Tarja Filatov: Me emme anna taloutemme sairastua ”long covidiin”

Velasta on syytä puhua vakavasti. Julkisessa keskustelussa kokoomus ja perussuomalaiset kauhistelevat hallituksen velanottoa. Kokoomus tasapainottaisi taloutta mm. leikkaamalla rajusti työttömiltä ja opiskelijoilta sekä päätyi haukkumaan valtiovarainministeri Saarikkoa, koska hallitus ei ole suostunut heidän leikkauslistoihinsa.

Perussuomalaisten kauhistelu on vailla pohjaa, koska heidän budjettivaihtoehdossaan velan määrä on suunnilleen sama kuin hallituksen esityksessä. Tämä näkyi heidän ryhmäpuheessaan, jossa lähinnä siteerattiin joulun sanomaa, mutta haukuttiin muita.

Osa poliitikoista on sitä mieltä, että velkaantumisella ei ole olleenkaan väliä. Minusta velalla on väliä. Velkaantuminen on saatava kuriin, mutta aikataulu on sopeutettava siten, että se ei vaaranna talouden kasvua. 

Velkarahalla on pelastettu yrityksiä konkursseilta. Velkarahalla on pelastettu ihmishenkiä koronalta. Olisiko tämä pitänyt jättää tekemättä? Se se vasta kalliiksi olisi tullut.

Oppositio synnyttää kuvaa, että Suomi velkaantuu holtittomasti. Ei velkaannu. Nyt käsittelyssä oleva budjetti pienentää alijäämää tämän vuoden 14,4 miljardista vajaaseen seitsemään miljardiin eli se puolittuu. 

Euroopan keskuspankki antoi syksyllä tukiopetusta finanssikriisin opeista ja muistutti talouden äkkijarrutuksen heikentävän elpymistä sekä pahentavan koronan pitkäaikaista vahinkoa. 

Toisin kuin finanssikriisin leikkausten aikaan, nyt on elvytetty ja tuettu vahvasti taloutta. Julkinen velkasuhde kasvoi kahden edellisen kriisin (finanssikriisin ja eurokriisin) seurauksena noin 30%-yksikköä ennen vakautumista, nyt velkasuhde on kasvanut vain 10%-yksikköä. Suomi on suhteellisesti yksi vähiten koronakriisissä velkaantuneista maista. Velkasuhde näyttäisi taittuvan laskuun jo ensi vuonna.

Oppositio hokee, että hallitus vain nostaa verotusta. Faktantarkistus kertoo, että veroasteemme on alhaisempi kuin kokoomuksen ja persujen hallitustaipaleen aikana.

Talous tasapainotetaan vahvistamalla työllisyyttä. Oppositio väittää, että työllisyystoimia ei ole tehty. Tämä on valetta! Mittavat koronatuet ovat olleet historian suurin työllisyysteko. Niin sanottu eläkeputken poisto lisää työllisyyttä 10.000 hengellä ja vahvistaa työvoiman saatavuutta. Pohjoismaisen työvoimallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 9.500-10.000 hengellä, palkkatukiuudistuksen 500-1.000 hengellä. Molemmat auttavat vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä. Oppivelvollisuuden työllisyysvaikutus on alussa noin 1.600 henkeä ja pitkällä aikavälillä 15.000 henkeä. Varhaiskasvatusmaksujen  alentamisen arvioidaan lisäävän työllisyyttä 2.500-3.600 hengellä. Tässä muutama esimerkki.

Koronan hillintä on ollut parasta työllisyyspolitiikkaa. Työllisyys on kasvanut koronakuopasta huolimatta. Työllisiä on 110.000 enemmän kuin vuoden 2020 pohjalukemissa ja noin 40.000 enemmän kuin vaalikauden alusta. Luvut ovat marraskuulta tilastokeskuksen trendiluvut. 

Kaikkein suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen on yhä se, miten meille käy koronan kanssa. Siihen voi jokainen meistä vaikuttaa. Otetaan rokotukset, pestään käsiä ja etäisyyttä vieraiden ihmisten kanssa. Tämä ei liene liikaa vaadittu.

Tarja Filatov: Menestyksen mittari ei ole euro, vaan ihmisen hyvä elämä

Tänään tiistaina äänestettiin julkisen talouden suunnitelmasta. Hankala nimi tarkoittaa sitä, että talouteen otetaan pidempi näkökulma. Korkomarkkinat ja luottoluokittajat ovat kiinnostuneita Suomen kasvunäkymistä.

Työllisyyden ja tuottavuuden edistäminen, investointien houkuttelu ja osaamistason nosto ovat Suomen talouden perusta. Niiden varaan rakentuu julkisen talouden pohja, tulot ja menit. Pikavoittoja ei näissä lajeissa jaeta. Siksi on tärkeää katsoa sekä lähelle että kauas.

Parempaa vaikuttavuusarviointia tarvitaan

Nykyiset talouden laskentamallit eivät kovin hyvin kykene mallintamaan pidemmän aikavälin talousvaikutuksia. Tietovaje ohjaa herkästi lyhyen aikavälin päätöksentekoon.

Panostamme sairaudenhoitoon ja laiminlyömme terveydenhoitoa, huolehdimme lasten huostaanottojen kasvavista kustannuksista, mutta emme ohjaa riittävästi resursseja perheiden ennaltaehkäisevään tukeen jne.

Suorien korjaavien toimien kustannukset ovat helpommin laskettavissa, kuluja ehkäisevien toimien kustannukset vaikeammin. Helposti laskettava ja pitkällä tähtäimellä vaikuttava, eivät silti aina ole sama asia. 

Näin on selkeimmin vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisen kohdalla. Meillä päättäjillä pitää olla vastullisuutta ja rohkeutta ottaa päätöksentekoon muutamien vuosien laskelmia pidempi näkökulma.

Marinin hallituksen isoja rakenneuudistuksia

Marinin hallitusta on syytetty toimettomuudesta rakenteellisten uudistusten kohdalla. Olen ollut eduskunnassa yli kuusi kokonaista vaalikautta. Koronasta huolimatta tällä vaalikaudella on päätetty monista isoista rakenneuudistuksista. Mielestäni vain Lipposen hallitukset olivat aktiivisempia - mutta silloin ei ollut koronaa.

Ensinnäkin työttömyyseläkejärjestelmää on päätetty uudistaa ja pidentää näin työuria ja parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Toiseksi oppivelvollisuutta laajennettii 18 ikävuoteen ja turvata osaavan työvoiman riittävyyttä sekä parempia työuria nuorille. Kolmanneksi sote-uudistus kokoaa palvelut hyvinvointialueiden vahvemmille harteilla ja parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta sekä vähentää asiakkaan pompottelua. Neljänneksi käynnissä on suuri sosiaaliturvauudistus, mutta se on viisaasti ulotettu kahdelle vaalikaudelle.

Uskon että oppivelvollisuutta ja sote-uudistusta tulevaisuuden arvioijat pitävät peruskoulu- uudistuksen ja kansanterveyslain kaltaisina reformeina. Nyt niitä kritisoidaan, mutta niin kritisoitiin aiemminkin isoja uudistuksia. Jos oppositio ei pidä hallituksen rakenneuudistuksista, se ei tarkoita, että niitä ei olisi. Politiikassa on ja saa olla erilaisia tavoitteita.

Valoa talouden tunnelissa

Puoliväliriihessä hallitus päätti vaiheittaisesta paluusta kehykseen vuoteen 2024 mennessä.  Kehys on talouden pidemmän aikavälin raami, jonka tarkoitus on pitää kulut kurissa. Valtion menit laskevat kriisitasolta hallitusti normaalille uralleen. Ilman äkkijarrutusta. Jo ensi vuoden menot ovat yli kaksi miljardia kuluvaa vuotta pienemmät.

Työttömiä työnhakijoita 132 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettuja 117.000 vähemmän. Uusia työpaikkoja te- toimistoissa tarjolla 36.000 enemmän kuin vuosi sitten. Parempaan ollaan menossa työllisyydessäkin, vaikka lisää toimia tarvitaan, jotta kasvanut pitkäaikaistyöttömyys saadaan taitettua. Erityisen tärkeä on panostaa parempaan työnvälitykseen, jotta työpaikka ja työntekijä kohtaavat nopeammin. Pitkään työttömänä olleiden osaamiseen ja terveyteen panostaminen maksaa nyt, mutta säästää tulevaisuudessa.

Velkasuhde oli jo ennen viimeisimpiä vielä positiivisempia ennusteita valtiovarainministeriön ennusteen vakautumassa vuosikymmen puolivälissä tavoitellulle 75% tasolle. Aiemmat ennusteet olivat pessimistisempiä.

Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on onnistuttu hyvin viruksen leviämisen estämisessä, millä on ollut myönteisiä vaikutuksia myös talouden kehitykseen. Tällä tavoin hallitus on osaltaan varmistanut, että talouden pitkänaikavälin potentiaalia ei romuteta.

Veroremonttia tarvitaan

Toivoisin, että tämä hallitus kykenisi vielä isoon veroremonttiin, mutta se saattaa olla liikaa toivottu. Hallitusohjelma ei anna kovin paljoa liikkumavaraa. Keskustalle suuri verouudistus on vaikea, koska sillä on melko erilaiset intressit kuin lopulla hallituksella.

Verotaakan pitää jakautua nykyistä reilummin. Harmaatalous pitää suitsia ja laittaa rajat verokikkailulle. Kikkailut maksavat rehelliset yrittäjät ja palkansaajat. Voi kysyä, miksi ulkomaiset sijoitusrahastot saavat Suomesta osinkonsa verottomina. Miksi joidenkin suuryritysten on helppo vältellä veroja kansainsanvälisellä kikkailulla? Miksi palkkatuloissa progressio on merkittävä, mutta pääomatuloissa ei?

Jos kaikki maksavat oman osuutensa, voidaan verokantoja pitkällä aikavälillä laskea eikä kukaan saa epäreilua kilpailuetua kalliilla verojuristeilla. OECD:ssä valmisteilla oleva minimiverojärjestelmä ja hallituksen selvittämä institutionaalisten sijoittajien lähdevero ovat askelia oikeaan suuntaan.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää uudenlaista verojärjestelmää. Verotuksella on kulutusta ohjaava vaikutus, ilmastonmuutoksen hillintään suunnatut maksut ja verot eivät voi tulla nykyisen verotaakan päälle, vaan niitä on kompensoitava pieni- ja keskituloisille.

Jälkiviisas vai kaukaa viisas

Oppositio, erityisesti kokoomus kritisoi hallitusta kovin sanoin hövelistä rahanjaosta lisäbudjetin ja JTS-käsittelyn yhteydessä. Yhtään varsinaista muutosesitystä lisäbudjetin lukuihin kokoomus ei tehnyt.

Hallituksen talouspolitiikalla on tuettu kokonaiskysyntää ja estetty tuotantoa supistumasta ja autettu ihmisten arkea romahtamasta. Monta asiaa olisi voinut tehdä paremmin, mutta korona ei odottanut, joten parhaan sijaan oli tyydyttävä hyvään. Jälkiviisaasti on helppo löytää virheitä, mutta jälkiviisaus ei ole kovin rakentava viisauden laji. Koitetaan mieluummin olla kaukaa viisaita ja varautua tulevaan.