Joskus elämä pysähtyy. Ei siksi, että olisit heikko, vaan siksi, että olet kantanut liikaa. Liian pitkään.
Mielenterveyden haasteet eivät näy ulospäin, mutta tuntuvat syvällä sisällä.
Jokainen pieni askel, jokainen hengenveto, jokainen hetki, jolloin päätät jatkaa toipumista on tärkeä. Toipuminen ei ole suora tie. Siinä on mutkia, ylä- ja alamäkiä. Oivalluksia, takaiskuja, ja toivoa.
Se on oppimista puhumaan, pyytämään apua ja antamaan itsellesi anteeksi.
Mielenterveyden ongelmissa on tärkeä pitää kiinni elämästä. Valo ei katoa – joskus se menee piiloon, jotta voisit löytää sen uudelleen. Tärkeää on, että sinä et kulje matkaa yksin.
Mielenterveysongelmista toipumiselle ei ole deadlinea. On turhaa katsoa kalenterista, milloin olisi optimaalinen aika palata töihin tai opintoihin.
Hyvinvointivaltion mannerlaatat liikkuvat. Ihmiskäsitykset muuttuvat. Samaan aikaan mielenterveyden ongelmat kasvavat. Ei vain Suomessa, vaan muuallakin maailmassa.
Raha on noussut yhä useammin ihmisen edelle. Ihmistä tarkastellaan liian usein homo economicuksena – taloudellisena toimijana.
Ihmisen arvo mitataan työn tuottavuudella tai markkinasuorituksilla. Tämä ajattelu kutistaa elämää.
Yhteiskunta asettaa sairastuneelle painetta siirtyä nopeasti tuottavaksi kansalaiseksi. Mielenterveyden järkkyessä lähipiirissä ei ehkä ymmärretä, kuinka pitkästä prosessista toipumisessa on kyse – ja ettei lopputuloksena ole välttämättä sama ihminen, jonka he joskus tunsivat. Toipumista on myös opetella elämään sellaisen sairauden kanssa, joka kulkee rinnalla läpi elämän.
Toipumisrauha kuuluu kaikille. Se ei tarkoita passiivisuutta, vaan omien voimavarojen puitteissa toimimista. Yhteiskunta ja lähipiiri voivat tukea siinä, ettei kenenkään tarvitse toipua yksin eikä kenenkään tarvitse olla toipumisen jälkeen valmis.
Mielenterveyden häiriöt maksavat OECD:n mukaan Suomessa noin yksitoista miljardia euroa vuodessa. Summa koostuu työmarkkinoiden ja terveyspalveluiden kustannuksista sekä sosiaaliturvasta.
Kyseessä on iso raha. Jos onnistumme varhaisen avun antamisessa paremmin säästämme inhimillisesti ja taloudellisesti.
Nykyään jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.
Vähintään joka viides suomalainen kokee vuoden aikana mielenterveyden häiriön ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen.
Vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Yhteiskunta ei saa sulkea silmiään tältä. Me pystymme parempaan!
Tänä vuonna mielenterveysviikon teemana on toipumisrauha. Teemaviikkoa vietetään marraskuussa viikolla 47. Mielenterveyden keskusliitto on järjestänyt teemaviikon vuodesta 1974. Tavoitteena on vähentää mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa, lisätä tietoa mielenterveysongelmien yleisyydestä ja tarjota vertaistukea sitä tarvitsevalle.