Velasta on syytä puhua vakavasti. Julkisessa keskustelussa kokoomus ja perussuomalaiset kauhistelevat hallituksen velanottoa. Kokoomus tasapainottaisi taloutta mm. leikkaamalla rajusti työttömiltä ja opiskelijoilta sekä päätyi haukkumaan valtiovarainministeri Saarikkoa, koska hallitus ei ole suostunut heidän leikkauslistoihinsa.
Perussuomalaisten kauhistelu on vailla pohjaa, koska heidän budjettivaihtoehdossaan velan määrä on suunnilleen sama kuin hallituksen esityksessä. Tämä näkyi heidän ryhmäpuheessaan, jossa lähinnä siteerattiin joulun sanomaa, mutta haukuttiin muita.
Osa poliitikoista on sitä mieltä, että velkaantumisella ei ole olleenkaan väliä. Minusta velalla on väliä. Velkaantuminen on saatava kuriin, mutta aikataulu on sopeutettava siten, että se ei vaaranna talouden kasvua.
Velkarahalla on pelastettu yrityksiä konkursseilta. Velkarahalla on pelastettu ihmishenkiä koronalta. Olisiko tämä pitänyt jättää tekemättä? Se se vasta kalliiksi olisi tullut.
Oppositio synnyttää kuvaa, että Suomi velkaantuu holtittomasti. Ei velkaannu. Nyt käsittelyssä oleva budjetti pienentää alijäämää tämän vuoden 14,4 miljardista vajaaseen seitsemään miljardiin eli se puolittuu.
Euroopan keskuspankki antoi syksyllä tukiopetusta finanssikriisin opeista ja muistutti talouden äkkijarrutuksen heikentävän elpymistä sekä pahentavan koronan pitkäaikaista vahinkoa.
Toisin kuin finanssikriisin leikkausten aikaan, nyt on elvytetty ja tuettu vahvasti taloutta. Julkinen velkasuhde kasvoi kahden edellisen kriisin (finanssikriisin ja eurokriisin) seurauksena noin 30%-yksikköä ennen vakautumista, nyt velkasuhde on kasvanut vain 10%-yksikköä. Suomi on suhteellisesti yksi vähiten koronakriisissä velkaantuneista maista. Velkasuhde näyttäisi taittuvan laskuun jo ensi vuonna.
Oppositio hokee, että hallitus vain nostaa verotusta. Faktantarkistus kertoo, että veroasteemme on alhaisempi kuin kokoomuksen ja persujen hallitustaipaleen aikana.
Talous tasapainotetaan vahvistamalla työllisyyttä. Oppositio väittää, että työllisyystoimia ei ole tehty. Tämä on valetta! Mittavat koronatuet ovat olleet historian suurin työllisyysteko. Niin sanottu eläkeputken poisto lisää työllisyyttä 10.000 hengellä ja vahvistaa työvoiman saatavuutta. Pohjoismaisen työvoimallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä 9.500-10.000 hengellä, palkkatukiuudistuksen 500-1.000 hengellä. Molemmat auttavat vaikeimmassa asemassa olevia työttömiä. Oppivelvollisuuden työllisyysvaikutus on alussa noin 1.600 henkeä ja pitkällä aikavälillä 15.000 henkeä. Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen arvioidaan lisäävän työllisyyttä 2.500-3.600 hengellä. Tässä muutama esimerkki.
Koronan hillintä on ollut parasta työllisyyspolitiikkaa. Työllisyys on kasvanut koronakuopasta huolimatta. Työllisiä on 110.000 enemmän kuin vuoden 2020 pohjalukemissa ja noin 40.000 enemmän kuin vaalikauden alusta. Luvut ovat marraskuulta tilastokeskuksen trendiluvut.
Kaikkein suurin vaikutus talouteen ja työllisyyteen on yhä se, miten meille käy koronan kanssa. Siihen voi jokainen meistä vaikuttaa. Otetaan rokotukset, pestään käsiä ja etäisyyttä vieraiden ihmisten kanssa. Tämä ei liene liikaa vaadittu.