Uutiset viharikosten lisääntymisestä ovat pysäyttäviä. Ne kertovat ajastamme: epävarmuus, taloudellinen paine ja nopea maailman murros ovat synnyttäneet tilaa puheelle, joka normalisoi vihaa, pelkoa ja vastakkainasettelua.
Poliisin tietoon tulleen viharikollisuuden määrä on korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Rasistinen uhkailu ja häirintä ovat lisääntyneet, Poliisiammattikorkeakoulun raportti kertoo.
Jokainen viharikos on yksilöön kohdistuva loukkaus ja isku yhteiskuntamme perustaa vastaan. Siksi tarvitsemme juuri nyt enemmän suvaitsevaisuutta – ei vähemmän.
” Konstikos se on olla rohkea, jos ei pelkää”
Suvaitsevaisuus vaatii rohkeutta kohdata viha ja pelko. Suvaitsevaisuus vaatii rohkeutta puolustaa solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta ajassa, jota leimaa mielipiteiden jakautuminen, vihapuhe ja polarisaatio. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus kasvaa ilman pelkoa syrjinnästä. Jokaisella aikuisella tulee olla oikeus elää ilman uhkailua ja häirintää. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus syrjimättömyyteen.
Meistä jokainen voi vaikuttaa ilmapiiriin
Viharikokset eivät synny tyhjiössä. Ne ovat usein vaarallisen polun viimeinen askel. Polun, joka syntyy sanoista, vitseistä, sivulauseista ja hiljaisesta hyväksynnästä.
Sillä, mitä sanomme ja miten toimimme arjessa, on merkitystä.
Sillä, että emme naura loukkaaville heitoille.
Sillä, että puutumme kiusaamiseen.
Sillä, että puolustamme sitä, jonka ääni ei kuulu.
Sillä , kun pysähdymme kysymään, mitä toinen oikeasti tarvitsee.
Sillä, että vahvistamme kulttuuria, jossa viha ei saa jalansijaa.
Suvaitsevaisuus ei tarkoita välinpitämättömyyttä
Suvaitsevaisuus ei tarkoita kaiken hyväksymistä tai kritiikittömyyttä. Se on kykyä tunnustaa ihmisarvo silloin, kun olemme eri mieltä. Se on lupa elää omana itsenään ilman pelkoa väkivallasta, syrjinnästä tai vihasta.
Suvaitsevaisuus on demokratian kivijalka. Se on luottamusta. Sitä, että erilaiset ihmiset voivat jakaa saman tilan ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta.
Yhdenvertaisuus ei ole mielipidekysymys
Suomi on kansainvälisesti turvallinen ja vakaa maa, mutta turvallisuus ei jakaudu tasaisesti. Etninen tausta, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen, vammaisuus tai muu henkilökohtainen ominaisuus voi edelleen määrittää sitä, kuinka paljon riskiä ihminen kantaa mukanaan joka päivä.
Tämä ei ole hyväksyttävää missään olosuhteissa. Yhdenvertaisuus on ihmisoikeus, ei mielipidekysymys.
Rakennetaan Suomea, jossa kaikkien on hyvä olla
Politiikassa, työpaikoilla, kouluissa ja verkossa tarvitsemme johtajuutta, joka ei ruoki pelkoa, vaan rakentaa siltoja.
Tarvitsemme päätöksiä, jotka tukevat ihmisten osallisuutta ja torjuvat syrjäytymistä. Tarvitsemme kohtaamisia, jotka lisäävät ymmärrystä ja vähentävät pelkoa.
Mutta ennen kaikkea tarvitsemme tahtoa. Tahtoa puolustaa ihmisarvoa silloinkin, kun se vaatii meiltä rohkeutta.
Poistetaan syrjintä työelämässä
Rasismi näkyy työelämässä. Monesti kuulee monen maahanmuuttokriittisen peräänkuuluttavan sitä, että jos Suomeen tullaan, niin pitää tulla tekemään töitä. Kyllä näin on. Samaan aikaan meidän on annettava mahdollisuus tehdä työtä.
Todellisuus on se, että maahanmuuttajataustaisia ihmisiä syrjitään työnhaussa sekä työelämässä. Jopa lainsäädäntö asettaa esteitä työnteolle. Tarvitsemme eri taloilla syntyneen osaamisen tunnistamista ja tutkintojen tunnustamista. Anonyymia rekrytointia ja väärinkäytöksiin puuttumista.
Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia ulkomaalaistaustaisista työttömistä kokee kielitaidon puutteet esteeksi työnsaannissa. On siis parannettava mahdollisuutta opiskella suomea ja ruotsia. Nyt niitä heikennetään.
Se, ettei tunne kantasuomalaisia, heikentää mahdollisuuksia työllistyä. Luodaan mahdollisuuksia kohtaamisille ja tutuksi tulemiselle. Verkoston puute paljastaa, että syrjintä ei ole vain yksilön kokemus, vaan osa rakenteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Työelämän yhdenvertaista asenneilmapiiriä ja syrjimättömyyttä on vahvistettava.
Rasismi on merkittävä ongelma Suomessa
Uutissuomalaisen gallupin mukaan 60 prosenttia suomalaisista pitää rasismia merkittävänä ongelmana. Luku on kasvanut edellisvuosista, mikä osoittaa, että yhä useampi näkee rasismin todellisena uhkana yhteiskunnalle. Tämä tieto on samalla huolestuttava ja toiveikas: yhä useampi tunnistaa kasvavan ongelman, mutta samalla siihen on tartuttava yhä päättäväisemmin.
Puututaan tiukemmin vihapuheeseen
Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio (ECRI) on ottanut tuoreessa raportissaan kantaa siihen, että Suomen tulisi puuttua nykyistä tiukemmin vihapuheeseen.
Meidän on sekä yhteiskuntana että yksilöinä puututtava rasismiin ja vihapuheeseen esimerkiksi lainsäädännön ja koulutuksen kautta. Meidän on purettava syrjiviä rakenteita työelämässä ja arjessa. Meidän on rakennettava yhdenvertaisuutta konkreettisin teoin.
Vahvistetaan suvaitsevaisuutta ja nujerretaan viha ja pelko!
Kansainvälistä suvaitsevaisuuden päivää vietetään 16. marraskuuta. Päivä muistuttaa siitä, että moninaisuuden, vapauden ja tasa-arvon kunnioittaminen ei ole vain kaunis ajatus, vaan välttämätön edellytys rauhalle ja yhteiskunnan kehitykselle.
Unescon suvaitsevaisuuden periaatteiden julistus korostaa, että suvaitsevaisuus on aktiivista sitoutumista ihmisoikeuksiin ja oikeudenmukaisuuteen sekä niiden edistämiseen. Jokaisella on oikeus olla oma itsensä ilman pelkoa tai vihaa.