Tulevaisuusvaliokunta oli ensimmäisiä valiokuntiani eduskunnassa. Opin hurjan paljon sinä aikana.
Rakensimme teknologian arviointia, käsittelimme hyvinvointivaltion tulevaisuutta hallituksen selonteon pohjalta keskellä syviä talousvaikeuksia.
Järjestimme jopa kesätyömahdollisuuden nuorten ryhmälle Yhdysvalloissa vakavan nuorisotyöttömyyden aikana. Oppia saivat myös nuoret matkallaan siitä, miten erilaisia yhteiskunnat ovat. Moni kertoi oppineensa ymmärtämään hyvinvointivaltion arvon kesätyörupeamansa jälkeen. Tuosta kaikesta on 30 vuotta.
Vahvistetaan Suomen tulevaisuusvalmiutta oikeudenmukaisesti ja kestävästi.
Tänään eduskunta puhuu selonteosta, jossa käsitellään tulevaisuuden skenaarioita 20 vuoden aikaperspektiivillä.
Tulevaisuusselonteossa nostetaan esille kuusi kokonaisuutta, joilla Suomen tulevaisuusvalmiutta voidaan vahvistaa.
Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa turvallisuus, talous, teknologia, yhteiskunta, ympäristö ja lainsäädäntö kietoutuvat yhteen. Jokainen osa-alue on tärkeä ja ne nivoutuvat toisiinsa.
Tulevaisuusvalmius ei ole vain varautumista kriiseihin – se on kykyä nähdä huomista pidemmälle, tehdä rohkeita päätöksiä ja varmistaa, että jokaisella sukupolvella on mahdollisuus hyvään elämään.
Ennakointi on tärkeämpää kuin koskaan. Kun mietitään varautumista, on tiedettävä, mihin varautuu. Jotta meillä on kriisinsietokykyä, on tunnistettava kaikki mahdolliset kriisit, myös mahdottomat.
Seuraava osa keskittyy nuorten tulevaisuuteen. Nuorillehan tulevaisuus kuuluu. On tärkeää, että pohdinta ei jää juhlapuheen tasolle. Pitäisikö nuorten tulevaisuutta varten laatia ilmastolain tai velkaantumista hillitsevän lain tapainen vahvempi väline, jota turvaa lasten ja nuorten tulevaisuutta?
Geopolitiikka – vahvistetaan turvallisuutta ja luottamusta
Suomi on ollut kokoaan suurempi toimija. Jos haluamme säilyttää roolimme, meidän tulee rakentaa luottamusta ja Suomessa ja rajojemme ulkopuolella.
Euroopan unionin vahvistaminen on mahdollisuus panostaa ihmisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin sekä vahvistaa demokratiaa.
EU:n rooli globaalina toimijana on ratkaiseva Ukrainan tukemisessa ja kestävän rauhan edistämisessä.
Ikävä kyllä unionin toimintakyky on selvästi kriisissä. Arvopohjat eriytyvät ja äärioikeisto nostaa päätään. On nostanut jo. Taistellaan tätä kehitystä vastaan. Tarvitsemme enemmän yhteistä ja vähemmän eriytymistä.
Turvallisuus lähtee arjen turvallisuudesta. Se on paljon muuta kuin sotilaallista kyvykkyyttä. Se on myös huoltovarmuudesta huolehtimista, kriisinsietokyvyn rakentamista ja kansalaisten luottamuksen vahvistamista. Jokaisen suomalaisen on voitava luottaa siihen, että yhteiskunta kantaa vaikeinakin aikoina. Myös silloin, kun maailma ympärillä horjuu.
Talous – luodaan kestävää kasvua oikeudenmukaisesti
Julkisen talouden vahvistaminen edellyttää investointeja ihmisiin ja osaamiseen, tutkimukseen ja vihreään siirtymään. Julkisen talouden sopeuttaminen ei saa tapahtua hyvinvoinnin kustannuksella. Talouskasvun on oltava kestävää ja perustuttava inhimilliseen pääomaan. TKI-rahoitusta on suunnattava sinne, missä syntyy ratkaisuja kestävyyden ja turvallisuuden haasteisiin. Yritystukia on karsittava sieltä, missä ne eivät tuota lisäarvoa.
Työn muuttuessa on tuettava jatkuvaa oppimista, työhyvinvointia ja kansainvälisten osaajien kotoutumista. Meidän on varmistettava, että jokainen voi osallistua omien kykyjensä mukaan.
Teknologia – ihmistä varten ja ihmisten ehdoilla
Teknologinen murros on yksi aikamme suurimmista mahdollisuuksista – ja samalla se synnyttää myös ongelmia. Disinformaation torjunta, riippumattoman median turvaaminen ja kansalaisten medialukutaidon vahvistaminen ovat välttämättömiä, jotta demokratia ja yhteiskunnan eheys säilyvät. On panostettava tutkimukseen ja innovaatioihin.
Meidän on katsottava rohkeasti tulevaisuuteen. Suomen vahvuudet kvantti- ja avaruusteknologioissa sekä datataloudessa voivat vauhdittaa kilpailukykyä ja kestävää kasvua, jos niihin panostetaan pitkäjänteisesti. Tämä vaatii investointeja, selkeää sääntelyä ja vahvaa kyberturvallisuutta. Teknologia ei saa lisätä eriarvoisuutta, vaan sen on oltava väline, joka vahvistaa osallisuutta ja antaa kaikille mahdollisuuden hyötyä digitalisaation tuomista eduista.
Yhteiskunta – vahvistetaan osaamista, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
Suomen tulevaisuus rakentuu osaamisesta, hyvinvoinnista ja luottamuksesta. Koulutus ja tutkimus on yksi Suomen menestyksen kulmakivistä. Tieteen ja tutkitun tiedon asema on turvattava, sillä ilman niitä emme kykene tekemään kestäviä päätöksiä. Väestön ikääntyessä meidän on turvattava hyvinvointipalvelut ja vahvistettava yhteisöllisyyttä.
Yhteiskunnan eheys syntyy yhdenvertaisuudesta ja siitä, että jokainen kokee olevansa osa yhteistä tarinaa. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että yhteiskunta kantaa läpi elämänkaaren.
Ympäristö – varmistetaan oikeudenmukainen vihreä siirtymä
Ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen ovat osa olemassaolon taistelua. Vihreän siirtymä onnistuu vain, jos se on oikeudenmukainen. Se ei saa jakaa ihmisiä voittajiin ja häviäjiin, vaan sen avulla on luotava uusia mahdollisuuksia.
Tarvitsemme panostuksia kiertotalouteen, uusiutuvaan energiaan ja kestävään biotalouteen. Meidän on vahvistettava hiilinieluja samalla, kun turvaamme luonnon monimuotoisuuden. Yhdessä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa ympäristö, talous ja ihmisten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Me olemme olleet hyviä, mutta olemme tippuneet monessa vertailussa, joten on aika tehdä paremmin.
Lainsäädäntö – rakennetaan yhdessä luottamusta ja demokratiaa
Oikeusvaltio ja demokratia ovat suomalaisen yhteiskunnan kivijalka, mutta ne eivät ole itsestäänselvyyksiä. Niitä on puolustettava ja vahvistettava jatkuvasti, jotta luottamus yhteiskuntaan säilyy ja kansalaiset kokevat voivansa vaikuttaa. Yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen, vuoropuhelun lisääminen ja ihmisten osallisuuden vahvistaminen ovat avainasemassa, ettei luottamus rapistu.
Oikeusvaltion vahvistaminen, korruption torjunta ja osallistavan demokratian kehittäminen ovat keskeisiä tulevaisuusvalmiuden osia. Lainvalmistelun on oltava ennakoivaa, tietoon perustuvaa ja osallistavaa, jotta päätöksenteko pysyy läpinäkyvänä ja oikeudenmukaisena.
Vaikutusten arvioinnissa on katsottava kokonaisuutta: sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia ulottuvuuksia sekä tulevien sukupolvien näkökulmaa. Kun päätöksenteko nojaa tutkittuun tietoon ja monialaiseen ymmärrykseen, voimme varmistaa, että lainsäädäntö tukee kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta.
Rohkeasti yhdessä rakentaen
Suomen tulevaisuusvalmius ei synny itsestään. Se syntyy päätöksistä, jotka tehdään rohkeasti ja oikeudenmukaisesti. Suomi kuuluu tulevaisuudelle.