velka

Tarja Filatov: Köyhyydessä eläviä lapsia on enemmän kuin Kuopiossa asukkaita

Liian moni lapsi elää köyhyydessä. Suomessa on noin miljoona lasta eli 130.000 heistä elää köyhyydessä. Tämä on selvästi enemmän kuin Kuopioissa, Suomen 8. suurimmassa kaupungissa, on asukkaita. Suomella ei ole taloudellisesti eikä inhimillisesti varaa tähän.

Lapsuusajan, erityisesti vauvaperheköyhyys näkyy myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. 

Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiin panostaminen on julkisen talouden tasapainottamispaineista huolimatta kannattava investointi. Talouden tasapainottamista ei pidä tehdä lyhytnäköisesti ja liian nopealla aikataululla. Se vaarantaa ihmisten hyvinvoinnin, lisää köyhyyttä ja tavoitellut säästöt muuttuvat myöhemmin paljon suuremmiksi inhimillisiksi ja taloudellisiksi kustannuksiksi.  

Tänään oli Ensi- ja turvakotien liiton liittokokous. Linjasimme, että  sosiaaliturvauudistusta on syytä jatkaa parlamentaarisesti ja että välimietinnössä ehdotettuja uudistuksia tulee edistää.

Nyt kun hinnat ovat nousussa on tärkeää, että sosiaaliturvaetuuksiin tehdään indeksikorotukset. Erityisen tärkeää on turvata lapsikorotukset, muuten tuleva hallitus kasvattaa väistämättä köyhyyttä.   

Lapsilisää tulee kehittää edelleen kaikille lapsiperheille kuuluvana etuutena. Siihen tulee tehdä indeksitarkistukset ja laatia monivuotinen ohjelma lapsilisien tason korottamiseksi. Vauvavaiheen köyhyys on kaikkein vaurioittavinta, ensimmäisessä vaiheessa tulee korottaa alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisiä.  

Linjasimme, että vauva- ja lapsiperheiden oikeus varhaiseen tukeen pitää varmistaa. Vauvat ja lapset eivät voi odottaa. Hallitusohjelmassa on syytä asettaa tavoitteeksi ehkäisevän ja matalan kynnyksen toiminnan kehittäminen.

Neuvolat ovat olleet Suomen ylpeys. Nyt ne uhkaavat rapautua resurssipulan vuoksi. Varhaiskasvatuksen toimivuus ja riittävät resurssit on välttämätöntä turvata. 

Ihmisten hyvinvoinnin ja köyhyyden ehkäisyn kannalta palvelujen toimivuus on oleellista. Hyvinvointialueiden uudistamistyölle tulee antaa työrauha ja turvata riittävät resurssit. Miljardin leikkaukset hyvinvointialueille sopivat huonosti aikaan, jolloin rakennemuutosta ollaan alueilla vasta tekemässä. Ilman mahdollisuutta investoida muutokseen, kustannukset kasvavat.

Kustannuksia saadaan hillittyä, kun kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota ja moniammatillista tiimityötä. Silloin ihmiset tulevat autetuiksi kerralla ja ajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hyvä yhteen toimivuus on kaikkein kriittisintä silloin, kun ihmisellä tai perheellä on monenlaisia tarpeita ja ongelmia. 

Päihdepolitiikalla on iso merkitys sosiaali- ja terveyspolitiikan kustannuksiin. Alkoholin saatavuutta ei pidä lisätä. Jos viinit tulevat myyntiin ruokakauppojen hyllylle, se lisää kiistatta alkoholista aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.  

Saatavuuden lisääminen kasvattaa tutkitusti alkoholin kulutusta, lisää päihdehaittoja, päihdekuolemia sekä alkoholikäytön psyykkisesti ja fyysisesti elämänmittaisesti vaurioittamien lasten määrää. Jo nyt alle 3-vuotiaiden lasten huostaanottojen pääsyynä on toisen tai molempien vanhempien päihde- tai mielenterveysongelma. 

Julkisuudessa puhutaan paljon siitä, että emme saa jättää lapsillemme velkaa. Velkaa on monenlaista. Jos suitsimme vain taloudellista velkaa, synnytämme sosiaalista velkaa, joka tulee sairaan kalliiksi. Pidetään huolta lastemme tulevaisuudesta kokonaisuudesta huolehtien. Lapsuudesta ei tule uusintaa, se on suora lähetys.

Tarja Filatov: Me emme anna taloutemme sairastua ”long covidiin”

Velasta on syytä puhua vakavasti. Julkisessa keskustelussa kokoomus ja perussuomalaiset kauhistelevat hallituksen velanottoa. Kokoomus tasapainottaisi taloutta mm. leikkaamalla rajusti työttömiltä ja opiskelijoilta sekä päätyi haukkumaan valtiovarainministeri Saarikkoa, koska hallitus ei ole suostunut heidän leikkauslistoihinsa.

Perussuomalaisten kauhistelu on vailla pohjaa, koska heidän budjettivaihtoehdossaan velan määrä on suunnilleen sama kuin hallituksen esityksessä. Tämä näkyi heidän ryhmäpuheessaan, jossa lähinnä siteerattiin joulun sanomaa, mutta haukuttiin muita.

Osa poliitikoista on sitä mieltä, että velkaantumisella ei ole olleenkaan väliä. Minusta velalla on väliä. Velkaantuminen on saatava kuriin, mutta aikataulu on sopeutettava siten, että se ei vaaranna talouden kasvua. 

Velkarahalla on pelastettu yrityksiä konkursseilta. Velkarahalla on pelastettu ihmishenkiä koronalta. Olisiko tämä pitänyt jättää tekemättä? Se se vasta kalliiksi olisi tullut.

Oppositio synnyttää kuvaa, että Suomi velkaantuu holtittomasti. Ei velkaannu. Nyt käsittelyssä oleva budjetti pienentää alijäämää tämän vuoden 14,4 miljardista vajaaseen seitsemään miljardiin eli se puolittuu. 

Euroopan keskuspankki antoi syksyllä tukiopetusta finanssikriisin opeista ja muistutti talouden äkkijarrutuksen heikentävän elpymistä sekä pahentavan koronan pitkäaikaista vahinkoa. 

Toisin kuin finanssikriisin leikkausten aikaan, nyt on elvytetty ja tuettu vahvasti taloutta. Julkinen velkasuhde kasvoi kahden edellisen kriisin (finanssikriisin ja eurokriisin) seurauksena noin 30%-yksikköä ennen vakautumista, nyt velkasuhde on kasvanut vain 10%-yksikköä. Suomi on suhteellisesti yksi vähiten koronakriisissä velkaantuneista maista. Velkasuhde näyttäisi taittuvan laskuun jo ensi vuonna.

Oppositio hokee, että hallitus vain nostaa verotusta. Faktantarkistus kertoo, että veroasteemme on alhaisempi kuin kokoomuksen ja persujen hallitustaipaleen aikana.

Talous tasapainotetaan vahvistamalla työllisyyttä. Oppositio väittää, että työllisyystoimia ei ole tehty. Tämä on valetta! Mittavat koronatuet ovat olleet historian suurin työllisyysteko. Niin sanottu eläkeputken poisto lisää työllisyyttä 10.000 hengellä ja vahvistaa työvoiman saatavuutta. Pohjoismaisen työvoimallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 9.500-10.000 hengellä, palkkatukiuudistuksen 500-1.000 hengellä. Molemmat auttavat vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä. Oppivelvollisuuden työllisyysvaikutus on alussa noin 1.600 henkeä ja pitkällä aikavälillä 15.000 henkeä. Varhaiskasvatusmaksujen  alentamisen arvioidaan lisäävän työllisyyttä 2.500-3.600 hengellä. Tässä muutama esimerkki.

Koronan hillintä on ollut parasta työllisyyspolitiikkaa. Työllisyys on kasvanut koronakuopasta huolimatta. Työllisiä on 110.000 enemmän kuin vuoden 2020 pohjalukemissa ja noin 40.000 enemmän kuin vaalikauden alusta. Luvut ovat marraskuulta tilastokeskuksen trendiluvut. 

Kaikkein suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen on yhä se, miten meille käy koronan kanssa. Siihen voi jokainen meistä vaikuttaa. Otetaan rokotukset, pestään käsiä ja etäisyyttä vieraiden ihmisten kanssa. Tämä ei liene liikaa vaadittu.