koulutus

Koulutus poistaa eriarvoisuutta

Koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan.

Koulutus, tutkimus ja innovaatiot edellytys Suomen rakentamiselle. Vaikka emme olekaan enää Pisan ykkösiä, olemme yhä kansainvälisissä vertailuissa peruskoulutuksen kärkimaita.

Koulutus on se ihme, joka on pitänyt meidät monen kansanvälisen vertailun kärjessä. Mutta menestyksen yllä leijuu tummia pilviä. Alueelliset, sosioekonomiset ja sukupuolten väliset erot sekä koulutuksen periytyvyys näkyy.

Yli kolmanneksen ammateista ennustetaan muuttuvan tai katoavan teknologian vaikutuksesta 10-20 vuoden sisällä. Parissa kymmenessä vuodessa on hävinnyt 640 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt pelkkä perusasteen tutkinto.

Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on 40 prosenttia, kun se korkeasti koulutetuilla on yli 80 prosenttia. Suomessa on yli puoli miljoonnaa aikuista, joilla on puutteelliset luku-, numero- ja digitaidot.

Hallitusohjelma panostaa koulutukseen, varhaiskasvatuksesta, tutkimukseen ja tuotekehitykseen asti. Se ei kata kaikkia leikkauksia, jota edellisellä vaalikaudella on tehty, mutta ottaa ison askeleen parempaan.

Koulutuksen rahoituksen indeksitarkistukset tehdään täysimääräisetsi. Hieman lisää rahaa on varattu. Iso tavoite on, että nykyiset TKI-panokset, jotka ovat 2,8%/BKT nousevat 4%:iin vuoteen 2030 mennessä.

Koulutustason nostoon, hakijasuman purkuun sekä alojen ja aluiden osaajapulaan etsitään ratkaisuja hallituskauden aikana lisäämällä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkittävästi. Tällä tavoitellaan koulutusasteen nostoa. Jos mitään ei tehdä, 1970-luvulla syntyneet jäävät korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi.

Hallitusohjelma lähtee siitä, että varmistetaan tasavertaiset mahdollisuudet yksilöllisillä oppimispoluilla, positiivisen erityiskohtelun rahoituksella, joustavammalla opetuksella ja riittävällä tuella. Vahvistetaan koulun merkitystä yhteisön keskuksena ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tarkastellaan erityisopetuslainsäädännön ja siihen sisältyvän inkluusion toimivuutta sekä näihin kohdennettujen resurssien riittävyyttä muun muassa oppilaiden yhdenvertaisuuden ja opettajien jaksamisen näkökulmasta.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseks ja osaavan työvoiman turvaamiseksi oppivelvollisuusikää nostetaan kattamaan toinen aste ja opiskelusta tehdään maksutonta. 

Nykyisin 16 % nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Tämä ei korjaannu pelkällä ikärajalla tai maksuttomuudella. Muuta tukea tarvitaan ja siihen panostetaan.

Lapsiperheet, jotka manaavat polttoaineen hinnan nousua voivat miettiä, että koulukirjat muuttuvat maksuttomiksi. Taitaa jäädä reilusti voiton puolelle. 

Kokoomus vastustaa oppivelvollisuusuudistusta yhtä kiihkeästi kuin aikanaan peruskoulua. Eivät kannata pakkoa. Onko peruskoulu pakko, velvollisuus vai oikeus?

Ehdin itse käydä pari vuotta oppikoulua ennen kuin pääsin peruskouluun. Sanon, että pääsin, koska tiedän, että naapurin yksihuoltajan pojat ohjattiin kansalaiskouluun. Kyse oli rahasta. Päätä kyllä olisi riittänyt.