Tarja Filatov: Sosiaaliturvan leikkaukset saattavat kasvattaa lähisuhdeväkivaltaa

Kaikki eivät ole turvassa, eivät edes kotona. Avopuolisoiden tekemät perheväkivaltatapaukset kasvoivat vuodessa yli 20 prosenttia.  

Tilastokeskuksen uudet tiedot ovat hälyttäviä ja kertovat, että jokainen ei todellakaan ole turvassa. Viranomaisten tietoon eivät tule läheskään kaikki lähisuhdeväkivaltatapaukset, joten kasvu voi olla suurempaakin. 

Väkivallan ympärillä oleva vaikeneminen on vaarallista. Väkivalta luo väkivaltaa ja vaikeneminen tästä luo väkivaltaa. Jos kokemusta ei pureta puhumalla, voi väkivalta löytää uuden kohteen. Vaikenemalla ylläpidämme tätä kierrettä. 

Väkivalta murentaa itsetuntoa, itseluottamusta ja uskoa ihmisten hyvyyteen. Tämä tekee elämästä kestämätöntä. Vaikenemisen taustalla on yhä häpeä ja vääristynyt yksityisyyden suojaaminen.  

Miksi naisiin kohdistuva väkivalta ei nouse isoihin otsikoihin?

Suomessa on noussut vahvaan julkiseen keskusteluun nuorisojengit ja niiden väkivaltaisuus. Tämä on hyvä asia. Kun ongelmat tiedostetaan, niihin voidaan puuttua. Väkivalta on sairasta vallankäyttöä ja siihen liittyy yhä nöyryyttävämpiä muotoja. Väkivallan muutosta pitäisi tutkia enemmän, jotta osaisimme löytää osuvampia ehkäisykeinoja. 

En jaksa olla ihmettelemättä, miten vaiettua naisiin ja lapsiin kohdistuva perheväkivalta yhä on. Uhreista yhä naisia on 74 prosenttia. Ikävä kyllä myös miesuhrien määrä on kasvanut. 

Sosiaaliturvaan suunnitellut leikkaukset koskevat kipeästi naisia ja tekevät parisuhteessa ihmiset taloudellisesti enemmän toisistaan riippuvaisiksi ja tämä saattaa vielä entisestään lisätä tilanteiden kärjistymistä ja lähisuhdeväkivaltaa. 

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa perheväkivallassa on tasaisempi sukupuolijako. Myös tekijät lapsiin kohdistuvissa väkivaltaisuuksissa jakautuvat hieman tasaisemmin. Syyllisiksi epäillyistä väkivallan tekijöistä miehiä on 65 prosenttia. Aikuisten naisten kohdalla luku on 76 prosenttia. 

Lähisuhdeväkivaltaa enemmän kuin Maarianhaminassa asukkaita

Viranomaisten tietoon tulee vain osa väkivallasta. Lähisuhdeväkivaltatapauksia tietoon tuli 11 800. Jos vertaamme lukua suomalaisten kuntien asukasmääriin, niin enemmistö meistä asuu kunnissa, joissa koko väkiluku on puolet tästä. Maarianhaminassa on vähemmän asukkaita kuin viranomaisten tietoon tulee lähisuhdeväkivaltatapauksia. 

Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusrikkomus ja suuri tasa-arvo-ongelma. Se on Suomessa huomattavan yleistä moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa sekä inhimillistä kärsimystä että suuria taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle. Silti se vaietaan. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tekemän tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan kustannukset ovat terveydenhuollossa vuosittain 150 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi väkivallan kokijat käyttävät runsaasti sosiaali- ja oikeuspalveluita. Inhimillinen ja taloudellinen hinta on korkea myös väkivaltaisissa perheissä elävien lasten kohdalla. Syrjäytymisriski kasvaa huomattavasti. 

Miehiin kohdistuu paljon erilaista väkivaltaa

Naiset ja miehet kohtaavat väkivaltaa suunnilleen saman verran. Väkivallan muodoissa on kuitenkin eroja.  

Naisiin kohdistuu väkivaltaa tyypillisimmillään kotona ja muissa yksityisissä tiloissa ja työpaikoilla. Vuoden 2021 rikosuhritutkimuksen mukaan lähes viidesosa naisista oli kokenut jonkinasteista väkivaltaa tai uhkailua vuoden aikana. Naiset joutuvat miehiä useammin lähisuhdeväkivallan ja erityisesti oman kumppanin tekemän väkivallan uhriksi. 

Miehet kohtaavat väkivaltaa selvästi naisia useammin julkisilla paikoilla. Miehet ovat useammin uhreina vakavissa väkivaltarikoksissa ja henkirikoksissa, jotka tapahtuvat usein yksityisasunnoissa.  

Naisiin ja miehiin kohdistuva väkivalta on erilaista. Molempiin on syytä puuttua tiukemmin. Keinot puuttumiseen ovat kuitenkin erilaisia, koska väkivallan taustalla olevat syyt ovat erilaisia.