sosiaaliturva

Nostoja hallitusohjelmasta - inhimillisempi sosiaaliturva

Norsu syödään palasina, niin hallitusohjelmakin. Hallitusohjelmasta on ollut lehdissä kosolti oikeaa ja väärää tietoa. Molempia. 

Itse olin puheenjohtajana sosiaaliturvaa uudistavassa työryhmässä. Yhteiset tavoitteet ja perusteet uudistukselle löytyivät helposti. Yksityiskohdissa ja asioiden asettamisessa talouden raamiin riitti hiomista.

Pääasiassa rakensimme kahden vaalikauden tavoitteita komiteatyölle, mutta tällä vaalikaudella aiotaan toteuttaa jo sosiaaliturva, joka näyttäytyy ihmisille yhtenä. Sitä voi hakea yhdellä hakemuksella, vaikka etuuksia olisi useita. Ennakoitavuus kasvaa sekä sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta selkiytetään. Tulorekisteri avaa tähän aiempaa yksinkertaisempia mahdollisuuksia.

Itse pidän tärkeänä linjausta, jossa sairauspäiväraha, kuntoutuksen etuuden ja työttömömyysturva uudistetaan siten, että ihmiset ovat oikean etuuden ja oikeiden palveluiden piirissä. Tämä auttaa erityisesti työkyvyttömiä ja sairaita työttömyysturvalla olevia. Tämä siksi, että olen niin monen väärällä etuudella olevan tuskaa vuosien varrella jakanut.

Perusturvan tasoa nostetaan 20 euroa, indeksin ja aktiivimallin leikkuri poistuu työttömyysturvasta. Indeksikorotukset tehdään ja opintotuki tulee indeksikorotusten piiriin. Yksinhuoltajien ja vuorovanhemmuusperheiden asemaa parannetaan. Palvelut tulevat paremmin perheiden tueksi. Pieniin eläkkeisiin tulee 50 euron korotus ja vaalikauden tavoite on 100 euroa.

Suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Sen kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikkuvuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta. 

Ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen ei ole investoitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana. 

Työelämä muuttuu eikä sosiaaliturva ole aina sovitettavissa ihmisten vaihtuviin elämäntilanteisiin tai työn muutokseen. Köyhyys altistaa laajemmalle syrjäytymiselle ja riippuvuus toimeentulotuesta heikentää osaltaan työllistymisen edellytyksiä. Siksi toimeentulotukiriippuvuutta on vähennettävä.

Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta tavalla, joka samalla palvelee koko yhteiskuntaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa. 

Olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä. 

Tarve sosiaaliturvan uudistamiselle johtuu useasta syystä. Työn murros haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän toimivuuden. Palveluita ja etuuksia on kehitetty eritahtisesti ja erillään. Niiden yhteentoimivuutta on parannettava vastaamaan ihmisten tarpeita. Nykyisessä järjestelmässä tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea. 

Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia. Alkujaan viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on muodostunut pitkäkestoiseksi ensisijaisen tuen täydentäjäksi. Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Pirstaleisuus ja ennakoimattomuus korostuvat elämäntilanteiden vaihtelun ja moninaisuuden vuoksi sekä sektorirajoja ylitettäessä. Hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää korkeaa työllisyyttä.

Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan tulee osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa.  

Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä. 

Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta. Uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä ja sillä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen. Digitalisaation avulla sosiaaliturvasta tehdään ihmisille selkeämpi ja ymmärrettävämpi.  Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat. Yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan.  

Erilaisia sosiaaliturvaetuuksia on yli sata. Siksi on viisautta uudistaa järjestelmä palasina ja vahvan valmistelun kautta. Pikavoitoissa syntyvät herkästi pikavippien korot. Sotesta oppineena maltti on valttia sotussa, sosiaaliturvan uudistamisessa.

(Kuva: VNK/Laura Kotila)

Panostusta osaamiseen, parempaan työvoimapalveluun ja osatyökykyisten työllisyyteen

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) toteaa, että työhön tarvitaan 100 000 ihmistä lisää, jotta työllisyys nousee 75 prosenttiin.

- Tämä on hyvinvointipalvelujen rahoituksen näkökulmasta välttämätöntä. Työ on tärkeä osallisuuden näkökulmasta. Työpaikkojen synnyn rinnalla oleellista on osaamisen vahvistaminen, työttömyysturvan ja palveluiden toimivuus sekä osatyökykyisten mukaan saaminen.

Filatov puhui SAK:n Etelä-Suomen aktiivitapahtumassa Lahdessa lauantaina.

- Kyse ei ole vain työpaikkojen luomisesta, vaan siitä, miten osatyökykyiset voisivat päästä työhön. Oleellista on uudistaa sosiaaliturvaa ja palveluita sekä työmarkkinoita.

- Osatyökykyisten tai työkyvyttömien kohdalla on turvattava henkilökohtainen palvelu, jossa kartoitetaan työnsaannin esteet ja puututaan niihin. Osan kohdalla riittää alentunutta työkykyä korjaamaan palkkatuki. Jos alenema on pysyvä, tuen tulee olla pysyvä. Tässä passiivista työttömyysturvaa voidaan käyttää aktiivisesti palkkatukena.

Filatovin mukaan lisäksi tarvitaan niin sanottuja välityömarkkinatöitä, joissa avustava työ voidaan räätälöidä työttömän työkyvyn mukaan ja joissa palkkatuella tukea työnantajaa työvoimakustannuksissa.

- Tuki voidaan räätälöidä työkyvyn aleneman mukaan. Avustavista työtehtävistä voidaan sopia työpaikkakohtaisesti, jotta ne eivät syrjäytä markkinaehtoista työtä.

- Osatyökykyisille pitää räätälöidä töitä ja kehittää työllistämiseen kannustavia toimia. Nykyisin yritetään muokata ihmistä työhön sopivaksi. Työtä pitää räätälöidä ihmiselle sopivaksi. Suomessa on noin 30 000 työtöntä, jotka eivät ole työkykyisiä, mutta joista iso osa voisi kuntoutuksen ja tuen avulla voisivat työllistyä heille räätälöityihin töihin.

Filatov korostaa, että pitää luoda voittoa tavoittelemattomien yhteiskunnallisen yritysten malli.

- Ruotsissa tällaisille on jopa yrityshautomoita. Yhteiskunnallinen yritys on yhteisötalouden toimija, jonka päätavoite on omistajilleen tai osakkailleen tuotetun voiton sijaan sosiaalinen vaikuttaminen.

- Sosiaaliturvan uudistamisessa on tärkeää rakentaa malli, joka kannustaa työhön ja koulutukseen, poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä lisää osallisuutta. Turvan on oltava selkeä ja ennakoitavissa. Sen on kannettava ihmistä elämän riksitilanteissa.

Filatov sanoo, että sotu-uudistusta rakennettaessa on opittava sote-uudistuksen virheistä.

- Isoa reformia ei voi tehdä kerralla. Se on porrastettava toisiinsa sopiviin osiin. Kiireellisintä on uudistaa aikuiskoulutustukia, jotta osaamista voi täydentää koko työuran ajan. 

- Toinen nopeita toimia vaativa uudistus on työttömyysturva. Aktiivimallista on luovuttava ja uudistettava työttömän oikeudet ja velvollisuudet ymmärrettäväksi ja ennakoitavissa olevaksi kokonaisuudeksi, joka kannustaa kaikissa olosuhteissa työhön ja yrittäjyyteen tai koulutukseen sekä lyhyisiin työrupeamiin.