Entäpä jos korotettaisiin ansiosidonnaista työttömyysturvaa? Vahvistettaisiin aktiivisia työvoimapalveluja? Ja toteutettaisiin hallituksen suunnittelemat työttömyysturvan heikennykset? Nehän toteutuu joka tapauksessa.
Työ ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtajan Heikki Räisäsen ja neuvottelevan virkamiehen Johanna Alatalon raportti arvioi, että tällä mallilla voitaisiin vahvistaa työllisyyttä reilussa kymmenessä vuodessa jopa 77 000 hengellä ja parantaa kansantaloutta 2,4 prosenttiyksikköä.
Kyllä. Uskon, että näin kävisi. Malli on lähellä Tanskan mallia. Piru asuu yksityiskohdissa enkä vielä ole ehtinyt raporttiin täysin perehtyä, mutta perusidean voin allekirjoittaa.
Perehtyessäni Tanskan malliin tarkemmin, muistan että mm. haastattelujen vaikuttavuudessa oli merkittävä ero sen mukaan, tehtiinkö ne yksilöhaastatteluina vai ryhmähaastatteluina. Yksilöllisen palvelun tulokset ovat luonnollisesti parempia, mutta kalliimpia. Yksityiskohdilla on väliä.
Suomessa työttömän työnhakijan aktiivipalvelut ovat aina olleet ”köyhänmiehenmallilla” toteutettuja. Siksi niiden tulokset jäävät laihemmiksi. Ladan hinnalla ei saa mersua.
Tanskassa on paljon enemmän henkilöstöä työvoimapalveluissa ja siksi palvelu on henkilökohtaisempaa. Palkkatukea käytetään enemmän, samoin kuntoutusta. Suomessa koulutusta on enemmän.
Selvityshenkilöt esittävät suhdannepuskuria työvoimapalveluihin työllisyysrahastoon. Jonnekin puskuri on mielestäni pakko rakentaa.
Nyt kunnat joutuvat hoitamaan työvoimapalveluja rahoituksella, joka on mitoitettu lähes puolet alhaisemman työttömyyden mukaan.
Mielestäni raportti osoittaa sen, että työllisyys vahvistuu investoimalla ei yksin leikkaamalla. Iso kysymys on se, miksi hallitus on toiminut täysin päinvastoin?