa pohtia, mihin ja keihin Orpon-Purran hallituksen säästöt ovat kohdentuneet ja mitä eläkepolitiikassa tapahtuu.

Eläkkeisiin on säästöjen saatossa kohdistunut lukuisia muutoksia. Osa niistä osuu nyt eläkeellä oleviin, osa tulevaisuuden eläkeläisiin.

On päätetty esimerkiksi eläkkeiden tasoa heikentävästä elinaikakertoimesta ja vanhuuseläkkeen ikärajan automaattisesta noususta.  

Lisäksi eduskuntaan on tulossa uusi eläkeuudistus, johon sisältyy indeksirajoitin, joka heikentää maksussa olevien työeläkkeiden inflaatiosuojaa.

Julkisuudessa on esitetty, että pitäisi puuttua eläkekertymään palkattomien jaksojen kohdalla.  Mitä ne palkattomat jaksot sitten ovat? Ne ovat vanhempainvapaita, opiskeluaikoja ja työttömyysjaksoja. Nämä kertymät kohdentuvat eri väestöryhmiin eri tavoin. 

Kummallista keskustelussa on ollut se, että on vaadittu eläkeläisten osallistumista säästöihin. Jos nyt päätämme, että opiskelusta tai työttömyysjaksoista ei kerry eläkettä, niin se koskettaa tämän hetken työttömiä ja opiskelijoita tulevaisuudessa. Heitä joihin sosiaaliturvan leikkaukset ovat kohdentuneet kipeästi. Ja joiden elämässä leikkausten kasautuminen näkyy nyt. 

Toinen peruste on se, että voitaisiin alentaa työeläkemaksuja ja näin raivata tilaa verotuksen kiristämiseen. 

Tällä eduskuntakaudella eri etuuksia on leikattu rajulla kädellä ja samalla kevennetty mm. yhteisöveroa, jonka työllisyysvaikutukset ovat asiantuntijoiden mukaan varsin kyseenalaiset.  

Yhteisöveron alentamiseen haettiin rahoitusta myös kuppaamalla valtion eläkerahastoa. Tämä pikavippi on osoittautunut varsin kalliiksi, koska valtio menettää joka vuosi rahaston tuloja. Suora velanotto olisi ollut edullisempaa.

Itse asiassa kannattaa muistaa, että suomalainen eläkepolitiikka on onnistunut paremmin kuin ennustettiin. Eläkkeellesiirtymisiän odote on nyt lähes vuoden alun perin tavoiteltua korkeampi.  

Tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset jäävät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Tavoite ylittyi lähes vuodella. Tämä tarkoittaa miljardiluokan vahvistumista työeläketurvassa.  

Sitä paitsi iso osa eläkeläisiä on jo osallistunut talouden tasapainottamiseen. Lääkekorvaukset ovat heikentyneet, terveydenhuoltomaksut nousseet, palveluihin pääsy vaikeutunut jne. On väärin sanoa, että eläkeläiset eivät olisi osallistuneet.

Mutta on ryhmä, jotka eivät ole ole olleet leikkausten kohteena. Päinvastoin. He ovat maamme hyvätuloisimpia. Olipa tulo eläketuloa, palkkatuloa tai yritystuloa. Kannattaa kohdentaa tasapainotoimet hyvätuloisimpien verotukseen. Se tuo tuloa nopeasti, on yksinkertaista ja oikeudenmukaista.

Tarja Filatov: Korona syö mielen hyvinvointia - Varhaista apua tarvitaan

Perinteiset Tarjan päivän kahvit korvataan teamsilla tänä vuonna. Mutta meilläpä on triplatarjanpäivä. Mukana ovat presidentti Tarja Halonen ja kansainvälisten asioiden asiantuntija Tarja Kantola. Keskustelemme koronan vaikutuksista talouteen, työhön ja mielenterveyteen.

Lähes puolella työttömistä terveys rajoittaa työnsaantia, kertoo OECD:n tutkimus. Paremmalla terveyspolitiikalla saattaa olla yllättävän suuria työllisyysvaikutuksia, erityisesti mielen hyvinvoinnin parantamisella.

Entäpä jos tulevaisuus todistaa, että nykyhallituksen paras työllisyystoimi on sote-uudistus ja panostus terveydenhuoltoon. Korona syö mielen hyvinvointia ja siksi tarvitaan erityispanostusta mielenterveyteen.

Varsinkin nuoret oireilevat vakavasti. Nuorten yksinäisyys, opiskelijoiden uupuminen etäopinnoissa ja tukimekanismin puutteet uhkaavat synnyttää kroonista pahoinvointia. Jos nuoret ja opiskelijat kokevat näköalattomuutta, ja unohdetuksi tulemista, niin riski sairastua kasvaa. Varsinkin kun tiedämme, että valtaosa mielenterveyden häiriöistä syntyy nuoruudessa.

Nyt on erityisen tärkeää vahvistaa mielenterveyspalveluita ja matalan kynnyksen apua. Budjetissa tuli lisäresursseja mm. Ohjaamoihin ja nuorten psykoterapiaan. Monet sote-hankkeet vahvistavat perusterveydenhuollon mielenterveysosaamista ja palvelua.

Tilanne on kuitenkin kärjistymässä, koska tiukemmat sulkutoimet on jouduttu ottamaan uudelleen käyttöön.

Nyt olisi syytä joustavoittaa Kelan terapiakriteereitä, pidentää terapia aikaa ja lisätä käyntikertoja, jotta ihmiset eivät joudu tyhjän päälle koronasulun aikaan. Nuorten terapiaan pääsy ei saa olla vanhempien lompakon paksuudesta kiinni.

Mielenterveysongelmista johtuvat kokonaiskustannukset ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa. Mielenterveydestä johtuvat menetykset ovat työnantajalle isompia kuin useimmista muista sairauksista johtuvat kustannukset.

Monia sairauksia voidaan ehkäistä työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. Psykososiaaliset riskit sekä työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia.

Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.