Norsu syödään palasina, niin hallitusohjelmakin. Hallitusohjelmasta on ollut lehdissä kosolti oikeaa ja väärää tietoa. Molempia.
Itse olin puheenjohtajana sosiaaliturvaa uudistavassa työryhmässä. Yhteiset tavoitteet ja perusteet uudistukselle löytyivät helposti. Yksityiskohdissa ja asioiden asettamisessa talouden raamiin riitti hiomista.
Pääasiassa rakensimme kahden vaalikauden tavoitteita komiteatyölle, mutta tällä vaalikaudella aiotaan toteuttaa jo sosiaaliturva, joka näyttäytyy ihmisille yhtenä. Sitä voi hakea yhdellä hakemuksella, vaikka etuuksia olisi useita. Ennakoitavuus kasvaa sekä sosiaaliturvan ja ansiotulojen yhteensovitusta selkiytetään. Tulorekisteri avaa tähän aiempaa yksinkertaisempia mahdollisuuksia.
Itse pidän tärkeänä linjausta, jossa sairauspäiväraha, kuntoutuksen etuuden ja työttömömyysturva uudistetaan siten, että ihmiset ovat oikean etuuden ja oikeiden palveluiden piirissä. Tämä auttaa erityisesti työkyvyttömiä ja sairaita työttömyysturvalla olevia. Tämä siksi, että olen niin monen väärällä etuudella olevan tuskaa vuosien varrella jakanut.
Perusturvan tasoa nostetaan 20 euroa, indeksin ja aktiivimallin leikkuri poistuu työttömyysturvasta. Indeksikorotukset tehdään ja opintotuki tulee indeksikorotusten piiriin. Yksinhuoltajien ja vuorovanhemmuusperheiden asemaa parannetaan. Palvelut tulevat paremmin perheiden tueksi. Pieniin eläkkeisiin tulee 50 euron korotus ja vaalikauden tavoite on 100 euroa.
Suomalaiset jakavat laajasti periaatteet ja arvot, joille pohjoismainen hyvinvointimallimme on vuosien saatossa yhteistyössä rakennettu. Sen kulmakiviä ovat ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, verorahoitteiset hyvinvointi- ja koulutuspalvelut, suuri sosiaalinen liikkuvuus ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta.
Ihmisten hyvinvointiin ja osallisuuteen ei ole investoitu vain siksi, että siihen on ollut varaa, vaan jotta vaurastuisimme kansakuntana.
Työelämä muuttuu eikä sosiaaliturva ole aina sovitettavissa ihmisten vaihtuviin elämäntilanteisiin tai työn muutokseen. Köyhyys altistaa laajemmalle syrjäytymiselle ja riippuvuus toimeentulotuesta heikentää osaltaan työllistymisen edellytyksiä. Siksi toimeentulotukiriippuvuutta on vähennettävä.
Sosiaaliturva on tulevaisuusinvestointi, joka mahdollistaa yksilölle täysipainoisemman elämän sekä lisää vapautta ja osallisuutta tavalla, joka samalla palvelee koko yhteiskuntaa. Sosiaaliturvan uudistamisessa keskeistä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa.
Olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä.
Tarve sosiaaliturvan uudistamiselle johtuu useasta syystä. Työn murros haastaa sosiaaliturvassa käytetyt määritelmät ja järjestelmän toimivuuden. Palveluita ja etuuksia on kehitetty eritahtisesti ja erillään. Niiden yhteentoimivuutta on parannettava vastaamaan ihmisten tarpeita. Nykyisessä järjestelmässä tukea tarvitsevaa ihmistä ei aina kohdata oikea-aikaisesti eikä hän välttämättä pääse tarvitsemansa palvelun tai etuuden piiriin. Pahimmillaan hän jää kokonaan vaille tukea.
Perusturvan matala taso ja järjestelmän monimutkaisuus ovat kasvattaneet toimeentulotuen roolia. Alkujaan viimesijaiseksi ja lyhytkestoiseksi tarkoitettu toimeentulotuki on muodostunut pitkäkestoiseksi ensisijaisen tuen täydentäjäksi. Sosiaaliturvajärjestelmä on monimutkainen ja vaikeaselkoinen. Pirstaleisuus ja ennakoimattomuus korostuvat elämäntilanteiden vaihtelun ja moninaisuuden vuoksi sekä sektorirajoja ylitettäessä. Hyvinvointivaltion kestävyys edellyttää korkeaa työllisyyttä.
Uudistuksen tavoitteena on ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturvan tulee osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa.
Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.
Sosiaaliturvan tulee vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta. Uudistus toteutetaan perusturvan tasoa heikentämättä ja sillä pyritään pitkäaikaisen toimeentulotuen tarpeen vähenemiseen. Digitalisaation avulla sosiaaliturvasta tehdään ihmisille selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Varmistetaan, että kielelliset oikeudet ja saavutettavuus toteutuvat. Yleistä asumistukea pyritään kehittämään yksilöllisempään suuntaan.
Erilaisia sosiaaliturvaetuuksia on yli sata. Siksi on viisautta uudistaa järjestelmä palasina ja vahvan valmistelun kautta. Pikavoitoissa syntyvät herkästi pikavippien korot. Sotesta oppineena maltti on valttia sotussa, sosiaaliturvan uudistamisessa.
(Kuva: VNK/Laura Kotila)