Tänään tiistaina äänestettiin julkisen talouden suunnitelmasta. Hankala nimi tarkoittaa sitä, että talouteen otetaan pidempi näkökulma. Korkomarkkinat ja luottoluokittajat ovat kiinnostuneita Suomen kasvunäkymistä.
Työllisyyden ja tuottavuuden edistäminen, investointien houkuttelu ja osaamistason nosto ovat Suomen talouden perusta. Niiden varaan rakentuu julkisen talouden pohja, tulot ja menit. Pikavoittoja ei näissä lajeissa jaeta. Siksi on tärkeää katsoa sekä lähelle että kauas.
Parempaa vaikuttavuusarviointia tarvitaan
Nykyiset talouden laskentamallit eivät kovin hyvin kykene mallintamaan pidemmän aikavälin talousvaikutuksia. Tietovaje ohjaa herkästi lyhyen aikavälin päätöksentekoon.
Panostamme sairaudenhoitoon ja laiminlyömme terveydenhoitoa, huolehdimme lasten huostaanottojen kasvavista kustannuksista, mutta emme ohjaa riittävästi resursseja perheiden ennaltaehkäisevään tukeen jne.
Suorien korjaavien toimien kustannukset ovat helpommin laskettavissa, kuluja ehkäisevien toimien kustannukset vaikeammin. Helposti laskettava ja pitkällä tähtäimellä vaikuttava, eivät silti aina ole sama asia.
Näin on selkeimmin vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisen kohdalla. Meillä päättäjillä pitää olla vastullisuutta ja rohkeutta ottaa päätöksentekoon muutamien vuosien laskelmia pidempi näkökulma.
Marinin hallituksen isoja rakenneuudistuksia
Marinin hallitusta on syytetty toimettomuudesta rakenteellisten uudistusten kohdalla. Olen ollut eduskunnassa yli kuusi kokonaista vaalikautta. Koronasta huolimatta tällä vaalikaudella on päätetty monista isoista rakenneuudistuksista. Mielestäni vain Lipposen hallitukset olivat aktiivisempia - mutta silloin ei ollut koronaa.
Ensinnäkin työttömyyseläkejärjestelmää on päätetty uudistaa ja pidentää näin työuria ja parantaa ikääntyneiden työllisyyttä. Toiseksi oppivelvollisuutta laajennettii 18 ikävuoteen ja turvata osaavan työvoiman riittävyyttä sekä parempia työuria nuorille. Kolmanneksi sote-uudistus kokoaa palvelut hyvinvointialueiden vahvemmille harteilla ja parantaa ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta sekä vähentää asiakkaan pompottelua. Neljänneksi käynnissä on suuri sosiaaliturvauudistus, mutta se on viisaasti ulotettu kahdelle vaalikaudelle.
Uskon että oppivelvollisuutta ja sote-uudistusta tulevaisuuden arvioijat pitävät peruskoulu- uudistuksen ja kansanterveyslain kaltaisina reformeina. Nyt niitä kritisoidaan, mutta niin kritisoitiin aiemminkin isoja uudistuksia. Jos oppositio ei pidä hallituksen rakenneuudistuksista, se ei tarkoita, että niitä ei olisi. Politiikassa on ja saa olla erilaisia tavoitteita.
Valoa talouden tunnelissa
Puoliväliriihessä hallitus päätti vaiheittaisesta paluusta kehykseen vuoteen 2024 mennessä. Kehys on talouden pidemmän aikavälin raami, jonka tarkoitus on pitää kulut kurissa. Valtion menit laskevat kriisitasolta hallitusti normaalille uralleen. Ilman äkkijarrutusta. Jo ensi vuoden menot ovat yli kaksi miljardia kuluvaa vuotta pienemmät.
Työttömiä työnhakijoita 132 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettuja 117.000 vähemmän. Uusia työpaikkoja te- toimistoissa tarjolla 36.000 enemmän kuin vuosi sitten. Parempaan ollaan menossa työllisyydessäkin, vaikka lisää toimia tarvitaan, jotta kasvanut pitkäaikaistyöttömyys saadaan taitettua. Erityisen tärkeä on panostaa parempaan työnvälitykseen, jotta työpaikka ja työntekijä kohtaavat nopeammin. Pitkään työttömänä olleiden osaamiseen ja terveyteen panostaminen maksaa nyt, mutta säästää tulevaisuudessa.
Velkasuhde oli jo ennen viimeisimpiä vielä positiivisempia ennusteita valtiovarainministeriön ennusteen vakautumassa vuosikymmen puolivälissä tavoitellulle 75% tasolle. Aiemmat ennusteet olivat pessimistisempiä.
Moniin muihin maihin verrattuna Suomessa on onnistuttu hyvin viruksen leviämisen estämisessä, millä on ollut myönteisiä vaikutuksia myös talouden kehitykseen. Tällä tavoin hallitus on osaltaan varmistanut, että talouden pitkänaikavälin potentiaalia ei romuteta.
Veroremonttia tarvitaan
Toivoisin, että tämä hallitus kykenisi vielä isoon veroremonttiin, mutta se saattaa olla liikaa toivottu. Hallitusohjelma ei anna kovin paljoa liikkumavaraa. Keskustalle suuri verouudistus on vaikea, koska sillä on melko erilaiset intressit kuin lopulla hallituksella.
Verotaakan pitää jakautua nykyistä reilummin. Harmaatalous pitää suitsia ja laittaa rajat verokikkailulle. Kikkailut maksavat rehelliset yrittäjät ja palkansaajat. Voi kysyä, miksi ulkomaiset sijoitusrahastot saavat Suomesta osinkonsa verottomina. Miksi joidenkin suuryritysten on helppo vältellä veroja kansainsanvälisellä kikkailulla? Miksi palkkatuloissa progressio on merkittävä, mutta pääomatuloissa ei?
Jos kaikki maksavat oman osuutensa, voidaan verokantoja pitkällä aikavälillä laskea eikä kukaan saa epäreilua kilpailuetua kalliilla verojuristeilla. OECD:ssä valmisteilla oleva minimiverojärjestelmä ja hallituksen selvittämä institutionaalisten sijoittajien lähdevero ovat askelia oikeaan suuntaan.
Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää uudenlaista verojärjestelmää. Verotuksella on kulutusta ohjaava vaikutus, ilmastonmuutoksen hillintään suunnatut maksut ja verot eivät voi tulla nykyisen verotaakan päälle, vaan niitä on kompensoitava pieni- ja keskituloisille.
Jälkiviisas vai kaukaa viisas
Oppositio, erityisesti kokoomus kritisoi hallitusta kovin sanoin hövelistä rahanjaosta lisäbudjetin ja JTS-käsittelyn yhteydessä. Yhtään varsinaista muutosesitystä lisäbudjetin lukuihin kokoomus ei tehnyt.
Hallituksen talouspolitiikalla on tuettu kokonaiskysyntää ja estetty tuotantoa supistumasta ja autettu ihmisten arkea romahtamasta. Monta asiaa olisi voinut tehdä paremmin, mutta korona ei odottanut, joten parhaan sijaan oli tyydyttävä hyvään. Jälkiviisaasti on helppo löytää virheitä, mutta jälkiviisaus ei ole kovin rakentava viisauden laji. Koitetaan mieluummin olla kaukaa viisaita ja varautua tulevaan.